Uudistamiseen menee tai ei mene rahaa. Se riippuu mille yhtiölle myy päätehakkuun. Jos myy Metsäliitolle uudistus on ilmainen, taimet ja muokkauksen voi maksaa bonuksilla. Ja aivan turha, väittää että kyseessä ei olisi rahallinen etu, osuuskunnalla on mahdollisuus tarjota jäsenille verottomia etuja.

Tolopaiselle voin kertoa, että teen tässä juuri lähtöä istuttamaan erään toisen metsäytiön bonuksilla maksetuja taimia myöskin bonuksilla mätästettyyn maahan. Tämän päälle tulivat toki vielä latvusmassasta ja kannoista saadut nelinumeroiset rahat. PS. Täällä oli tukkiprosentti 90%, eikä lumppeja piiloteltu havukasoihin!

Rahat uudistamiseen saadaan ko. kuvion päätehakkuun kantorahoista.   Arvometsän sivuilla kerrotaan kuinka jk:a  voidaan tehdä pienellä puupääomalla ja ilman kuluja.   Se ei pidä paikkaansa koska pääomakulut  0-tilanteessa on ne puut jotka jätetään kasvamaan ja muita kulujakin yleensä syntyy.   Tilanteesta riippuen sitten se voi olla kannattavaa tai sitten ei.  Tasaikäisessä voi kuulemma olla vähän parempi kokonaiskasvu, mutta tukkiosuus suhteessa parempi jk:ssa. Siis suhteessa mihin ? Se tarkoittaa suhteessa kuitupuukokoisen puun määrään, muuten ei ole käsitettävissä koska vastaavan kohteen tasaikäinen metsä kasvaa myös tukkipuuta enemmän.

Jk:n edut syntyy jo valmiiksi erirakenteisen metsän kohdalla sen jäämisestä peitteiseksi, jos ei harsita pilalle.   Harvaksi hakkuu taimien aikaansaamiseksi estää kokonaiskasvun pysymisen norm.tasolla . Se vastaa suunnilleen tasaikäisen metsän alkuvaiheen taimikon hidasta ha-puunkasvua ennen kuin ensiharvennus on mahdollista.  Erona on kiertoaikana se, että tasaikäinen kasvaa paljon enemmän puuta koska mm. jalostettu alkuperä ja maanmuokkaus auttaa siinä.

Anneli analysoi hyvin edellisissä kirjoituksissa jk; n ja jaksollisen kasvatuksen kokonaisuuksia metsän ja kansantalouden kannalta. On mielenkiintoista, kun uudistamiskulut toisille kovin korkeakorkoista kulua aiheuttaa. Jos he olisivat eläessään pääomat sijoittaneet yhtä tuottaviin korkoprosentin kohteisiin, niin me muut nyt nollakorkoaikana kateelisina heidän vaurastumistaan kaihoisasti joutuisimme seuraamaan.

Monet uudistavat bonuksilla ja etenkin mainostavat Metsäliittoa siinä yhteydessä. Itse taasen olen saanut StoraEnsolta bonuseurot suoraan tilille, jolloin  voin vapaasti valita keneltä taimet ja maanmuokkauksen kustannustehokkaimmin saan. Selvempi rahana saada, kuin toimijan kautta palveluita ostaen mielestäni. UPM :n bonuksilla kylläkin hyviä Joroisten taimitarhan taimia keväällä istuttelin.

Siinä mielessä on tarpeetonta väitellä metsänhoidon tai puukaupan etuuksien paremmuudesta, koska ne eivät tuo ratkaisa kansantuotteen paremmuuteen.

Jo pitkään kansa on syönyt enemmän mitä tienaa ja tekee sitä nimenomaan alkutuotannosta. Sitä eivät valtaa pitävät huomaa, tai ei haluta huomata, vaan panostetaan, tai oikeastaan pakotetaan panostamaan alkutuotantoon. Joka tietenkin on lähtökohta hyvälle hoidolle ja niin myös lähtökohta tuottavalle toiminnalle. Ja onhan se sitä myös kansantaloudelle, mutta ei alkutuotannolle.

Alkutuotannon pitäisi myös saada jotain, joko rahana tuotteen (puun) hinnasta. Sitä ei valitettavasti nykyinen järjestelmä mahdollista, tai sitten muuttamalla nykyistä järjestelmää alkutuottajaa suosivaksi, ei pois sulkevaksi.