› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsäkupsa 13.7.2020, 18:01

    Kalliilla kun ostaa, niin yleensä se jollain lailla  kai maksetaankin. Pääoman irroitus metsän puupääomaa syömällä tuottoa lyhyellä aikajaksolla parantaa tulosta.

    MTK on asiasta ääntä pitänyt ja lainsäädäntöä rajoittamaan rahastojen toimintamahdollisuuuksia kaipaillut. Markkinataloudessa raha ratkaisee, maansa myyjä yleensä korkeimman tarjouksen tehneelle myy ja aikamonesti välityksen taitaa hoita yhdistysten omistama metsätilat välitysketjun toimija.

    Ensin rahastot ostivat  UPM: n metsiä pohjoisessa, nyt kelpaavat pienemätkin palstat. Jos en olisi kiintynyt metsiini, kuten olen, niin nyt vaan myymään kovalla hinnalla. Rahastot ovat nostaneet hinnat mielestäni metsän tuoton kannalta taivaisiin. En rahastoja kylläkään rakasta, koska ei niiden kanssa hinnassa  pärjää. Mutten kannata säätelyäkään, itsellä menneestä maanhankintalaista huonoja kokemuksia.

    oksapuu 13.7.2020, 18:29

    Näyttää menevän niin että sijoitusrahastot hakkaa metsät läpi ja sen jälkeen koko rahasto myydään yhdellä kaupalla ulkomaille. Toiselle rahastolle…

    Siinähän sitten omistus ja kassavirta siirtyy Suomesta pois. Ihan aikuisten oikeasti, onko järkeä?

     

    Puuki 14.7.2020, 08:00

    Uudistettu metsälaki antoi vapautta hakata metsät myös esim. jk:n menetelmällä , jolloin osa käyttää siihen kuuluvaa osittaista uudistamisvapautta hyväkseen ja jäljelle voi jäädä jätemetsiä vääriin paikkoihin tehtyjen harsintojen seurauksena.  Jossain vaiheessa ne epäonnistuneet kohteet pitäisi kuitenkin uudistaa ( ellei ole ollut edellytyksiä luontaiseen uudistumiseen) , jotta metsän kasvatus pysyisi kestävällä pohjalla.   Sama homma keskenkasvuisten metsien hakkuussa ; ennen se oli lailla kiellettyä.   Osin hyvä ja osin huono uudistus oli uusi vapaus.  Tukkipuun laadun ja sahauksen tuottavuuden kannalta ainakin huono asia.   Hyvää siinä on vapaus korjata esim. metsänkasvatuksen järkevyyden kannalta liian pieni nuoren metsän pläntti isomman päätehakkuukuvion yhteydessä.

    Rahastot varsinkin toimii niin,  kun kalliilla ostetuille metsille pitää saada lisäarvoa nopeasti, että tehdään paljon hakkuita , kaavoitetaan mahdolliset rantatontit ja kartoitetaan hiekanottopaikat yms.   Rahaston tasearvo nousee ja näyttää hyvältä ainakin paperilla. Saadaan uusia sijoittajia paremmin mukaan ja joku myy sitten osan tai koko rahaston metsät muille sijoittajille.  Yleistää ei kannata mutta useimmiten suursijoittajat hoitaa metsiä eri periaatteella kuin yksityiset perinteisesti on tehneet.  Omaa, usein pitkään  (tai suvun/perheen) omistuksessa ollutta metsää katsotaan ja hoidetaan yleensä vähän eri tavalla kuin pelkkää sijoitusomaisuutta , josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon voittoa irti.  Ap:n otsikon alkuperäisellä kirjoittajalla on voinut olla paljonkin henk. koht. kokemusta ko. aiheesta ja siksi on kirjoittanut tuommosen lehtiotsikon.

    Ulkomaalaisten maaomaisuuden osto- ja omistusoikeus ei ole ollut pelkästään hyvä asia Suomelle.  Sähkönsiirtoverkot ja venäläisten erikoiset maakaupat (joita ei olisi pitänyt alunperinkään hyväksyä)  on siitä esimerkkeinä.

     

    Gla 14.7.2020, 08:22

    HL: ”Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa. Yhtä lailla kasvottomia ovat esim. yhteismetsät, kunnat, metsävaltio, Tornator ja moni muu taho.”

    Kunnat on ainakin toistaiseksi suomalaisten hallussa, samoin valtio. Yhteismetsien omistuskin perustuu yleensä metsän ”alkuperäisiin” suomalaisiin omistajiin. Yritysten omistus voi tietysti olla missä tahansa, mutta Suomessa metsää omistavilla metsäalan yrityksillä on toistaiseksi ollut aika näkyvä rooli yhteiskunnassa, siitä ero kasvottomuuteen. Rahastojen omistuspohja ja toiminta ei ole samalla tavalla näkyvää. Vaikka hoitomenetelmistä ei kritiikin aihetta syntyisikään keskiverto suomalaista rästipalstaa enempää, kyse on enemmän poliittisesta asiasta. Kuka saa omistaa suomalaiset metsät ja paljonko omistuspohjasta keskusteluun liittyy sellaista, mistä ei saa puhua tai mihin ei ainakaan liity ongelmia. Esimerkiksi venäläisten haluun hankkia maa-alueita sotilastukikohtien läheltä tai rakentaa valtavia laitureita syvän väylän tarvitseville aluksille ”kesämökeillensä”. Lisäksi suomalainen kulttuuri perustuu vahvasti laajapohjaiseen metsäomistukseen. Muualla näin ei ole, mutta niin on myös yhteiskunnan suhde metsään. Halutaanko tämä asia muuttaa. Jos halutaan, hankin Suomen latu ja polku-jäsenyyden ja alan ajaa jokamiehenoikeuksien kytkemistä maailmanperintökohteeksi.

    ”Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.”

    Kyse on muutoksen suuruudesta ja nopeudesta. Tällä vauhdilla muutamassa vuodessa omaisuus on kokonaisuutena varsin merkittävä. Ja kun taaksepäin katsoo, tulevaisuuteen katsottuna pitkältä tuntuva 20-30 vuotta onkin oikeasti vain yksi silmän räpäys. Tällä muutoksen vauhdilla siinä ajassa saadaan aikaan paljon peruuttamattomia vahinkoja, vaikka sitä liian läheltä asioita katsovat ei tajuakaan. Esimerkkinä vaikka talousviisaiden päätös myydä sähköverkot Australiaan ja lannoitetehdas Norjaan.

     

    Rane 14.7.2020, 08:33

    Rane voi olla väärässäkin mutta metsärahastojen ongelma on että niihin sijoitetaan paljon rahaa jolla pitäisi ostaa metsää mutta ostettavaa metsää on rajallisesti.UPM:lläkään ei enää ole myytäviä tiloja.

    Eräs tuttavani teki Hyrynsalmella arvion mukaisen tarjouksen eli n.150 000e.Tarjouskilpailun voitti rahasto  70000 e korkeammalla tarjouksella.

    Tämä on toki ongelma vain rahastoihin sijoittaneille,metsätilojen myyjille tilanne on pelkästään positiivinen.

    r.ritva 14.7.2020, 08:43

    Tarpeesta tietysti sijoitusrahastot tietysti näitä hehkuttavat.ns.kasvottomat toimivat juuri tällä perusteella.Myyden vaikkapa lopulta näitä sotilas tai muu turvallisuuskohteita ulkovaltojen käyttöön.

    Yksityinen mo.toimii jatkuvuutta jopa ympäristöä omin vakaamuksien pohjalta huolehtien ja hoitaen.Haluammehan säilyttää myös metsämme omina edelleenkin.Siksi sijoitusyhtiöitä ei saa sallia huseeramista täällä .Jos näin sen on oltava laajasti luvanvaraista toimintaa.

    tamperelainen 14.7.2020, 09:17

    Alla linkki tuohon MTn kirjoitukseen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1136615

    Eniten olisin rahastoon sijoittaneena huolissani rahoistani.rahastot maksaa poskettomia hintoja.Sastamalassa 35ha tila maksoivat 310999e,seuraavat tarjoukset alkoivat 240000e.Katteet kyllä jäävät pieniksi,se on totuus.Näyttävät tekevän voimakkaita harvennushakkuita,uudistuksia vältellään,uudistamattomia aloja ei uudisteta.Pitkässä juoksussa osa rahastoita ajautuu maksukyvyttömäksi?Tämä silloin kun korot nousevat ja metsän hinta( tai puun hinta) putoaa 10-20%.Ei kyse ole mistään maalittamisesta.Ymmärtäisn jos Mhy valittaisi maalittamisesta.Cityihmiset ovat hurahtaneet rahastoihin.Jos metsään haluaa sijoittaa,StoraEnson tai UMPin osakkeet ovat varmempia ja voit ne myydä tai ostaa vaikka tänään ja osinkoa maksetaan

    Tuosta ”kasvollisuudesta”  Ulkomainen sijoitusrahasto vs seurakunta vs kunta.

     

     

    Panu 14.7.2020, 16:18

    Metsälehti voisi tehdä jutun sijoitusrahastojen metsistä ja niiden käsittelystä. Nyt on aika paljon kuulopuheita liikkeellä ja varmasti rahastoillakin on eroa.

    Rahastojen lisäksi on ilmestynyt yhteismetsiä, jotka ottavat sijoituksia (rahaa) vastaan ja ostavat metsätiloja, toisinaan kovaan hintaan. Kuten aloittaja mainitsee myös Tornator Oyj maksaa kovia hintoja. Viimeisimmässä häviämässäni tarjouskilpailussa tila meni juuri Tornatorille, tarjouksia 18 kpl.

    ollikolli 17.7.2020, 08:05

    Olkaa tyytyväisiä että on ostajia jotka maksavat hyvän hinnan metsästä. Silloin kannattaa myydä jos hinta on mielestänne liian korkea. On täällä ihmeellisiä valituksen aiheita. Jokainen hoitakoon metsänsä lakien mukaan, turha sitä on sen enempää miettia. Kaikki omistusrajoitukset kuuluvat enemmän menneen maailman neuvostoliittoon.

    Puuki 17.7.2020, 08:23

    Omistusrajoituksia on paljon muissa maissa. Venäjältä ei ole Karjalasta voinut suomalaiset ostaa maata mutta toisinpäin ollaan oltu liiankin höveleitä.   Sitä en sano että rahastot ei saisi ostaa ollenkaan metsiä, jos hoitavat niitä  voimassa olevien metsälakien ja sovittujen (lsl) rajotusten mukaan. Muutamien muiden tahojen ostoja olisi ollut aihetta miettiä pidempään jo ennen oston vapauttamista.   Huonoimmasta päästä oli myös sähkönsiirtoverkkojen paikallisten monopolien myynti heikoin ehdoin (liian iso tuottotakuu) suursijoittajille.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 53 54 55