Tolopainen: ”Keväällä istutetuista kuusentaimista 20-30% on kuivunut, joutuu täydentämään.”

Mikä maalaji? Miten muokattu? Minkä kokoiset taimet? Kuka istutti, ja mihin syvyyteen?

Kantorahat 2 miljardia/metsien arvo 60 miljardia = 3 %. Tolopaisen luvuilla eli 20 milj. ha ja 3000 euroa/ha.

Uudistamisessa on pari huomioitavaa asiaa: ensiksi kuinka paljon juuri tässä paikassa (ilmasto, ravinteisuus) kannattaa sijoittaa uudistamiseen, ja toiseksi aikajänne, eli tuleeko homma kerralla valmiiksi. Taimituhot saattavat vähän sotkea suunnitelmaa, mutta periaatteessa näin. Jatkuva kasvattaja tarvitsee lehmän hermot, kun odottaa taimien syntymistä. Sopii yksille mutta ei kaikille.

Jatkuvaan metsään jätetyt puut ovat sijoitus samaan tapaan kuin uudistamiskulut.

Selvästi on erilainen tapa ajatella, jos metsä sijaitsee etelässä tai lapissa. Jos etelässä on päätehakkuu 60v ikäisenä, saattaa se lapissa olla 120v ikäisenä. Lisäksi lapissa on hirvet ja porot riesana, ne syö paikoitellen kaikki kuusta lukuunottamatta.

Itse rinnastan metsän hoidon yritystoimintaan. Osa tuloista sijoitetaan yritykseen. Eli kun tehdään aukko, niin osa siitä tulosta investoidaan uuden metsän alkuun. Näin saadaan jatkuvuutta.

Kun on nähnyt pari epäonnistunutta luonnon hoitamaa uudistumista aukolle, niin kummasti sitä sen jälkeen haluaa itse taimikon hoitaa alulle.

Puuki, en tietääkseni ole tässä ketjussa väittänyt mitään niin tasaikäisen metsänhoidon tai jatkuvan kasvatuksen erinomaisuudesta. Siinä teet mielestäni virheen, että näet jatkuvassa kasvatuksessa kasvamaan jätetyt puut kustannuksina. NNA-laskenta ei näe näitä kuluina vaan diskonttaa tulojen (ja menojen) suuruudet nykyhetkeen.

Mutta sitä olen yrittänyt tuoda esille, että rahalla on aina vaihtoehtoiskustannus ja että jokainen investointi on järkevää arvioida erikseen.

Kun verrataan kahta mh-tapaa, niin niiden erot pitää huomioida oikeissa tilanteissa. Silloin päätehakkuuikäisessä metsässä  jk:ssa jätetään puuta n. 80-100 mottia /ha joiden pääomakulut pitää laskea mukaan koska tasaikäsessä niistä puista saatava kantoraha on  ko. kohteessa tulon lisänä (samoin kuin tasaikäisen edullisemmat korjuukulut jotka nostaa yksikköhintaa)  verrattuna jk:een.  Ihan simppeli juttu.  Vaihtoehtoiskustannus raha josta puhut kuluu siihen  jk:n puustoon jos se jää hakkaamatta. Kaikki todelliset kulut ja tulot pitää ottaa huomioon.    NNA- laskenta ilman kunkin todellisen  tilanteen huomioon ottamista on teoreettinen malli joka ei päde suoraan kuin paljaan maan arvon laskentaan.   Se on harhauttamista jos kerrotaan, että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin eikä niitä siksi pidä ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.  ~Jokainen tapaus on erilainen. Joskus jk:kin voi olla kannattavaa.  Kannattaa myös opetella mitä kannattavuuslaskenta tarkoittaa metsätaloudessa ja miten sitä voi soveltaa apuna.

Perkolle sanosin, kun puhuit jossain vähättelevästi jalostushyödyn vaikutuksesta kuinka se lisää luston leveyttä  0,1 cm/v – Laskepa paljonko se lisää puuta vaikka muutamassa kymmenessä vuodessa ha:a kohti.     Ps  Jaa,  se olikin Perkon väittämän mukaan vain 0,1 mm joka ei pidä paikkaansa koska jalostushyöty lisää puun kasvua n. 15- 35 % .

Se voidaan hyvin laittaa sinne NNA-laskelmaan, jotta saadaan oikeampi lopputulos., kun ne puut kerran sinne on jätetty.   Vaikka näin :    JK  menot;  puustopääoma  -2070 €   vuonna 0 , diskonttaustekijä 1 .  ( pystyssä 45 mottia kuitupuuta ja pikkutukkia 45 mottia) . Kokeilepa nyt laskea NNA .    Molemmissa on lähtötilanne sama ; miten muuten jatkat jk:n kasvatusta jos puita ei jää pystyyn ??     Jos jäävät puut on taimia ,niin niiden arvo on tietysti paljon pienempi mutta niin on kasvukin. Ei ole vielä 15 vuoden päästä taas ylispuu tukkipuita hakattavaksi riittävästi.  Kasvureaktio tulee viiveellä kun entinen metsä on hakattu päältä pois.