› Keskustelut › Metsänhoito › Kaskimetsätalous

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Kaskimetsätalous

    Lähetetty: 6.4.2014, 16:15

    MV katseli http://www.kantapuu.fi vanhoja kuvia ja aika paljon nykyajan ”pusikoita” muistuttaa vanhan kaskimetsätalouen pioneerivaihe.

    Kasken polton jälkeen alueelle syntyi tiheä lehtipuumetsä ja sen alle hiljalleen kuusi. Joskus alueelle kylvettiin kuusen siemenet viljan siementen sekaan jolloin saatiin aikaan vieläkin näkyvät vanhat metsät kaskialueilla.

    Näistä kaskimetsistä otettiin polttopuuta, muuten metsä sai kasvaa rauhassa.

    Samoin lumi taittoi heikoimmat pois kuten nykyäänkin.

    Kantapuussa on kuva jonka m3 on yli 500, kuulostaa ihan hyvälle.

    Jotenkin kaskimestätalous muistuttaa MV;n ”luonnonmukaista” metsänhoitoa.

    Selvää, poistuvaa puustoa poistetaan nopeammin kuin luonto, muuten metsä saa olla rauhassa harvennushakkuilta.

    Noita kuvia löytyy kantapuusta hakuasanalla; Kasket.

    Jo pelkästään biologia todistaa että kaskimetsätalous eräänä metsänhoitotyylinä tuottaa täystiheitä, ekologisia sekametsiä.

    Tekijä
    metsänvartija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 7.4.2014, 12:36

    Kirjassa ”Suomalainen aarniometsä” on monipuolinen kuvaus kaskimetsätaloudesta ja sen laajasta vaikutuksesta itäisen Suomen metsiin.

    Kaskeamisesta ja kulottamisesta on metsänhoidon kannalta sekä hyötyä että haittaa. Syntyvä sekametsä on varmaan hyvälaatuinen, jos puiden siemenvuosia tai ahkeria siementäjiä osuu paikalle. Maan happamuus vähenee ja ravinnekierto vilkastuu. Haittapuolena on ravinteita sitovan humuksen väheneminen maassa ja typen osittainen karkaaminen ilmaan palamisprosessissa. Typpeä ja muita ravinteita saadaan elvytettyä suosimalla lehtipuuta, etenkin typpeä ilmasta sitovaa leppää.

    metsänvartija 7.4.2014, 18:50

    Pitää yhdistää viljelymetsätalous ja kaskimetsätalous.

    Näin saadaan paras tulos.

    metsänvartija 11.5.2014, 18:46

    MV on tehnyt sen havainnon että missä on äestetty/muokattu on luonnontaimia ja runsaasti. Pääasiassa koivua.

    Yksi metsänhoitomalli voisi olla vaan äestys-päätehakkuu. Luonto hoitaa loput, uudistaminen kaistalehakkuina.

    Ainakin edullinen ja varmakin, luonto toimii leimausmiehenä. Koivikko jossa tiheys ja lumi harventaa luonnonmukaisesti.

    Ammatti Raivooja 11.5.2014, 20:57

    Varteenotettava vaihtoehto. Minusta tämä kuusenistuttaminen jokaiselle metsänomistajalle ei toimi. Kaikilla ei ole tavoitteena maksimaalinen kantorahatulo 80 vuoden päästä, jonka myötä nämä jäävät helposti hoitamatta. Kuusen istutus tuntuukin paikoin vain verolta mikä on maksettava kun tekee päätehakkuun. Koivua puskee paljon luontaisesti niin miksi kaikkien kohdalla väkisin istuttaa työlästäästi kasvatettavaa kuusikkoa. Jos lasketaan omatoimiset mo:t pois niin kuusenistutus toimii parhaiten metsätiloilla, jotka ovat yhtiöiden holhouksessa.

    metsänvartija 13.5.2014, 19:39

    Näin Järvi-Suomessa jossa hyvää r-koivua tulee runsaasti.

    Lappi, Kainuu on mäntymaita.

    Pähkäilijä 13.5.2014, 20:15

    Venäjällä on kaskimetsätalous edelleen voimissaan. Siellä tosin ei puustoa korjata ennen polttoa vaan metsäpalot saavat riehua valtoimenaan ja syyssateet ne sitten sammuttavat.

    Boorin puute kaskimailla ei kuusista tee kunnollisia mutta jos poikaoksaisia kuusia tahtoo mäntykuiduksi kasvattaa niin sehän on kasvattajan oma valinta.

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2004/2004-12-02-kasvuhairio.htm

    metsänvartija 13.5.2014, 20:30

    Tuttuja urakoisijoita oli siellä Venäjällä töissä ja kommentit olivat seuraavanlaisia;

    Huippumetsiä, Suomen metsät ovat vähäpuustoisia verrattuna Venäjän metsiin.

    Täystiheitä joita luonto oli sitten harventanut. Päävaltapuustossa on mukana sitten haaraisia,lenkoja, mutkaisia yksilöitä jotka säilyvät päätehakkuuseen.

    MV;n malli 2-3 raivausta on kaskimetsätalouden mukaista, päävaltapuut jää pystyyn pl. huonorunkoiset.

    Pete 13.5.2014, 21:33

    MV koittaa nyt olla populisti. ”Kaskimetsätalous” kuulostaa toki jotenkin luonnonmukaiselta ja luonnollisesti, mutt totuus on täysin päinvastainen. Kasken polton jälkeen syntyy eri lehtipuulajeista koostuva vesakko, joka ei muutamalla laatuharvennusraivauksella paremmaksi muutu. Toki hyvällä onnella voi lopputulos olla vanerikoivikko. Kuusta syntyy sinne alle jokseenkin takuuvarmasti seuraavan 50-100v aikana. Tolkuttoman pitkä odotusaika. Kyllä ne kaskialueen ”metsät” olivat vaan todella surkeita. Itä-Suomessa lepikoita uudistettiin valtion tuella lukemattomia hehtaareita sotien jälkeen. Ei niihin syntynyt alikasvoskuusia. Hyvä, että kaskitalouden kaltainen maan riistäminen on loppunut. Siellä missä sitä edelleen harjoitetaan on elintaso samalla tasolla kuin Suomessa 100v sitten.

    jees h-valta 13.5.2014, 21:46

    Eiköhän ne napajäätiköt suli ilman turhia krääsytyksiäkin. Ryssäkin pitäisi laittaa kuriin jo pikku hiljaa.

    Puun takaa 13.5.2014, 21:47

    Täysin samaa mieltä Peten kanssa.
    Osa metsistäni on ollut kaskimaita, jotka onneksi edellinen sukupolvi istutti kuuselle 50-luvun alussa tehden myös asianmukaisen jälkihoidon.
    Osa niistä alueista on jo uusistettu kiertoajan tuoton oltua yli 600 mottia hehtaarille.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2