Keskustelut Metsänhoito Kärkkäisen kolumnit

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • Kärkkäisen kolumnit

    Lehdessä 10/2020 oli juttua aiheesta, jossa osaaminen saattaa nousta arvoonsa eli pienten alojen metsittämisestä vaikeissa olosuhteissa. Jutussa kyllä mainittiin hienovaraisesti toteutumaton toive pienaukon luontaisesta taimettumisesta, muttei ehkä riittävän järeästä rautalangasta vääntäen kerrottu sen olevan jatkuvaan kasvatukseen liittyvien pienaukkojen yleinen ongelma.

    Matti esitti kuitukankaalla istutusrivien heinikon tappamista ja sen jälkeen kuusen istutusta.

    Varmasti toimiva tapa etenkin selkeissä kohteissa (pelto tms. tasainen ja muusta puustosta tyhjä paikka), mutta mielestäni kovin tehoton ja monimuotoisemmassa maastossa todennäköisesti ongelmallinen. Pitäisi vetää suoria kaistoja, mutta jos alue on osittain taimettunut ja ne haluaa säästää, ei kaistasysteemi käytännössä toimi.

    Suunnitelmallisuudella säästää työtä, kun näiden kohteiden metsitys ei ole vuodesta kiinni. Mielestäni parempi menetelmä onkin aloittaa homma istutusta edeltävänä vuotena ruiskuttamalla istutuslaikkujen kohdat glyfosaatilla. Seuraavana vuonna paikat näkyy varsinkin alkukesällä hyvin. Tiheässä heinikossa maan pintakin saattaa olla pehmeämpää, kun kasvuston on kuollut ja juurimatto alkanut pehmentyä. Sama ajatus siis kuin kuitukankaalla. Erona on se, että laikut saa sijoitettua joustavasti sinne, mihin haluaa ja alueen voi kävellä läpi eli homma on paljon nopeampaa kuin kuitukankaan levittäminen ja kiinnittäminen maahan. Heinäämistä ala toki parin vuoden ajan vaatii, mutta tällä tavoin työ on paljon helpompaa kuin normaali heinääminen. Eikä tarvitse kangasta vuoden kuluttua alkaa maasta ja siirrellä.

    Voi tietysti olla parempi pitää glyfosaatin käyttö poissa julkisuudesta, koska menetelmän negatiivinen julkisuusarvo osataan käyttää hyödyksi. Se, että metsitettävällä pellolla on glyfosaattia käytetty ties miten pitkään ja paljon, ei enää ole kiinnostavaa. Ei kai suomalaiseen metsätalouteen myrkyt 2000-luvulla kuulu, hyvänen aika sentään. Toisaalta kun metsäalan ammattilaisia on moitittu siitä, ettei jk:ta tarjota riittävän aktiivisesti vaihtoehtona neuvonnassa, pitää myös tällainen piirre tuoda esiin. Epäonnistumisen riski on suuri ja sen korjaaminen erittäin työlästä. Silloin glyfosaatti nousee ihan varteenotettavaksi asiaksi ja pienaukkohakkuita tekevä riskin ottaa, jos näin haluaa.

    Jutussa puhuttiin myös taimien kasvatuksesta tavallista suuremmaksi. Sekin kuulostaa työläältä, koska ainakin Taimi-Tapion valikoimissa on 2 v kuusen iso- ja jättipaakkua. Itseäni myös arveluttaa ajatus siirtoistutuksesta, jossa lahoherkän kuusen juuristoa väkisinkin vahingoittuu. Lisäksi kun ollaan pellonmetsityskohteessa, jossa maaperän sieni- ja mikrobilajiston monimuotoisuus on surkealla tasolla, lahoriskin on normaaliakin suurempi.

  • A.Jalkanen

    Nettotulolaskennassa on se heikkous että verovähennykset eivät ole kaikilla saman suuruiset.

    Gla

    Jees, ymmärsin ettet pitänyt Matin ajatuksista menetelmän työläyden takia.

    jees h-valta

    Sekä tyhmän työllistävä että kallis turhake on tuo Matin ratkaisu. Kyllähän sitä aina jotain hommaa metsän alkuun panossa piisaa mutta joku järki sentään pitää siinäkin olla. Onhan noita aikanaan tullut mensikkamaamuovien kaas pelattua eikä aivan vakuuttava kokemus. Metsään ei tulisi kyllä mieleenkään ruveta katteita ripustelemaan. Hiukan tuottavampia pitää kasvatettavat olla. Minua eniten on työllistänyt hirvet ja senkin kyllä katson riistahallintomme epäonnistumisen syyksi. Metsän kasvatus sinällään on helppoa ja mukavaa kuin heinän teko. Juuri sitä tuli 3000 kpl männyntaimia istutettua vaikka toisaalla juuri vielä alle kuukauden sisään meni männyn uusi latvakasvu hirvien suihin. Että aidantekoa pukkaa jälleen koska tästä hirvieläinkatastrofista ei näytetä irti päästävän.

    pihkatappi

    Siirtoistutuksena tein 0,2 ha aukon omt pohjalla. Vajaan metrin mittaisia ojanpohjan kuusia voi nyppiä keväällä sopivaan aikaan ja istutus kourukuokalla. Ei tarvinut heinätä koskaan ja taimikonhoidon tein reilun 3 mittaiseen puustoon ja yhden rauduskoivun jätin ja muutaman männyn. En laskenut kannattavuutta, mutta vesakkoakin oli tosi vähän, kun maanpinta ei taannoin talvihakkuussa vaurioitunut eikä maata muokattu muutoinkaan turhaa. Tuolla on noin 1400 kpl/ha ja ensiharvennuksessa tullee näinollen jo tukkia.

    Ohjeen tähän puuhasteluun sain täältä keskustelupalstalta noin 10 vuotta sitten. En osaa suositella, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen voi olla tyytyväinen.

    Gla

    Kun puhutaan pellonkulmien tms. rehevien paikkojen metsityksestä, jossa taustalla ei ole juurikääpäistä kuusisukupolvea, juuri työläyden vähentämiseksi valitsen kuusen istutuksen. Muualla on ihan riittävästi tarvetta hirvieläinten torjunnalle, enkä osaa sitä hommaa naamioida ulkoiluharrastukseksi. Kun mitään kansallispuiston veroista luontokohdetta ei itselläni ole, en koe mielekkääksi ajella autolla kymmeniä kilometrejä / kerta vain ulkoilemaan. Normaalit lenkit alkaa kotiovelta ilman autoa.

    Kannattavuuden osalta näissä kohteissa joka tapauksessa asia on kuten Pihkatappi sanoo eli mitään käsitystä asiasta ei ole. Mutta kun tuollaiset aukot saa näyttämään metsältä, mukavampihan sellaista on katsella.

     

    jees h-valta

    Minulla ei ainkaan ole kompilkaatioita ottaa auto alle ja mennä metsään iltalenkillä. Kun saman reitin varrelle osuu jo useampikin oma metsä on kaikkien katselu mieltä rauhoittavaa ja rentouttavaa toimintaa. Samalla tulee tarkastettua taimetusten vointi jne, jne. Juuri eilisellä käynnillä harmikseni huomasin muutaman vielä aivan lähimenneisyydessä syödyn uuden männyn latvakasvaimen. Viime vuonna samaa taipumusta. Hirvet syö Harjavallassa mielestäni poikkeuksellisen myöhään männyn taimien latvoja. Erityisesti juuri alkanut uusi vuosikasvu tuntuu maittavan. Oletan että metsästäjien talviruokinnan jälkeen ne lähtevät liikkeelle ja tekevät tuhojaan lähistön taimikoissa.

    Gla

    Juuri tuon takia puulajivalinta kohdistuu kuuseen aina silloin, kun se on mahdollista.

     

    jees h-valta

    Alistujatyypin toimintaa.

    Ammatti Raivooja

    Aina on pärjätty hirvien kanssa kannan ollessa 10 molemmin puolin. Ne ei pärjää, jotka ei osaa. Mä en usko et kuusta on muuten pakko istuttaa. Vika on aina muualla kuin itsessä ku joku epäonnistuu.

    Gla

    Ei täällä pelkästään hirvi (talvikanta n. 3,5/1000) olekaan ongelma, vaan tuo yhdessä peurojen ja kauriiden kanssa, joita on kesällä 150 ja talvella 100/1000 ha. Hirvien lisäksi.

    Edelleen olen 100% varma, että tämän palstan keskustelijoissa on vain muutama, joille on tällaiset olosuhteet tuttuja. Muilla ei ole harmaansinistä aavistustakaan koko asiasta ja juuri siksi viisasta osataan leikkiä.

    Sitä en käsitä, miksi kuusen istuttaminen rehevälle juurikääpävapaalle kasvupaikalle olisi alistumista ja mihin siinä ylipäätään alistutaan. Kyllä juurikääpäongelmaisia paikkoja on niin paljon, että ihan mielelläni kuustakin jonnekin laitan. Kun sitten vielä puhutaan, että turhaa puuhastelua pitää välttää, mutta kuitenkin aitojen yms. rakentelu ja ylläpito kuitupuiden suojaksi on ok, jokin tässä yhtälössä mättää ja pahasti.

    AR sitten on hyvä ja kertoo keinot koivun kasvatukseen rehevällä hirvieläinongelmaisella kasvupaikalla ilman turhaa lakanoiden vetelyyn verrattavaa puuhastelua.

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)