› Keskustelut › Metsänhoito › Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 73)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

    Lähetetty: 26.5.2019, 18:30

    Lueskelin ajankuluksi Paimio, Sauvo, Kaarina kunnallislehteä ja silmiin osui Saija Parramon kirjoitus metsien käsittelystä. ( sama kirjoitus löytyy https://www.saijaporramo.fi/metsien-kasittelylla-voi-hoitaa-myos-saaristomerta/ )

    ”Nykyisen, lähinnä sellupuun kasvatukseen keskittyvän suuntauksen sijasta meidän kannattaisi siirtyä hiiltä sitovaan, luonnon monikäyttöä tukevaan ja laadukasta puuta tuottavaan metsäpolitiikkaan.”

    Kauniisti sanottuna meinasi mennä kuppi nurin ko. kirjoituksesta, mielestäni kyseessä on jo melkein kunnianloukkaus, mutta vihreiden ja heidän kannattajien mielestä asia lienee niin.

    Tekijä
    Jalapa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 30.5.2019, 07:40

    Harvennettuun haavikkoonkin siementyy kuusi ilmaiseksi alle?

    Puuki 30.5.2019, 08:15

    Harvennettuun haavikkoon ilmestyy yleensä haavikko alle. Joitain havupuun taimia voi tulla sekaan.  Näin ainakin ”kamarin akkunasta” katsoen eli parin kuvion kokemuksella nähtynä.

    jees h-valta 30.5.2019, 08:38

    A.Jalkanen oikeassa. Kyllä sinne kuusen tainta on alle tullut. Ilman harvennustakin jota nyt en ole tehnytkään koska ei ole tarvettakaan. kasvatus on riittävän harvassa päätehakkuuseen asti. Kuusihan siellä lähes ainut onkin joka on jaksanut latvustojen varjostuksessa edes taimiasteella sinnitellä. Harvennuksen jälkeen varmasti tulisikin juurivesoja mutta ei nyt. Pohja on hienon siisti koko aloiltaan. Vanhemmissa haavikoissa. Nuoremmissa saattaa jotain vielä alla olla. Se isoin tyhmyys oli kun annoin periksi maanmuokkaukselle eli Pohjois-Satakunnan palstoilla on nyt iso ongelma miettiä mitä kaksivaihemetsällä noin pienellä ikäerolla tehdä. Tuolla aiemmalla Metät kunnossa väitti kuusikkoa paremmaksi. Minä en tuota sulata koska kuusikin olisi ollut erittäin työläs esim. vanhaan kontopeltoon. Sen kanssa olisi taisteltu varmaan vieläkin. Kun nyt voi miettiä sadonkorjuun ajankohtaa. Juuri niissä vanhoissa pelloissa. Joissa haapa-ja koivukuutioita on jo varsin hyvä määrä. Mikään taho ei ole tehnyt siitä tuoretta määräarviota joten annan sen olla omassa mielessä vielä koska annan mieluummin faktoja. Tai ammattiarvioita. Mistään harhalaakista ei ole kyse, tiedostin aikanaan tämän riskin ja totesin ettei se ole riski. Lehtipuun saa aina hyödynnettyä koko rungostaan ja sitä ostetaan moneen tarpeeseen. Se mitä haavikon tulevaan vesomiseen hakkuun jälkeen on sanottava että aika maltillista näytti olevan niiltä aloin joissa tehtiin haavikon läpi pengertie. Ei ole tarpeen edes vielä kotvaan harventaa.

    kim1 30.5.2019, 14:30

    Pitäisköhän sun jeessi nähdä mun Orimattilan  pellon vierus Haavikkoa…Olen joskus sulle soitellut….,voisit järkätä puh. Numerosi minulle….t.kim

    Metsän ostanut 30.5.2019, 16:59

    Kyllä se on huono hinta ja yhtiöt joilla on sellukattiloita, sinne lipsuu pikkutukit ja vähän isompiakin kokemusta on! Toinen juttu kun harvennetaan niin harvaksi, että puut innostuu kasvamaan paksuutta tulee höttöpuuta joka taas menee selluksi. Myin itse firmalle joka osti mutkaisetkin puut tukkipuuna, hakivat vielä koko runkoina osan!

    Taviokuurna 30.5.2019, 17:49

    Jokaisesta tukkikuutiosta on puolet, jopa reilusti ylikin, sellupuuta eli haketta. Minusta jatkuvan kasvatuksen väen kannattaisi vielä kerran lähteä avohakkuun kautta istuttaen uutta metsää rakentamaan, tietenkin jalostettua alkuperää olevilla taimilla. Tästä työstä noussutta metsää pääsee harsia reviskelemään paljon nuorempana kuin nykyisiä puustoja.

     

    Jätkä 30.5.2019, 18:24

    Sahatavarakuutioon kuluu noin kaksi kuutiota tukkia. Piensahalla vähemmän, noipealla linjasahalla enemmän.

    Tukissa on kuitenkin esim kuori, joka lasketaan mukaan tukkipuuhun. Samoin sahanpuru on se sivutuote, joka ei käy kumpaankaan – ei sahatavaraaan , eikä hakkeeseen.. Näin ollen voisi räknäillä, että kun tukkikuutiot lasketaan yhteen ja valmis sahatavara sekä hake lasketaan siitä pois, ei päästä lähellekään 2:1 suhdetta.

    Järeästä tukista hyötysuhde on parempi, koska siitä sahataan paksumpia je leveämpiä saheita ja sahanpurua tulee vähempi.

    pihkatappi 30.5.2019, 18:46

    Sorvissa viilun osuus pölkystä on huomattavasti suurempi, kuin ns hukkapuu. Onko purilaan paksuus jotain 8 cm, toki pölkyn kartiokkuus pienentää viilun saantoa, mutta kuitenkin hukkapuu lähinnä kuori ja purilas.

    mehtäukko 30.5.2019, 18:47

    ”…jatkuvan kasvatuksen väen kannattaisi vielä kerran lähteä avohakkuun kautta istuttaen uutta metsää rakentamaan, tietenkin jalostettua alkuperää olevilla taimilla…”

    Niivvaen sittenpä häviäisi se jk:n idea huitsin nevadaan. Kun siinä vain tavitsee poimia niitä suurimpia puun mötkyjä ihan siivellä ilman mitään muuta kulunkia ja seurauksia..?

    kim1 30.5.2019, 19:57

    Eilen oli alueuutisissa  vähän huonoa markkinointia jk kasvatuksesta,siinä Jalasjärven mies ihan rehellisesti totesi,että kun oikein tarkka on,niin pääsee n.70%:n tuottoon/päätehakkuuseen tähtäävällä metsänkasvatuksella… vertasi tosin 6 oikein lotossa versus 7 oikein….heh…itse ” voitin” 6 oikein lotossa pari vuotta  sitten.. tuplattua voitto osuus oli 3995 € …,ei siintä nyt riemu revennyt…t.kim

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 73)
1 2 3 4 5 6 7 8