Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Metsuri motokuski

    Jovain: Aina rötösherroja on ollut, mutta mistä vieraslajista mahtaa olla kysymys, jos ei valtaa pitävistä. Eihän siitä pitäisi olla epäselvää valtakunnassa. On kaukaa haettu jos jostain Mhy hallinnosta

    Kyllä ne jovaininkin silmät aukeavat vielä. Jos ei nyt ihan rötösherroja niin aika paljon olis korjattavaa sielläkin saralla. Ainakin heidän mainontansa on sitä luokkaa että tuntuu uppoavan niihin jotka asiasta eivät juurikaan mitään ymmärrä. Paljon ”helinää” tyhjästä ja tietenkin ilman vastuuta mistään.

    jees h-valta

    Mikähän tuota R.R:ää on jäänyt Visakallon puuntuotannossa kaivelemaan. Huonompi tulosko omissa vaikka korkolaskentakin hallinnassa?

    Visakallo Visakallo

    RR:lle vastaan, että enhän minä valittanut, vaan esitin toiveikkaan tulevaisuudenkuvan. Olen matematiikasta RR:n kanssa samaa mieltä. Olosuhteiden ollessa erilaisia, yhtälöönkin tulee erilaisia lukuja.

    Haba Haba

    Jos talousasiantuntijan nimimerkkikin on luottokorttikollo niin sen voi jättää  huomioimatta, sielläpähän kolisee.

    Visakallo Visakallo

    No nythän yleensä hieman puiseva Haba antoikin sanallisen luovuutensa kukkia!  Kyllä näköjään tätä Habaa ja Reva-Kerttua kannattaa joskus hieman kilpailuttaa!

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Ai risukaupoilla vaurastunut Visvapalli talousasiantuntija! Hyvät hyssykät, eihän se tiedä mitä ”korko” tarkoittaa.

    ♥ Kerttu
    dosentti klusterin päätöksenteossa, ei maalaisliittolainen

    Kurki Kurki

    ”korko” tarkoittaa.

    Missä tuota korkoa metsätaloudessa tarvitaan?

    Vähentää menot tuloista kuten yritystoiminnassakin tehdään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korkolaskua voisi käyttää vaikka harkitessaan metsäpalstan ostoa. En tekisi korkolaskelmia uudistamipäätöksiä tehtäessä, koska korko on (”implisiittisesti”) mukana metsänhoitosuosituksissa. Karummille paikoille ja pohjoiseen suositellaan halvempia uudistamistapoja kuin rehevämmille paikoille.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä Visakallo korkeiden korkojen päälle paljonkin ymmärtää, etenkin jos Kertun muu asu on niihin sopiva!

    Puuki

    Mh-suosituksia  lasketaan yleensä muistaakseni 3 %:n korkokannalla.   Se onkin keskimäärin sopiva korkotaso monessa tapauksessa.   Isompaa tai miksei joskus pienenpääkin korko%:a voi käyttää tilanteen mukaan.   Mm. taimikon koneellisen hoidon tutkimuksessa on käytetty 3 %:n korkoa. Sen mukaan optim. havupuutaimikoiden tiheys ei ole nykyhinnoilla laskettaessa se tavanomainen 1800-2000 kpl/ha.  Manu- harvennuksessa kylläkin mutta kalliimman ha-kustannuksen konetyössä pienemmät tiheydet tuottaa paremman kiertoajan  lopputuloksen.  Niukasti paras tulos tuli konetyöllä männikössä 1400-1500 kpl/ha tiheydellä.  Miltei samaan ylsi manu 2000 kpl/ha tiheydellä männikössä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 544)