- Tämä aihe sisältää 6 vastausta, 6 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, 6 kuukautta sitten toimesta.
-
”Kasvatettava puusto” KEMERA-nuoren metsän hoidon jälkeen
Onko palstalaisilla kokemuksia tai tietoa, miten käytännössä on tulkittu ja arvioitu kasvatettavalle puustolle KEMERAssa asetettuja ehtoja esimerkiksi kohteiden maastotarkastuksissa?
Uuden asetuksen mukaan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden kohteilla, joissa puuston keskipituus vaihtelee käytännössä 3 metristä 14 metriin. Kohteelle ei pitäisi jäädä hoitotarvetta (tai ensiharvennustarvetta) seuraavan viiden vuoden aikana.
Toisaalta KEMERA-lain mukaan työ tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön (kaiketi hyvän metsänhoidon suositusten) mukaisesti. Suosituksiin on vanhastaan sisältynyt ylitiheän riukumetsän hoitoa koskeva taulukko, jonka mukaan jäävän puuston tavoitetiheys nuoren metsän harvennuskohteilla (pituus 8-14m) vaihtelee puulajista ja puuston pituudesta riippuen välillä 700-1400 runkoa hehtaarilla.
Aika iso ero 700 rungon ja 3000 rungon välillä! Monien toimijoiden urakkasopimuksissa taitaa olla +/- 10 %:n toleranssi jäävän puuston tiheydelle. Niinpä 1500 runkoa hehtaarilla voi periaatteessa olla selvästi ylitiheä kasvatettava puusto nuoren metsän hoidon jälkeen, jos puuston pituus on yli 10m. Tällaiset tavoitetiheydet vaativat monella kohteella paljon kuitupuurunkojen sahaamista maahan.
Toinen juttu on se, mitä luetaan mukaan jäävään runkolukuun. Joidenkin toimijoiden ohjeissa mukaan luetaan vain rungot, joiden pituus on vähintään puolet puuston valtapituudesta. Tällöin esim. 10-metrisessä puustossa kaikki alle 5 metrin rungot voisi jättää ’KEMERA-kelpoisesti’ raivaamatta. Toisaalta joidenkin toimijoiden ohjeissa kaikki yli 0,5 metrin rungot on raivattava, jolloin esim. 1-2 metrin pituista kuusialikasvosta ei käytännössä voi säästää 10-14 metrin pituisen koivikon alle.
Mikä lienee ollut lainsäätäjän tarkoitus?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.