Kummallista. Muistaakseni MH: hakkuut ovat 60 % kasvusta. Tämän rätingin mukaan MH:n puuston keski-ikä nousee koko ajan. Taitaa nuorten metsien mittavat avohakkuut olla mutua. Tutkittua dataa odottelen.
Onko teillä esittää laskelmaa kokonaistulosta hyötyykö valtio enemmän kuitupuun myynnistä kuin tukista. Tilannetta pitää katsoa kokonaistulon kannalta. Valtio saa paljon enemmän tuloja metsäteollisuudesta kuin omista metsistään. Valtion ei tarvitsisi omistaa yhtään metsää ja tulot pysyisi samana. Omistajan saama tulo-osuus vientituloista on niin mitäön.
Ei se ihan mutua ole kun noita aukkoja melkeen joka päivä kävelee. Pienosia on kannot. Hyvin pienosia. Tottakai kasvu voi olla vaikka kuinka iso ja silti ei ole yhtään uudistuskypsää metsää.
Kun 3-kehitysluokan metsikkö harvennetaan, jäljelle jää 4-kehitysluokan metsikkö. Monesti aivan sama ellei viisaampi lyödä kaikki sileäksi heti, jos puun hinta kohdallaan.
Eikait se metsän kehitysluokka harventamalla miksikään muutu. Yksityinen ihminen hakkaa kun siltä tuntuu tai kun rahaa tarvitsee ja tätä ei ole mielestäni asiallista arvostella. Valtion hakkuissa tilanne eri.
Kasvuhan ei kerro mitään puuston kokonaistilavuudesta. 60 prosentin kasvu varmaan löytyy kun otetaan taimikot ja ensiharvennusmetsät mukaan. Suosittelen edelleen katsomaan ilmakuvia valtion metsistä niin en yhtään ihmettele että sanomista tulee.
”Avohakkuuta tehdään 18 000 hehtaarilla, kun vuosittain Metsähallituksen puunhankinta kohdistuu noin 75 000 hehtaarin pinta-alalle. Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on noin yli puolet Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista.”
Noinkohan eduskunta olisi valmis luopumaan kymmenien miljoonien tuloutuksesta valtion kirstuun? Kaikkiaan avohakkuita tehdään noin 140 000 hehtaaria vuodessa, josta Metsähallituksen osuus on vaivaiset 13 prosenttia, vaikka sen osuus metsien pinta-alasta on paljon suurempi. Kärkkäisen esitelmässä on tilastotietoa ja lisäksi avohakkuista luopumisen vaikutuksia.
En ole väittänytkään että avohakkuista tulee luopua. Kyseenalaistan vaan avohakkuut parhaassa kasvussa oleviin metsiin. Jos metsä juuri saavuttaa yhden tukin koon niin eihän se vielä ole päätehakkuuiässä. Ainakaan normaalisti. Yleensä niihin tehdään toinen harvennus. Jos katsoo mh:n metsiin vuosien saatossa tehdyt päätehakkuut niin varmaankin siellä ei enää enempää olekkaan hakattavaa. Ymmärrän että valtio tarvitsee rahaa mutta loppujen lopuksi metsähallituksen tilitykset ovat aika pieni osa budjetista. Yleensä tuollaiset tilitykset ovat hoidettu haittaveroja nostamalla.
Selvä oire on päätehakkuumetsien vähenemisestä kun hakkuu kohdistuu aina pienempiin metsiin.
Männyn osalta yhden tukin puu on turha kaato. Tuossa iässä mäntyyn ei ole ehtinyt valmistua valmista puuta lainkaan , vaan koko tukki on pintakasvua jossa runsaasti ravinteita ja vähän hartseja. Pääasiassa ravinteet on nesteesä jonka haihduttua ravinteet jäävät puuhun ja näin altistaa puun homeelle ja laholle. Tätä puutavaraa tulisi rakennuksissa välttää kun nyky rakentaminen on tunnetusti hyvin alttiita juuri homeelle ja lahoamiselle. Jo pelkän lämpötalouden vuoksi tulisi suosia kuusesta sahattua rakennustarpeita. Kuusen lämmönjohtokyky on huomattavasti mäntyä heikompi. Kuusi tuntuu kosketettaessa mielyttävältä mutta mänty on kalsea samassa lämpötilassa. sama ilmiö tulee saunan lauteissa , mänty lauteet on tuli kuumat kun kuusi lauteet on vielä siedettävät. Tiede saattaa todistaa, muuta mutta tämä on koettua ja hyväksi havaittua tietoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.