Keskustelut Metsänhoito Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 55)
  • Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

    Olen ihan noviisi kaupunkilaismetsänomistaja, joten suokaa anteeksi jos kysymykseni on ihan tyhmä.

    Ammatissani lasken (ihan muiden kuin metsä)sijoitusten kannattavuutta. Yksi paljon käytetty helppo perusmenetelmä on tulevaisuuden rahavirtojen diskontaaminen nykyarvoon. Sen avulla saadaa selville sijoituksen sisäinen korkokanta, eli suomeksi sijoituksen vuotuinen tuotto.

    Sama menetelmä soveltuu tulevaisuuden puukuutiovirtojen diskonttaamiseen ja puun lisäntymisen eli siis suomeksi kasvun määrittämiseen.

    Sain uuden metsätaloussuunnitelman juuri käteeni:
    Alussa 2012 puuta: 5913 m3
    Lopussa puuta 2022 puuta (arvio): 7490 m3
    Välillä 2012-2022 suunnitelman mukainen hakkuu 160 m2/v.

    Selvitettävä ongelma: Mikä on puuston kasvu vuosittain?

    Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.

    Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.

    Mistä ero johtuu?

    Meneekö tuo erotus kasvusta 7,6%-4,8%=2,8%
    – päätehakkuissa hukkaan (esim latvukset ja oksat)
    – ensi- ja harvennusraivauksissa metsään jäävä maatuva puu
    – kuoleeko se pystyyn tai kaatuuko myrskyissä yms
    – poltanko minä itse sen takkapuina, vai viekö naapurin isäntä sen salaa juhannukokkoonsa ja juolukuusina.

    Mutta noin niinkuin vakavasti puhuen, niin tämä on aika oleellinen juttu. On ihan eri asia tuottaako (=kasvaako?) metsä 7,6% vai 4,8%.

    Aikamoinen kusetus, jos metsätaloussuunnitelmassa lukee että kasvu 7,6% mutta todellisuudessa puuvirroista ja puuston määrästä laskettu puuston lisäys onkin vain 4,8%…

  • Kivelänhanttu

    Aiemmin tekemäni laskelma oli ihan päin mäntyjä, laskelmassa oli huomioitu vain yhden vuoden hakkuut. Tuhannen taalan kysymys on kasvaako metsä ennusteiden mukaisesti. Olen arvioinut puuston kuvioittain noin 5 v välein ja oletan kasvun jatkuvan samanlaisena eteenpäin. Releskooppitulos melko hyvä mutta puuston pituusarviota pitää saada tarkemmaksi. Tarkkuudessa tavoitteena alta 10% heitto

    Jätkä pätkät

    MHY:n toimari teki tila-arvion myyjäpuolen pyynnöstä. Kolme päivää siinä kului, olihan tehtävä sellainen, että siinä ei sopinut virheitä tehdä.
    Kyseessä oli edunvalvojan pyyntö ja Maistraatti oli antamassa myyntilupaa.
    Arvio tehtiin ja sen perusteella metsät myytiin.
    Asiaa puitiin ”Veijon Essolla” niin kauan, että juttu pääsi raastupaan. Asiaa oli selvittämässä myös Tila-arvion tehnyt Toimitusjohtaja.
    Hän myönsi tapahtuneen ison virheen arvioinnissa, koska tilan metsistä oli käyty läpi vasta yksi viidesosa, kun kauppahinta oli saatu kokoon.
    Raastuvan oikeus päätti, että kaikesta huolimatta kaupat oli tehty lakien ja asetusten mukaan oikein. – Ei tuomiota kenellekkään.

    harrastelija

    Näinhän se on, kahden kauppa ja kolmannelle korvapuusti!
    Kaupanteon hetkellä hinta on se mikä molemmin puolin sovitaan.
    Onhan siinä aina olemassa mahdollisuus vilunkiin – varsinkin silloin, jos sattuu oma etu olevan mukana, eikä toinen osapuoli ole asiantuntija 🙁

    Koiramies

    Tuosta metsäsuunnitelman tarkkuudesta:

    Minulla on metsäsuunnitelmassa yksi 3,9ha kuvio, jossa puuston suhteet ovat prosenteissa 70/24/5, mutta käytännössä 1,6ha alueella tuosta 70 % puustoa ei ole runkoakaan, vaan tuo 24 % onkin 95 %.

    Joten yksi kuvio on jäänyt tekemättä kokonaan. Ei siten suunnitelman laskelmatkaan ole oikein kohdallaan näiltä osin.

    Nyt kun nuo kännykkäsolvellukset ovat saatavilla, on helppo tutkailla noita kuvioiden rajoja.

    metsänvartija

    Metsätalousuunnitelmien tarkkuua on +-30%

    Malttia siis laskentaan.

    Hyöteikkö

    Vain melkoinen selvännäkijä pitää olla jos niitä sokeritoppakuusikoita arvioi 10 %:n tarkkuudella pahimpaan tykkylumiaikaan. Sitäkin on joutunut Koillismaalla aikoinaan tekemään.

    uudehko metsänomistaja

    Olen entistä enemmän yllättynyt. Timppa on ansiokkaasti todennut kysyjän laskeneen annetuista lukemista oikein metsän vuotuisen kasvun. Kukaan ei näytä kykenevän kertomaan, miten suunnitelman ilmoittama vuotuinen kasvu on laskettu.

    Matematiikka on täsmällistä tiedettä. Jokaisen pitäisi annetuista luvuista laskemalla saada sama tulos. Jos ei löydy, vika on laskijassa. Herääkin kysymys, eivätkö lehden tätä osiota lukevat osaa laskea vai onko suunnitelmassa virheellinen luku.

    Mikäli me, metsänomistajat, hyväksymme asian selitykseksi sen, että tietokone määrättyä nappia painamalla antaa kyseisen tuloksen, olemme täysiä hölmöjä. Saksalainen autonvalmistajakin sai testituloksista halutunlaisia lopputuloksia valitsemalla sopivan tietokoneohjelman. Se ymmärsi sentää pyrkiä salaamaan itse ohjelman liikesalaisuutena.

    Eikö porukasta todellakaan löydy yhtään asiaa tuntevaa ammattiklaista? Eikö Metsälehden alan ammattilehtenä tulisi perehtyä asiaan ja selvittää se tavalliselle lukijalle ymmärrettävässä muodossa?

    pihkatappi

    Yksi mahdollisuus virheelliseltä näyttävän kasvun syyksi on metsätilan kitumaat. Jos tuo kasvu onkin metsämaan kasvu ilman kitumaita ja kokonaispuusto on ilmoitettu tietysti mukaanlukien kitumaan uusto.

    uudehko metsänomistaja

    Olen luonteeltani jänkkääjä ja siksi yritän vielä kerran.

    Aloittaja esitti selkeän kysymyksen

    ”Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.

    Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.

    Mistä ero johtuu?”

    Minua ihmetyttää sama asia.

    En ole pätevä arvioimaan metsän kasvua. En kykene arvioimaan mittausten tarkkuutta. Ihmettelen, että samassa materiaalissa väitetään metsän kasvavan 4, 8 tai 7,6 m3/v.

    Eikö puu olekaan samaa puuta molemmissa tuloksissa?

    Uskoakseni molemmat lukemat on saatu samoista mittauksista, oikeista tai vääristä yhdentekevää minulle. Uskoakseni mittaukset on tehty samasta metsästä, hyvin kasvavasta tai kituvasta, yhdentekevää minulle. Ymmärrän, etteivät arvioidut lähtöarvot ole tarkkoja, tästä voi seurata virheitä tuloksiin, mutta. miten samoista virheistä seuraisi erisuuruusluokan tuloksia?

    Oleellista on vastaus kysymykseen, miten samoista luvuista saadaan selkeästi erilaisia tuloksia? Eikö matematiikka olekaan metsää laskettaessa selkeä tieteenala?Ja vielä laajemmin kysymys kuuluu:”Voiko suunnitelman tietoihin luottaa?” ” Voiko suunnitelmassa edes joihinkin lukuihin luottaa?” ” Mihin suunnitelmassa annettuihin lukuihin voi luottaa?”

    topintam

    No itse ainakin luotan enää vain pinta-aloihin.

    Suunnitelmahan on kuitenkin vain sen tekijän arvio,,

    Minun suunnitelman laatijalla on ollut ainakin erityisiä vaikeuksia osua oikeaan,,mitä nyt vertaan jälkeenpäin toteutuneisiin,,

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 55)