Kauppaa on tehty ja kysymys on metsätalouden tuottojen kotiuttamisesta (isännätön raha) ja kysymys on myös yhteistoiminnasta, joka sopii puuta ostavalle yhtiölle ja sopii myös alle kirjoittaneelle.

Jk:n virtausprosessi toimii kuin kone, eikä siihen jää myymätöntä omaisuutta, se josta höpötät on sitä sisään tulevaa jalostusainetta jota syntyy sopivasti lisää! Metsäyhtiöt himoitsevat sitä ilmaiseksi ja antavat ” ilmaisia taimia ” maksuksi.. hah hah haaa!  Pitää laskea, että joka ~ 12 vuosi myydään tukkipuuta ja  jatkuu maailman tappiin.  Ei pitäis olla vaikeaa.

Jos ymmärtää korkolaskuja ja NNA-laskentaa, niin se pitäisi käsittää, että myös jk:ssa jäävä puustopääoma on kustannus v e r t a i l t a e s s a  keskenään kahta erilaista mh-tapaa.   ”Apinaa koijataan” jos ei kerrota sitä vaan otetaan jk:ssa vain sen hyvät puolet esiin ja tasaikäisessä päin vastoin  taloudellisesti mahdollisimman epäedullinen tapa ( = kaikki harvennukset tehdään alaharvennuksina, jalostushyötyjä, maan muokkausta ja  siirtohyötyä (kuusella)   kasvunlisääjänä ei oteta huomioon ).  Minä osaan ainakin omasta mielestäni laskea ihan hyvin erilaisten vaihtoehtojen kustannuksia ja  nettonykyarvoja  ja verrata niitä keskenään.   Kertokoon joku viisaampi missä meni pieleen oikeasti eikä mitään mutu-juttuja joita täällä esitetään.     Omassa metsässäkin on jatkuvan kasvatuksen kohteita pari kuviota ja vertailulaskelmia olen tehnyt esim. istutuskuusikosta exelillä todellisesta tapauksesta. Jostain syystä ne ei ole kertoneet samansuuntaisia  tuloksia kuin esim. Arvometsän heppujen esitykset.  Heillä esitykset pohjautuu pääosin vain mainostamiseen  ei todellisiin tapauksiin.

Perkon postaama kuva ”mahtikuusestakin” kertoo kuinka ensimmäiset 11 vuotta kuusi oli kituuttanut hitaasti kasvaen (vaikka kasvoi leppien lannoittamassa metsässä) ennen kasvuhyppäystä.   Siitä käy hyvin ilmi miten kasvureaktio tulee vasta viiveellä eikä heti , kun metsä harvennetaan harvaksi . Lisäksi kun PPA lasketaan alas taimien saamisen toivossa myös puuston kokonaiskasvu kärsii paljon. Metsämaan kasvupotentiaalia jää siis käyttämättä pitkäksi aikaa ennen kasvureaktiota.   Hah hah  haa ! vain  itsellesi ja onnea kuitenkin marjametsään…

Uudistuskuluissa säästän sopivilla kohteilla käyttämällä luontaista uudistumista tai sitä lisänä viljelyn ohella.  Taimikonhoidoissa ei kannata pihistellä muuten kuin tekemällä ne oikeaan aikaan ja nykyään  sopivan harvaksi , kun/jos puiden laatu ja muut luonnontekijät antaa myöten, jotta hakkuutuloja  tulee aikasemmin .    Lapissa ei yleensä kannata paljon satsata uudistamiskuluihin viljelemällä, se on selvä asia.  Paremmin kasvailla eteläisimmillä alueilla on ihan eri tilanne ellei olla karuilla mä-kankailla tai valmiiksi erirakenteisilla turvemailla.

Niinhän se onkin. Mutta kun lasketaan NNA :ja niin kannattavuusvertailuissa esitetään yleensä, että uudistuskulut kuuluu vain tasaikäiseen kasvatukseen.  JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .  Se on ihan selvä asia joka vain ”unohtuu” helposti laskelmista.  Jäävien puiden arvo saattaa olla suht. pienikin , jos jää vain taimikkokokoista puuta mutta silloin on ongelmana miten menet hakkaamaan tukkia ~ 12 vuoden päästä uudestaan , kun taimet kasvaa kituuttaa vasta ~ 5-10 m pituisina ?   Samalla unohtuu yleensä se päätehakkuun parempi kantoraha joka siinä saadaan vuonna 0 .   NNA voidaan laskea tavallaan toisin päinkin eli korkokorolle laskemalla kaikki kiertoajan tulot ja menot ja päästään seuraavaan päätehakkuun aikaan ja vertailun lopputulos näkyy sitten siinä.

Saattaa se luuloteltu jk:n jäävän puuston kasvukorko kellahtaa yhtä hyvin pitkälleen, kuin se 10:n ppa:n kynitty harveikko vain pienessä puhurissa. Tai kuusipora tunkeutuu päivän polttamiin kuusiin. Tai… Riskejä riittää enempi kuin korkoon on mahdollisuuksia.

Maapohjan arvon määritys (onko + vai – merkkinen ) ja metsän NNA- laskenta perustuu Faustmanin kaavaan jossa oletetaan olevan jatkumo kiertoaikoja 1- oo kpl ja sen perusteella lasketaan jollekin vuodelle sen hetkinen tilanne arvioimalla ja laskemalla kaikki yhden kiertoajan tulot ja menot muuttamalla (diskonttaamalla) ne nykyhetkeen (yleensä vuosi 0 =päätehakkuu tasaikäsessä)  . Se ei ota huomioon ko. käytännön tilannetta eli mikä on ”nokan eessä” siellä metsässä.  Siksi on melko järjetöntä alkaa ajattelemaan menneen kiertoajan tuloja /menoja mukaan yhden kohteen käsittelyvaihtoehdon vallinnassa.