Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • MaalaisSeppo

    Jätkä se suoltaa soopaa. Minun metsänhoitotyylistäni hänellä on harhainen käsitys. Missään yhteydessä en ole väittänyt, että kuitupuun kasvatus kannattaisi. Jessenkin tapaa olen usein ihmetellyt, mutta kukin taaplaa tyylillään.

    Metsänhoitoni perusajatus on tehdä metsähommista mahdollisimman paljon itse, eli istutukset, heinäykset, raivaukset ja ensiharvennukset Tapion taskukirjan mallien mukaan. Seuraavat vaiheet pystykauppoina. Jos tämä malli on Jätkän mielestä väärä, niin esittäköön paremman.

    Ikää alkaa kuitenkin olla sen verran, että tilan myynti tulee jossain vaiheessa eteen. Sukupolvenvaihdos tai metsärahasto. Siinä pohdittavaa.

    Jätkä

    Miksi sitten seisot Jeessin takuumiehenä? Jeesin kommenteista näkyy, että hänen mielestään teillä on juuri samanlaiset = hullut otteet, metsien raiskaus ja hävityshakkuut silloin, kun siinä kohta alkaisi arvokasvu.

    Ja muistutus: Hehtaari tuottaa saman verran puuta, on sillä sitten kasvatusmallien mukainen runkoluku, taikka vaikka kolminkertainen määrä runkoja.  Nyt voi alkaa olla kannattavuus parempi kuin ennen – antaa energiapuun kasvaa nopeasti – paljon nopeammin kuin jeessin haavikot, mtta ei sielläkään kannata kalliita taimia haaskata, kun maa kasvaa vain sen verran kuin pystyy.

    jees h-valta

    Jätkän taskulämpimässä ja kosteassa muhii täysin sopimattomat sävelet metsän nykymallin kasvatukseen. Ja tekee muidenkin sanomisista vielä täysin omalaatuisia tulkintoja. Kuten MaalaisSepon. Minäkin kyllä aivan selkeästi tajusin että hänen ideologiansa on perinteinen ja koettu tukkipuuhun tähtäävä malli. Tästäkin Jätkä väänsi jotain muuta. Enkä minä ole edes yrittänytkään taivutella ketään muuttamaan kantojaan. Tukea olen silti saanut. Joka tietää aina Jätkän louskutuksen uhriksi joutumista. Minun kasvatukseni ei sitäpaitsi tähtää erityisesti kuitupuun kasvatukseen vaan teen sitä tukkipuun kasvatuksen rinnalla. Siksi myös h-haapa näyttelee isoa osaa viljellyissä uudiskohteissa. Toinen syy on lehtipuun ”pakollisuus” Satakunnassa koska tyvilahoa esiintyy runsaasti kuusikoissa. Ja lehtipuu on sikälikin hyvä että se antaa nopeaa tiliä usein toisin kuin hidas kuusikko. Nuo muut kommentin osiot ovatkin sitten Jätkältä tietämätöntä ja pelkkää räksytystä.

    Visakallo Visakallo

    Onko Jessen tuleva haapasavotta harvennus- vaiko päätehakkuu?

    jees h-valta

    Vanhan peltoheiton osalta päätehakkuu. Muihin on ostot ehdottaneet harvennusta. Sitä sitten harkitaan, vuosittain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuleeko jeesin päätehakkuusta haapatukkia ja mihin käyttöön se menee? Haapalauteet ovat ainakin uutena hienon näköiset.

    jees h-valta

    Ei oo eikä tuu! On laatu senverran kesyä ettei edes yritetä tuosta mitään tukkia veistellä. Seuraaville hakkuille vasta niitä ajatuksia.

    MaalaisSeppo

    Jätkä on yhtä kovakorvainen kuin Jovain. Kun on saanut jotakin mielikuvituksen tuotetta päähänsä, niin siinä pysyy.

    En koe olevani Jessen metsänhoidon takuumiehenä. Se tyyli sopii joillekin. Useiden pienehköjen puukauppojen teko samana vuonna antaa hieman rahaa ja tyydytyksen tunteen. Vastaavan tunteen saavat naiset shoppaillessaan, jolloin ko tavara ei ole niin tärkeä vaan ostokokemus. Miehillä autot ja erilaiset tekniset vimpottimet. Joillekin metsänomistajille myyntikokemus antaa tyydytystä. Itse myyn kylläkin hankintapuuta vuosittain ja pystykauppoja n 7-10 v välein hintapiikkien mukaan.

    Metsätilan myyntiä jarruttaa joillakin sen kertaluonteisuus. Shoppailukokemukset harvenevat. Itselläni ei se ole ongelma.

    jees h-valta

    Noh, nyt meni kyllä MaalaisSepolla tuo mönkään. En koe enää jatkuvan yli neljänkymmenen vuoden kaupanteon jälkeen mitään suuria kauppatapahtumaelämyksiä. Olen mielestäni ideani selväksi tehnyt eli teen vuosittain puukauppaa koska metsäni antavat sen myöden ja teen sekä isompia että pienempiä kauppoja tilanteen mukaan. Yleensä pitkälti Metsään.fi:n tiedoista alkuun lähtien. Minulla on varmaa että osuu myös ”piikeihin” kauppoja toisin kuin niiden kyttääjillä.

    MaalaisSeppo

    Jesse on ehkä erikoistapaus. Kokemus kaupalliselta alalta antaa kyvyn hoitaa sutjakkaasti ja ehkä kannattavastikin useita kauppoja samana vuonna. Samalla pysyy tuntuma markkinoihin.

    Toista se on tällaisen tavallisen tallaajan. Isommat kaupat kilpailutin aiemmin mhy:n toimesta. Viimeisen itse. Ostaja ehdokkaille esitin kaupan kooksi 1200 m3. Heidän tarjouksien mukaan puuta olisi ollut n 850 m3. Hieman hankalaa oli vertailla tarjouksia. Tein vertailun kuitenkin oman puumäärä-arvion mukaan ja koivutukkia arvostavan ostajan valitsin. Loppumittauksen mukaan puuta oli 1202 m3. Mielestäni onnistuin hyvin. Jätkän mukaan kai huonosti.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 544)