› Keskustelut › Metsänhoito › Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

    Lähetetty: 23.7.2012, 14:54

    Olen ihan noviisi kaupunkilaismetsänomistaja, joten suokaa anteeksi jos kysymykseni on ihan tyhmä.

    Ammatissani lasken (ihan muiden kuin metsä)sijoitusten kannattavuutta. Yksi paljon käytetty helppo perusmenetelmä on tulevaisuuden rahavirtojen diskontaaminen nykyarvoon. Sen avulla saadaa selville sijoituksen sisäinen korkokanta, eli suomeksi sijoituksen vuotuinen tuotto.

    Sama menetelmä soveltuu tulevaisuuden puukuutiovirtojen diskonttaamiseen ja puun lisäntymisen eli siis suomeksi kasvun määrittämiseen.

    Sain uuden metsätaloussuunnitelman juuri käteeni:
    Alussa 2012 puuta: 5913 m3
    Lopussa puuta 2022 puuta (arvio): 7490 m3
    Välillä 2012-2022 suunnitelman mukainen hakkuu 160 m2/v.

    Selvitettävä ongelma: Mikä on puuston kasvu vuosittain?

    Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.

    Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.

    Mistä ero johtuu?

    Meneekö tuo erotus kasvusta 7,6%-4,8%=2,8%
    – päätehakkuissa hukkaan (esim latvukset ja oksat)
    – ensi- ja harvennusraivauksissa metsään jäävä maatuva puu
    – kuoleeko se pystyyn tai kaatuuko myrskyissä yms
    – poltanko minä itse sen takkapuina, vai viekö naapurin isäntä sen salaa juhannukokkoonsa ja juolukuusina.

    Mutta noin niinkuin vakavasti puhuen, niin tämä on aika oleellinen juttu. On ihan eri asia tuottaako (=kasvaako?) metsä 7,6% vai 4,8%.

    Aikamoinen kusetus, jos metsätaloussuunnitelmassa lukee että kasvu 7,6% mutta todellisuudessa puuvirroista ja puuston määrästä laskettu puuston lisäys onkin vain 4,8%…

    Tekijä
    ghghgh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 12.12.2015, 10:57

    Puuston arviointiin on olemassa kotimainen älypuhelinsovellus, kahden ex-nokialaisen kehittämä. Otetaan älykännykällä muutama kuviota hyvin edustava kuva. Konenäkö tunnistaa puut ja laskee kaikki tarvittavat tunnusluvut PPA:sta aina kuvion puuston arvoon paikallisella päivitetyllä keskimääräisellä hintatasolla.

    Googlettamalla ”Trestima” löytyy lisätietoja, esim käyttöohjeesta.

    Jätkä pätkät 12.12.2015, 11:28

    Ainakin toistaiseksi Trestimalla tehdyt vertailevat mittaukset ovat näyttäneet melkoisen epätarkoilta.
    Kun tutkimus tehdään niinkin tarkasti, kuin Evolla on tehty, lienee syytä vielä suhtautua varauksella Trestiman tuloksiin – ainakin myyjän kannalta.

    pihkatappi 12.12.2015, 12:59

    Trestima toimii takuulla siellä missä relaskoopillalkin näkee ilman arvailuja. Mutta sitten kun on tätä riistatiheikköä, niin eihän siellä saa relaskoopin kanssakaan tulosta ilman pientä arviolisää, kun ei kertakaikkiaan näe kuin 5 metriä.

    Mitenköhän tarkasti Trestimalla saadaan tukkiosuuksia arvioitua?

    Aimo Jortikka 12.12.2015, 13:47

    Ei niitä arvioita kyllä tahallaan alakanttiin tehdä. Sen sijaan tehdään hyviä ja huonoja arvioita. Loppujen lopuksi ne on kuitenkin vain arvioita. 30% heittävä arvio on vain yksinkertaisesti huono arvio.

    Planter 12.12.2015, 13:49

    ””Metsätoimihenkilöt on koulutettu ja käsketty tekemään aina kaikki hakkuusuunnitelmat ja arviot alakanttiin. Perusteena on ollut jo kymmeniä vuosia siksi, että metsänomistajalle on surkea pettymys, jos leimikosta tuleekin 30 % vähemmän puuta / rahaa, kuin oli suunniteltu.
    Eli normi on se, että puusto arvioidaan tarkastikin, mutta sitten vähennetään jopa useita kymmeniä prosentteja – jopa 70 %.””
    —–
    Metsäsuunnitelman tekijä kertoi, että kyseessä on puuston osalta arvio ja arviossa on aina virhettä. Hän piti 30% virhettä vielä ”normaalina” ja hyväksyttävänä.

    Jos arvio sattuu tahattomasti -30% alakanttiin ja siitä voidaan vähentää ”j pätkän” mukaan vielä jopa -70% ja sitten summa-arviomenetelmässä vielä -30%, niin johan on hehtaaripyssyllä ammuttu.

    Itselläni on erään organisaation tekemä tilan metsäsuunnitelma ja
    ”Arvio metsämään arvosta”, jota aikoinaan oli tarkoitus käyttää sukupolven vaihdokseen tai tilan myyntiin.

    ”Arvio metsämään arvosta” dokumentin pohjana on näköjään sama puustoarvio kuin metsäsuunnitelmassa.
    Pahimmillaan ”arvio metsämään arvosta” voisi siis olla pielessä 85%.

    Timppa 12.12.2015, 15:54

    Meillä metsäsuunnitelma on pääosin Metsäkeskuksen tekemä. Jonkin verran myös vielä vanhempi UPM:n tekemä. Harvennuksetkin ovat yleensä luokassa +-10 %. Uudistuksilla hajontaa yleensä välillä 5-15 % siten, että poikkeamia kumpaankin suuntaan. Ei siis ainakaan meidän tietojen perusteella voi päätellä, että keskivirhe todellisen määrän ja suunnitelman välillä olisi 30 % suunnitelman tappioksi. Sanoisin, että suunnitelma antaa ehkä luokkaa 5 % liian pieniä arvoja.

    hatelo 12.12.2015, 16:09

    Mielestäni kokeneen metsäsuunnittelijan pitää pystyä arvioimaan puusto relaskoopilla 10% tarkkuudella.Jos on tasaista metsää niin 3-4 koealaa kuviolta riittää tuohon tarkkuuteen,kun vaan puuston pituus on suurin piirtein oikea.Vinkiksi, että kaavahan on ilman mitään relaskooppitaulukoita pohjapintojen keskiarvon puolikas x keskipituus – 10%.Tavallaan mittaan nykyään puuston ppa:n ihan silmällä ja sottailen siitä motit/ha metsässä.Tänään katselin yhtä ostopalstaa pitkästä aikaa ihan relaskoopin läpi,kun halusin tarkan arvion. Aikanaan tein suunnitteluhommia ja vertailin suunnitelmatietoja laadunvarmistuksena aukkojen motolistoihin.Isommissa leimikoissa osumatarkkuus oli tavallaan 5-10%.Pikkukuvioissa tulee laitavaikutusta ym. epävarmuustekijää enemmän,joten arvio voi heittää enemmän.Mutta aina pitää muistaa,että kyseessä on arvio.Vasta moto näyttää lopulliset motit. Tässä on osaamiselle kysyntää, jos haluat tarkan tiedon,niin käytä konsulttina arvioijaa, joka keskimäärin osuu kokemuksesi mukaan oikeaan. Tiettyjen suunittelijoiden tekemien arvioiden pohjalta uskallan tehdä tarjouksen tilasta nykyään ilman metsässä käyntiä.

    pihkatappi 12.12.2015, 17:11

    Todella runsaspuustoisilla kuvioilla mittaajalle iskee helposti epäusko. Eli kun motit ovat 400 tai yli, aletaan vähentämään mittaustuloksesta motteja. Näin olen asiasta lukenut, omia kokemuksia ei ole.

    Kyllä nuo viime vuosina katsomani palstat on selkeästi mitattu kuviokohtaisesti vähintään relaskoopilla, ei ole ollut täällä seudulla sanomista. Monin paikoin käyttävät tuota Trestimaa, sillähän saa ne runsaspuustoisetkin kuviot sitten kohdalleen, kun ei tule sitä epäuskoa.

    jees h-valta 12.12.2015, 17:36

    Onpas tuokin nyt sitten olevinaan niin tarkka taiteenlaji. Aivan sama mitä täällä kauhtailet ja mittailet. Jos ostaa meinaat laitat käypään hintaan vähintään 20-30% lisää. Mhy-vetoinen myyntitapahan antaa suht hyvän perushinnan mutta aivan turha kuvitella sillä jotain täältä Satakunnasta ostavasi. Yhteenkään ostamaani en ole mitannut yhtään mitään ja kaikissa en varmaan ole edes kokonaan ympäri kiertänyt. Olen tarjonnut kyllä palstalla käymättäkään.

    harrastelija 12.12.2015, 19:18

    & Mielestäni kokeneen metsäsuunnittelijan pitää pystyä arvioimaan puusto relaskoopilla 10% tarkkuudella.Jos on tasaista metsää niin 3-4 koealaa kuviolta riittää tuohon & (hatelo).

    Takavuosina m-keskuksen kaverit puhelivat, että +/-20 % virheylitys kävi viran päälle !

    Noiden palstojen vuosi-ha kasvua kun katseleem, niin näkyviä m3 tulee vasta T2-kauden loppupäässä. Sopivasti harvennettuna sitten tulee ne huippuvuodet ja arvokasvuahan niistäkään ei ole laskettu.

    Kokonaiskasvu m3/ha/vuosi tulee kun kasvukierron kuutiot jakaa kasvuajalla. Näillä ”raukoilla rajoilla” se olisi tavallisessa metsässä jotain 250 m3 / 80 – 100 vuotta eli 2,5 – 3 m3/ha-vuosi..
    Riippuu hoidon onnistumisesta ja kasvupohjasta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6