Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Tolopainen

    Se nähdään lähivuosina, kun tuo valtava esiintymä otetaan käyttöön, miten markkinat heilahtaa. Sitten on Norjan öljyrahastotkin nappikauppaa. Suomesta tulee kirjaimellisesti Euroopan omistaja.

    Visakallo

    Taitaa tosin sekin kaivos olla jo siinä vaiheessa norjalaisten omistuksessa!

    Kalle Kehveli

    Huolettaa jo, mitä sillä tulevalla rahamäärällä teenkään. Nyt jo ongelmia.

    A.Jalkanen

    Kaivosveron kautta voitaisiin kerätä varoja loppusiivouksiin tai ympäristövahinkojen korvauksiin niihin kohteisiin, joita yritys ei kykene hoitamaan. Vähän samaan tyyliin yhteisesti vakuuttaen kuin öljyvahinkorahasto – ainakin muistelen sellaisen olevan olemassa.

    Tolopainen

    Hanhikiven ydinvoimala ei tietenkään ole sattuma, se tulee alueen kaivosteollisuuden käyttöön. Sehän on hiukan yli 100km päässä kultaesiintymästä ja alueelle valmistui hiljakkoin 400kv siirtolinja.

    Puuki

    Jos Luoja suo ja pysyy suomalaisten omistuksessa.

    Visakallo

    Suomesta on tällä menolla valitettavasti tulossa köyhä pohjois-eurooppalainen siirtomaa, jonka kaikki tärkeimmät yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa. Itsenäisestä päätöksenteosta on aika turha siinä tilanteessa enää puhua, koska taloudellinen valta on muilla kuin suomalaisilla.

    Rane
    Näätä

    A. Jalkanen: ”???”

    Monella tuntuu olevan se näkemys, että pakottamalla metsänomistaja investoimaan metsiinsä kasvattaisi se puunjalostusta Suomessa, mikä näkyisi kasvaneena bruttokansantuotteena ja verotulona, mikä valuisi jokaisen suomalaisen eduksi. Näinhän se nimimerkki Visakallokin aiemmin linjasi, että metsänomistajan pitää maksaa ”kestävän metsätalouden turvaaminen”. Harmi vaan sille omistajalle, jolle valtio määrää mihin tuottoon on tyydyttävä. Kaunis ajatus tämä kansantalouden buustaaminen pakkoinvestoinneilla, mutta unohdatte se, että rahalla on aina vaihtoehtoisia kohteita.

    Muutama irrallinen kommentti, mitkä toivottavasti saavat ajattelemaan isoa kuvaa.

    Jos kansantaloutta halutaan kasvattaa, onnistuu se joko tekemällä enemmän työtä tai ohjaamalla pääomat riskipitoisempiin kohteisiin.

    Moni on huolissaan siitä, että Suomen metsäteollisuus ajetaan tai ajautuu alas sen takia, että metsänomistajat eivät investoi. Unohdatte sen, että siitä huolehtii kilpailukykymme heikentyminen muun muassa työvoimakustannusten ja verotuksen kallistuessa.

    EK:n tilastojen mukaan vuonna 1975 alkutuotannon osuus Suomen BKT:stä oli 10,7 %. Vuonna 2018 vastaava luku oli 2,9 %.

    Kalle Kehveli

    Hanhikivi tulee SSAB:ta varten, tai sitten ei ole kohta kumpaakaan suomessa.

    Valtion-ja kuntien työntekijämäärää tulisi vähentää 50% ja saada nämä ihmiset tuottavaan työhön, vientiteollisuuteen. Kaivokset voivat olla vielä suomen pelastus. Metsäteollisuuteen en usko enään. Pohjoisen metsätaloutta pitäisi jo nyt tukea maatalouden tapaan ja se ei ole kestävää taloudenhoitoa.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 544)