Mökkipaikkakunnalla kun olen katsonut muutaman viime vuoden aikana myynnissä olleita palstoja niin useampi tapaus missä sellainen 2-harvennus metsä avohakattu ja uudistaminen jätetty luontaisten hieskoivujen varaan. Sinänsä pieniä palstoja, 10 hehtaarin molemmin puolin, että tuskin on metsärahastot olleet asialla vaan ihan normaalit metsäsijoittajat, oletan.

Onhan tuo aika selvä asia. Jos luvataan jopa 8% tuotto niin mistäpä se muusta otetaan kuin puunmyynnistä. Mieluimmin niin että jätetään uudistamatta ja käytetään ns jatkuvaa kasvatusta jättämällä huonompi puuaines jäljelle.

Sitten lopuksi myydään maapohja uudestaan ja aletaan etsimään uusia tiloja. Tuohon jos mihin pitäisi meidän viherpiperöiden puuttua ja alkaa siitä kirjoittamaan.

Sopisi vähän päivittää 5 vuotta sitten voimaan tullutta metsälakia.  Hyväksikäytön estämiseksi uudistusvelvollisuus samanlaiseksi hakkuutavasta riippumatta.  Muistaaksen jk:n pienaukkohakkuissa ei ole vielä uudistamisvelvollisuutta , jos kasvatuskelpoisia taimia ei ole tullut esim. 10/15 vuoden päästä, vai tietääkö joku paremmin ?  Min runkoluku jatkokasvatuskelpoille puille myös , kun tehdään PPA:n ”alasajo” jotta uusi taimia saataisiin syntymään; esim. 10 vuoden päästä pitäisi olla jokin min. raja runkoja/ha.   Muutenhan on liian helppo pilata metsä laistamalla uudistamisesta tahallaan , poimia arvokkain tulevaisuuden tukkipuusto harsimalla ja jättää esim. kasvupaikalle sopimaton jätemetsä kasvamaan uutta metsää.  Varsinkin jotkut ulkomaalaiset sijoitusryhmät voi ostaa  hyväkuntoisia metsiä , hakata piloille ja häipyä ns. ”konkurssin pakottamana” paikalta.  Niitä tapauksia tulee , koska muillakin aloilla vastaavaa on ollut; esim kaivostoiminnassa, kun säännöt ennallistamisen rahoittamisesta on  liian löperöt tai niitä ei ole ollut ollenkaan.

Uskoisin, että keinotteluun on puututtava. Lähtökohtaisesti metsälaki ei salli keinottelua. Tässä vaiheessa valvontaa olisi lisättävä.

Eiköhän pienaukot ole tarkoitettu kehityskelpoisten taimistojen vapauttamiseen, ei mahona seisottamiseen. Ja muussa jk metsän hakkuussa, kun sitä nyt toteutetaan jaksollisessa metsänhoidossa, runkoluku on yksi kriteeri, mutta jos otettaisiin toiseksi kriteeriksi runkoläpimitta kullekin kehitysvaiheelle. Sillä varmistettaisiin, että kasvatetaan sitä parasta puustopääomaa, joka on hyvän metsänhoidon lähtökohta. Ja torjuttaisiin jätemetsät, joilla nyt keinotellaan ja joita Puuki tuossa hyvin kuvaa.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Jos sijoittaja maksaa reilusti enemmän kuin muut, on palstan hinta enemmän kuin puuston arvo. Jos se hakataan varsinkin ns. keskenkasvuisena, ei puustosta saa ostohintaa lähellekään takaisin. Onhan puissa odotusarvot. Jos palsta myydään hakkuun jälkeen uudistamsttomana, ottaa omistaja takkiinsa, kun toinen sijoittaja ei uudistamatonta maapohjaa ylihinnalla osta.

Ei sijoittaja näin voi toimia.