› Keskustelut › Metsänhoito › Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

Esillä 5 vastausta, 51 - 55 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

    Lähetetty: 23.7.2012, 14:54

    Olen ihan noviisi kaupunkilaismetsänomistaja, joten suokaa anteeksi jos kysymykseni on ihan tyhmä.

    Ammatissani lasken (ihan muiden kuin metsä)sijoitusten kannattavuutta. Yksi paljon käytetty helppo perusmenetelmä on tulevaisuuden rahavirtojen diskontaaminen nykyarvoon. Sen avulla saadaa selville sijoituksen sisäinen korkokanta, eli suomeksi sijoituksen vuotuinen tuotto.

    Sama menetelmä soveltuu tulevaisuuden puukuutiovirtojen diskonttaamiseen ja puun lisäntymisen eli siis suomeksi kasvun määrittämiseen.

    Sain uuden metsätaloussuunnitelman juuri käteeni:
    Alussa 2012 puuta: 5913 m3
    Lopussa puuta 2022 puuta (arvio): 7490 m3
    Välillä 2012-2022 suunnitelman mukainen hakkuu 160 m2/v.

    Selvitettävä ongelma: Mikä on puuston kasvu vuosittain?

    Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.

    Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.

    Mistä ero johtuu?

    Meneekö tuo erotus kasvusta 7,6%-4,8%=2,8%
    – päätehakkuissa hukkaan (esim latvukset ja oksat)
    – ensi- ja harvennusraivauksissa metsään jäävä maatuva puu
    – kuoleeko se pystyyn tai kaatuuko myrskyissä yms
    – poltanko minä itse sen takkapuina, vai viekö naapurin isäntä sen salaa juhannukokkoonsa ja juolukuusina.

    Mutta noin niinkuin vakavasti puhuen, niin tämä on aika oleellinen juttu. On ihan eri asia tuottaako (=kasvaako?) metsä 7,6% vai 4,8%.

    Aikamoinen kusetus, jos metsätaloussuunnitelmassa lukee että kasvu 7,6% mutta todellisuudessa puuvirroista ja puuston määrästä laskettu puuston lisäys onkin vain 4,8%…

    Tekijä
    ghghgh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • OMT 24.2.2016, 10:14

    ”Eihän puuston mottikasvua voi diskontata nykyhetkeen.
    Sitten vasta kun motit on muutettu euroiksi.” ja alkuperäinenkin kysyjä jo viittasi samaan, ilmeisesti asian ymmärtäen oikein.

    Puuston mottikasvun voi diskontata nykyhetkeen, ja sitten kertoa puun (keski)hinnalla. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan runkohinnoittelu; kaikki tulevat kuutiot diskontataan nykyhetkeen valitulla (tai pikemminkin oikealla lasketulla, mieluiten verojen jälkeen) korkokannalla. Näin saadaan diskontatut kuutiot jotka sitten kerrotaan yksikköhinnalla ja saadaan puuston nettonykyarvo (kunhan kustannukset on muistettu huomioitu oikein, ne kannattanee diskontata rahassa eikä esim hehtaareissa). Asian voi itselleen selvittää yksinkertaisella taulukkolaskentaesimerkillä jos ei usko. On matemaattisesti aivan sama missä järjestyksessä asiat kerrotaan ja jaetaan keskenään, kunhan kaikki laskut tehdään.

    Metsänomistajalle diskontatut kuutiot eivät välttämättä kerro juuri mitään, mutta eri metsän käsittelyvaihtoehtoja tutkittaessa tämä voi olla mielekästä. Ei ole sama saadaanko 600 mottia vai 400 mottia jos aikaperiodit on hyvin erilaiset; diskontattuna näiden paremmuutta voidaan verrata (tekemättä oletuksia puun yksikköhinnasta).

    A.Jalkanen 24.2.2016, 10:26

    Periaatteessa noin kuin OMT kuvaa, mutta miten määritetään skennaariovaihtoehtojen paremmuus, ellei käytetä oletuksia puun hinnoista ja omasta korkovaatimuksesta?

    OMT 25.2.2016, 13:38

    Diskonttaamalla kuutiot nykyhetkeen saadaan diskontattuja kuutiota, ei prosentteja. Olen samaa mieltä siitä ettei diskontatuilla kuutioilla tee juuri mitään, mutta oikein voi laskea näinkin pain.

    Tuottovaatimus toki on mukana, ja siihen ei euroja tarvita.

    Ajatuksena oli muuttumaton keskihinta, esim runkohinnoittelu tai pelkän sellupuun kasvatus jne. Puutavaralajien hintaerot ja arvokasvu tekevät lähestymistavasta epäkäytännöllisen.

    Ehkä tämä esimerkkinä olisi hyvä heille jotka eivät diskonttausta oikein tahdo ymmärtää tai hyväksyä? Jotkut täälläkin ilmoittavat että 100 rahaa tänään tai 3 vuoden päästä ovat yhtä arvokkaita (kuulemma näillä koroilla). Miten olisi vertailu kasvatuksesta jossa toisessa saadaan 200 m3 diskontattuna / ha ja toisessa 250 m3 / ha?? Ensimmäisessä kasvatetaan 80 vuotta ja toisessa 50 vuotta, tietysti niin että puuta tulee noin tuplamäärä pidemmässä ajassa.

    uudehko metsänomistaja 27.2.2016, 00:11

    Minua on alusta alkaen kiinnostanut tämä ketju suuresti. Olen lukenut aloittajan kysymyksen siten, että metsäsuunnitelmasta voi ennakoida kahdella eri tavalla puun kasvua. Alkuperäinen kysyjä, kuten myös minä haluaisin tietää, kumpi luvuista on oikea.

    Puun hinnalla ei ole tähän laskentaan mitään vaikutusta. Puhuisin vain kuutioista.

    En ymmärrä mitään diskonttauksista enkä muista hienouksista. . Vähintäin haluaisin maalaisjärjelle ymmärrettävän selityksen eron syistä. Aloittajan mainitsemat luvut eivät ole pikkuvirheitä vaan varsin oleellisia ajateltaessa metsän tuottamaa puiumäärää.

    Yritin jo aiemmin laajentaa keskustelua myös käytäntöön. Millaisia ovat käytännössä mitatut, toteutuneet (ja myydyt) hehtaarikasvut? Ehkäpä tätä kautta olisi mahdollista päästä realistisiin tuloksiin ja päätellä kumpi laskutapa on oikeampi tai vähemmän väärä.

    Reima Ranta 1.3.2016, 12:32

    Oleellisin kasvuluku mikä metsäsuunnitelmissa tulisi ilmoittaa on suhteellinen arvokasvu. Se on oikea luku arvioitaessa esim. päätehakkuun ajankohtaa. Se tulisi aina kuulua suunnitelmatietoihin, varsinkin päätehakkuuta ehdotettaessa.

    Pidän hyvin kummallisena sen puuttumista suunnitelmatiedoista. Metsäekonomia on vieläkin aamuhämärissä, vaikka tietoisuus siitä on toki viimeaikoina lisääntynyt.

    Suhteellinen arvokasvu saadaan, kun puuston vuotuinen arvokasvu jaetaan puuston ja maapohjan summalla.

Esillä 5 vastausta, 51 - 55 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6