› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 30 31 32 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 15.8.2020, 21:16

    Puustopääoma pitää laskea kuluksi koska sille  on vaihtoehtoistuotto muualla  olemassa . Sille lasketaan siis korko .    Kumma että jk:n puolestapuhujat ei osaa yksinkertaista laskutoimitusta kuin toisin päin : tasaikäiselle metsälle saadaan kyllä laskettua  menoja uudistamisesta ym. mutta ei ”osata” laskea menoksi jk;ssa saamatta jäänyttä tuloa.  Jotenkin hupaisaa…

    Näätä 15.8.2020, 21:35

    Keskustelu lähti liikkeelle kahden metsänhoitotavan vertailusta, mutta näemmä se muutettiin lennosta koskemaan laajemmin vaihtoehtoisia kustannuksia… Miksi ei sitten keskustella siitä, että se uudistamiskustannus voidaan vaikka sijoittaa Helsingin pörssiin ja jätetään aukko uudistumaan luontaisesti? Tämähän sitä todellista vaihtoehtoiskustannusten analysointia on.

    Mikä saa sinut pitämään minua jatkuvan kasvatuksen puolesta puhujana? Olen aikoinaan tällä palstalla kertonut siitä omat mielipiteeni ja mielenkiintoista jos niiden pohjalta minut lasketaan jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujaksi.

    Puuki 15.8.2020, 22:16

    Vertailussa se  vaihtoehtoistuotto on sijoitus uudistamiseen. Sillä rahalla voidaan kustantaa mm. tasaikäisen metsän uudistaminen.   Pörssiin sijoittaminen on riskialttiimpaa eikä sen takia kannata suoraan verrata sitä metsänhoitoon sijoittamista.  Ei samaan koriin kaikkia munia…

    En erityisesti tarkottanut sinua ed. komentissa vaan yleensä jk:n esityksissä ilmenevää puutetta kertoa tulot ja kulut todenmukaisina molemmissa mh-tavoissa vertailuissa.  Tavallista on jk:n optimointi ja tasaikäsen esittäminen vähemmän optimoituna mm. vain alaharvennuksia tehden.

    Minun puolesta tämä case saa olla. Tehköön kukin kunka haluaa, kunhan  ei esitä muunneltua totuutta toisille totena.

    Perko 15.8.2020, 22:39

     

    Erikoistutkija Henrik Heräjärvi toimii puutieteen ja -tuotteiden tutkijana Joensuussa. Henrik Heräjärvi : Eri jalostusasteen siemenviljelyssiemenillä saavutettava kasvun paraneminen on keskituotoksena (m3/ha/v) mitaten noin 10–20 %, mutta rungon pituus- ja sädekasvussa vain noin 5–15 %. Esimerkiksi kahden millimetrin vuosilustossa jalostuslisä tarkoittaa 0,1–0,3 millimetrin levenemistä. Näin pieni muutos ei vaikuta olennaisesti puuaineen tiheyteen. Toisaalta jalostettujen puiden ohuemmat oksat ovat sahatavaran laadun kannalta myönteinen ominaisuus. Jalostetusta puusta saatava puutavara ei siten ole jalostamattomasta saatavaa huonolaatuisempaa.

    Löysää Puuki ”solmua”. Samaa siementä saa kylvää kuka vaan metsäänsä, eikä siemen tiedä mihin joutuu. Onneksi ei ole tarvetta vaihtaa perimää, ei se sillä ainakaan paranisi.

    Jk:n virtausprosessi toimii kuin kone, eikä siihen jää myymätöntä omaisuutta, se josta höpötät on sitä sisään tulevaa jalostusainetta jota syntyy sopivasti lisää! Metsäyhtiöt himoitsevat sitä ilmaiseksi ja antavat ” ilmaisia taimia ” maksuksi.. hah hah haaa!  Pitää laskea, että joka ~ 12 vuosi myydään tukkipuuta ja  jatkuu maailman tappiin.  Ei pitäis olla vaikeaa.

    MaalaisSeppo 15.8.2020, 23:05

    Vertailulaskemissa pitää ottaa huomioon, että uudistamiskulut voidaan vähentää verotuksessa, pörssiin sijoitusta ei. Tämän moni unohtaa.

    Miikkam 15.8.2020, 23:45

    Joka 12 vuosi myydään tukkipuuta voi pitää paikkaansa, mutta tarina ei kerro kuinka paljon sitä myydään.

    Jovain 16.8.2020, 08:34

    Onhan tämä aika jännää kustannuslaskentaa. Pidän jk:n jäävää puustoa pääomana. On kaukaa haettu, että sitä pidetään kuluna, jolla hyvitetään jaksottaisen puustopääomaa. Vähän samaan tapaan kuin metsän uudistamisen kustannuksissa. Katsotaan oletettu jk:n alempi tuotto, jolla kustannetaan metsänviljelyn kustannukset.

    Tämähän on täyttä potaskaa, eihän olettamuksien varassa voida todellisista kustannuksista päättää. Ja eihän jk:n vastustajilla edes ole jk metsän kasvatusta, johon voisi verrata.

    Omalta osaltani voin vahvistaa jk:n paremmaksi. Jk:n jäävä puusto on pääomaa, joka verrattuna avohakkuuseen ei riitä kattamaan viljelyn ja sen hoidon kustannuksia. Samaan aikaan jk tuottaa esim. 30 vuoden aikana tukkia runsaasti.

    Tolopainen 16.8.2020, 08:34

    Paljonko on pienin tukkierä, jonka yhtiöt ostaa pystykaupalla.

    Mieluummin otan rahat nyt kuin 30v päästä hautakiven päälle.

    MaalaisSeppo 16.8.2020, 08:59

    Pieni on Tolopaisen puuston määrä, kun tuollaista kyselee. Joku muu kysyisi, millainen on suurin mahdollinen pystykaupan koko, jonka joku yhtiö pystyy ostamaan. Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään.

    Tolopainen 16.8.2020, 09:04

    En nyt ole myymässä, mutta jk:ssa tulee noita pieniä tukkimääriä myytäväksi. Jos metsänomistajalla on hehtaarin jk ja tarjoaa sieltä 20 kiintoa harvennustukkia, meneekö kaupaksi.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 30 31 32 … 53 54 55