Keskustelut Metsänhoito Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)
  • Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

    Lueskelin ajankuluksi Paimio, Sauvo, Kaarina kunnallislehteä ja silmiin osui Saija Parramon kirjoitus metsien käsittelystä. ( sama kirjoitus löytyy https://www.saijaporramo.fi/metsien-kasittelylla-voi-hoitaa-myos-saaristomerta/ )

    ”Nykyisen, lähinnä sellupuun kasvatukseen keskittyvän suuntauksen sijasta meidän kannattaisi siirtyä hiiltä sitovaan, luonnon monikäyttöä tukevaan ja laadukasta puuta tuottavaan metsäpolitiikkaan.”

    Kauniisti sanottuna meinasi mennä kuppi nurin ko. kirjoituksesta, mielestäni kyseessä on jo melkein kunnianloukkaus, mutta vihreiden ja heidän kannattajien mielestä asia lienee niin.

  • A.Jalkanen

    Jaaritellaan kuitupuusta mm. siksi kun jotkut tarjoavat yleismenetelmäksi jatkuvaa kasvatusta, jossa tukin osuus hakkuukertymästä (ei siis tukin määrä) on suurempi.

    Jätkä

    Anneli:”-Sitä voi kysyä, kuten edelliset kirjoittajat: mitä vikaa on sellupuussa? Ja jatkaa perään, että oletko perehtynyt niihin innovaatioihin, joita sellusta nykyisin tehdään?”

    -Kyselettekö tuollaista ihan vakavissanne?

    Jatketaan perään: Eihän puussa mitään vikaa ole. Puun ostajissa senkin edestä. kun puuta tuotetaan nykytekniikalla, eli istutetaan ja maaperä on muokattu kaivukoneella kääntömätästyksellä. Taimet on tuotettu jalostetulla simenellä, istutettu ja hoidettu asianmukaisestikuitukokoiseksi, että voidaan alkaa tekemään tiliä, niin lasketaanpa kustannukset. 2000 €/ha = perustaminen taimikonharvennus ajallaan 500 € /ha. Ensiharvennuksessa irtoaa 40 kuutiota hehtaarilta = kantohinta 20 € /kiinto .

    Takkiin on tullut voimakkaasti. Pahimmillaan kantohinta kuidulle (sellupuu) on 8 €/ kiinto

    Tukkipuun kantohinta 60 – 80 € / kiinto .

    Kuitupuuta ei kannata kasvattaa – sitä kasvaa ilman kasvatteluakin. Ainoastaan Jeessin Hybridihaapaa kannattaa kasvatella, jos ei työtä pelkää. Jeessi tekee sillä tilin ja ostaa vielä Teslan ennenkuin sähköautojen valmistus lopetetaan. Tosin niidenkin haapojen ensimmäisen sadon leikkuuaika on jo tullut.

    Jalapa

    Jätkän linjoilla; kuitua tulee ihan itsestään, kaikista taimista ei tule tukkia kun istutustiheys on oikea. Tavoitteen on kasvattaa tukkia 300 kiintoa hehtaarille, se on sitten eri asia kuka siitä tekee tilin. Eli kasvatuksessa tähdätään laadukkaan tukin kasvatukseen. 

    Toivoisin, että muutkin tekisivät niin pitämällä metsät kunnossa, harvennukset ym. ajallaan, yleensä tekee oikein pahaa kun ajelee Etelä-Suomessa kun teiden ympärillä on noin 80% metsistä rääsikköä.

    jees h-valta

    Jätkä hoppuilee hieman. Sadonkorjuu muutaman vuoden sisään. Annetaan nyt edes se kaksikymmentä kasvun vuotta täyttyä ensin. Minä en kyllä ole huomannut noita Jalapan rääseikköjä ainakaan noita määriä, likikään.

    Visakallo

    Minulle ei ole kukaan vielä osannut kertoa tähän kysymykseen vastausta, haluaisiko joku palstalaisista yrittää:

    Jatkuvassa kasvatuksessa sanotaan olevan päämääränä korjata mahdollisimman paljon tukkia.  Jaksollisessa kasvatuksessa on täsmälleen sama tavoite, mutta kun teen niin, minua syytetäänkin mm. luonnon monimuotoisuuden hävittämisestä, vaikka molemmissa menetelmissä siemenestä kasvaa ensin taimi ja siitä puu. Miksi minä olen joidenkin mielestä huonompi ihminen?

    Tolopainen

    Suomessa päätehakkuualueen keskimääräinen koko on hiukan yli hehtaari eli puhutaan pienaukoista. Metsähallitus ja yhtiöt tekevät suurempia aukkoja, todella  suuret avohakkuut ovat päättyneet jo 60-luvulla. Vihreät vastustavat sellaisia avohakkuita, joita ei enää edes tehdä. Kyllä on metsäteillä paljon mukavampi liikkua, kun ympärillä on hakkuuaukkoja eikä kokoajan synkkää korpea, johon aurinko ei pääse paistamaan.

    Jätkä

    Eihän sellaista ihmistä voi rakastaa, joka toimii niin. Pitää olla sievistelijä, joka juo teetä kauniista teekupista pikkusormi sillai sivuun sojottaen. Puhua kuin Ruotsinkielinen homo hymähdellä neitimäisesti, kävellä sipsuttaen peräkammarista leskirouvan pullakahvipöytään kuin Tollo.

    Silloin pidetään sivistyneenä ja hyvänä ihmisenä, joka voisi olla kumpaa sukupuolta tahansa.

    sikari

    Kuuntelin joku päivä sitten erään radioaseman aamulähetystä, jonka toimittaja ei tiennyt minkä kokoinen ala on hehtaari. Silti samat toimittajat saattavat julistaa minkä kokoisia aukkoja saa tehdä tai olla tekemättä.

    Puuki

    Pienaukkohakkuu ja jatkuvakasvatus kuulostaa paljon paremmalta kuin avohakkuu ja tasaikäismetsän (teho)kasvatus. Se on muotia.   Siemenpuuhakkuu aluekin käy nykyään (jk-markinoijien puheissa) jatkuvan kasvatuksen metsästä ,  samoin pienehkö avohakkuu alue, kaistalehakkuu tms. (vaikka ”virallinen” kokoraja jk-metsässä onkin max o,3 ha).

    Käytännössä näkymissä usein aika vähän eroja.  Mielikuvissa voi olla sitäkin enemmän.  Eroja löytyy sitten myös esim. kiertoajan tuotossa ja lehtipuun lisäämisessä, jota ei voi kunnolla suosia pienaukkohakkuissa vaikka se monimuotoisuuden ja kestävän sekametsän aikaan saamiseksi & monimuotoisuuden takia olisikin toivottavaa.

    Tukkipuuta ei jk -metsä tuota kiertoaikana enemmän kuin hyvin perustettu tasaikäinen viljelymetsä. Yleensä  vähemmän. Siitäkin on erimielisyyttä esiintynyt mutta asia selviää tutkimuksista .   Jotkin väittämät pitää silti paikkansa jk- apostolien kertomuksissakin ; esim useimmiten turvemaille sopiva menetelmä ja maisemametsänä ihan ok. sopivalla kasvupaikalla, jos ei harsita pilalle.

    A.Jalkanen

    Puukin tarinaan ei ole paljon lisättävää. Voi vain toivoa että joku luontojärjestöjen metsäasiantuntija lukisi näitä. Mahtaisiko auttaa jos näistä parhaista kirjoituksista tekisi yhteenvedon ja lähettäisi puolueille ja järjestöille linkin että lukekaa tuosta mitä mieltä Metsälehden asiantuntevat lukijat eli käytännön metsäasiantuntijat ovat nykymenosta eli metsänhoidon menetelmistä ja hiilinieluista. Samaan tapaan kuin se riistaneuvoston kirje. (Tämä oli etiäinen: riistaneuvosto onkin koolla tänään; on vielä mahdollista, että jotain palautetta saattaisi tulla… Vielä viime hetken evästys: maanomistajan pitäisi saada päättää pitääkö maillaan vieraslaji valkohäntäpeuraa)

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)