Keskustelut Metsänhoito Kärkkäisen kolumnit

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 89)
  • Kärkkäisen kolumnit

    Lehdessä 10/2020 oli juttua aiheesta, jossa osaaminen saattaa nousta arvoonsa eli pienten alojen metsittämisestä vaikeissa olosuhteissa. Jutussa kyllä mainittiin hienovaraisesti toteutumaton toive pienaukon luontaisesta taimettumisesta, muttei ehkä riittävän järeästä rautalangasta vääntäen kerrottu sen olevan jatkuvaan kasvatukseen liittyvien pienaukkojen yleinen ongelma.

    Matti esitti kuitukankaalla istutusrivien heinikon tappamista ja sen jälkeen kuusen istutusta.

    Varmasti toimiva tapa etenkin selkeissä kohteissa (pelto tms. tasainen ja muusta puustosta tyhjä paikka), mutta mielestäni kovin tehoton ja monimuotoisemmassa maastossa todennäköisesti ongelmallinen. Pitäisi vetää suoria kaistoja, mutta jos alue on osittain taimettunut ja ne haluaa säästää, ei kaistasysteemi käytännössä toimi.

    Suunnitelmallisuudella säästää työtä, kun näiden kohteiden metsitys ei ole vuodesta kiinni. Mielestäni parempi menetelmä onkin aloittaa homma istutusta edeltävänä vuotena ruiskuttamalla istutuslaikkujen kohdat glyfosaatilla. Seuraavana vuonna paikat näkyy varsinkin alkukesällä hyvin. Tiheässä heinikossa maan pintakin saattaa olla pehmeämpää, kun kasvuston on kuollut ja juurimatto alkanut pehmentyä. Sama ajatus siis kuin kuitukankaalla. Erona on se, että laikut saa sijoitettua joustavasti sinne, mihin haluaa ja alueen voi kävellä läpi eli homma on paljon nopeampaa kuin kuitukankaan levittäminen ja kiinnittäminen maahan. Heinäämistä ala toki parin vuoden ajan vaatii, mutta tällä tavoin työ on paljon helpompaa kuin normaali heinääminen. Eikä tarvitse kangasta vuoden kuluttua alkaa maasta ja siirrellä.

    Voi tietysti olla parempi pitää glyfosaatin käyttö poissa julkisuudesta, koska menetelmän negatiivinen julkisuusarvo osataan käyttää hyödyksi. Se, että metsitettävällä pellolla on glyfosaattia käytetty ties miten pitkään ja paljon, ei enää ole kiinnostavaa. Ei kai suomalaiseen metsätalouteen myrkyt 2000-luvulla kuulu, hyvänen aika sentään. Toisaalta kun metsäalan ammattilaisia on moitittu siitä, ettei jk:ta tarjota riittävän aktiivisesti vaihtoehtona neuvonnassa, pitää myös tällainen piirre tuoda esiin. Epäonnistumisen riski on suuri ja sen korjaaminen erittäin työlästä. Silloin glyfosaatti nousee ihan varteenotettavaksi asiaksi ja pienaukkohakkuita tekevä riskin ottaa, jos näin haluaa.

    Jutussa puhuttiin myös taimien kasvatuksesta tavallista suuremmaksi. Sekin kuulostaa työläältä, koska ainakin Taimi-Tapion valikoimissa on 2 v kuusen iso- ja jättipaakkua. Itseäni myös arveluttaa ajatus siirtoistutuksesta, jossa lahoherkän kuusen juuristoa väkisinkin vahingoittuu. Lisäksi kun ollaan pellonmetsityskohteessa, jossa maaperän sieni- ja mikrobilajiston monimuotoisuus on surkealla tasolla, lahoriskin on normaaliakin suurempi.

  • mehtäukko

    Vitelikkoon menee taatusti, kun räknätään tili pienaukon alle puolentoistametrin /40 vuotiaiden kuusenhattaroiden toive-unelmointi tukkimetsäksi..!?

    jees h-valta

    Niin, kuusta saa kasvatettua kuusikymmentä vuotta kyllä ilman minkäänlaista rahallista mahdollisuutta. Joten unohtakaa pienaukot ja kuusenhattarat!

    A.Jalkanen

    Jatkan vielä kantohinnoista. Korkoa korolle -laskuri kertoo, että 1 euron sijoitus tuottaa 20 vuodessa 5 % korolla tuottoa 2,65 euroa josta koron osuus on 1,65 euroa. 1 euron sijoitus 9 % korolla tekee tuottoa 47 vuodessa 57,42 josta koron osuus on 56,42. (Laskuri loppuu 50 vuoteen.) Kuusikuitupuun hinnan pitäisi siis olla 5,60 euroa eli kutakuinkin kaksinkertainen, jotta siinä päästäisiin samaan tuottoprosenttiin kuin tukkipuun kasvatuksessa.

    Olisiko tässä mietittävää edunvalvojille, kun vielä otetaan huomioon lopputuotteiden hintojen merkitys? Suhteutetaan tuotteiden ulosmyyntihinnat ja raaka-aineen kantohinnat ja muut valmistuskustannukset keskenään, niin tiedetään kuinka paljon puusta kannattaa maksaa. Tässä pitää lisäksi huomioida, että sellu on pääomavaltainen ala ja saha on kustannusrakenteeltaan kevyempi.

    http://www.raha.fi/laskurit/korkoa-korolle-laskuri/

    Kumikettu

    Kyllä kuusikosta saa rahaa jo kolmikymppisenä, vielä paremmin nelikymppisenä.

    Ketolan Jyrki mukaan kuitua kysytään jatkossa varmasti mutta tukin kanssa on niin ja näin. On siis keskityttävä bulkkiin ja haalittava halpaa metsämaata paljon. Ja jätettävä kaikki pikkusievistely pois.

    jees h-valta

    Korjaan A.J. vielä vaikutelmaasi eli 5,60 euroa nykyistä hintaa parempi. Nyt sinun tekstistäsi saa vaikutelman että hinta kuuluisi olla 5,60 euroa. Kai siitä hiukan enemmän sentään nytkin saa.

    jees h-valta

    Kumikettu oikeassa, kaikesta kuidusta saa rahaa aivan samoin kuin tukistakin kunhan valmistumisikäkin lasketaan mukaan, ja kuuluuhan se tietysti laskea. Harvennuksetkin beesaa aika hyvin edelleen valmistumisikää kun keskihintaa puukuutiolle lasketaan. Oon erittäin tyytyväinen että vanhempani aikanaan ovat sijoittaneet muuhun säästöominaisuuteen kuin metsään kohdallani. Nyt saan muutaman vuoden päästä siitä riihikuivaa rahaa. Jos he olisivat sijoittaneet metsään minua ajatellessaan tiedä mitä olisi tulollaan, ehkä paskalaho kuusikko a:10,00/ motti.

    Gla

    Jees: ”Oma kokemus löytyy kyllä todella hirveän kontopellon metsityksestäkin. Ei siinä tehty lakanaan käärimistä eikä mitään muitakaan kummitteluja. Taimet peltoon ja pidettiin miehen mittainen ryönä taimien ympäriltä senverran kurissa että pääsivät ylös. Siihen tietysti auttoi nopeakasvuinen haapa joten ei siinä sen puoleen suuria murheita ollut. Kolmisen hehtaaria niitä tuli metsitettyä ja sanotaan että se toinen onnistui jo tosi hyvin.”

    Muokkasitko vai laitoitko muokkaamattomaan maahan? Entä suojaus hirviltä, virititkö aidan, jonka akkuja kävit muutaman vuoden ajan latailemassa pari viikon välein ajaen 60 km/suunta autolla, jonka keskikulutus on yli 10 l/100 km?

     

    Puuki

    Kannattavuuslaskelma muuttuu aina tilanteen mukaan.  Jos esim. taimikustannus olisi h-haavikossa  1 € kpl:lta , niin siihen lisätään taim. hoitokulut -saadut tuet. Mitkä on kulut ? Taimikon hoito (heinikon niittoa, aitojen laittelua ym.) xxx € .

    Ku -taimien ist. kulut on n. 45-50 s kpl nettona. Taimikonhoitokulut keskimäärin n. 265 € /ha (netto).  Esim. 20 vuoden päästä (5%:n korko) se tekee 27 s /taimi (kuusia 1800 kpl) .   Eli kok. kustannus/taimi olisi silloin n. 72-77 s kpl.   Voi olettaa, että ku-eh. olisi vasta muutaman vuoden päästä , joten nettokulu olisi silloin ~ 1 €/taimi.  Jos harvennettavat puut olisi ehtineet 100 l kokoon, niin tulos olisi noilla spekseillä vasta ~  180 €/ha plussalla.  Mutta heti harvennuksen jälkeen arvokasvu nopeutuu huomattavasti. Muutamassa vuodessa  metsän arvo moninkertaistuu.

    A.Jalkanen

    Jees: yhdestä kuusikuiturungosta (ei motista) pitäisi saada 20-vuotiaana 5,60 euroa, jotta siitä saisi vuotta kohti saman kasvatuspalkkion (9 %) kuin tukkipuun kasvatuksesta. Jatkuvat kasvattajat varmasti riemastuvat tästä. Kuusikuitupuumotista (sis. 10 runkoa) tuskin saa ikinä 56 euroa! Ei kerrota tätä heille… ?

    jees h-valta

    Muokkaamattomaan maahan kun maa oli silloin niin märkää sinä keväänä etten pystynyt takavetofergulla palteeseen kyntämään. Aidan viritin vasta muutaman vuoden päästä koska hirvitilanne oli aivan järkyttävä silloin. Riistakeskus kustansi aidan ja minä kävin huoltoreissut. Alalla jossa edelleen hoidan metsäiltalenkkini. Ei siis lisäkuluja matkustuksesta, teen niin huvin ja tarvittaessa hyödynkin vuoksi. Juuri kuten Gla kun pyöräilee (oletettavasti) töihin. Nykyinen letukkani kuluttaa enemmän kuin sen aitauksen aikainen joten kulut eivät ole pienentyneet vapaa-ajan suhteeni. Aitaa siellä on vain pätkä siellä ja täällä eikä akkuja. Nyt siis.( Okei, nyt selkis A. J. ) Se miksi oletan Glan pyöräilevän töihin johtuu siitä etten usko kenenkään ainakaan enää NIIN vanhalla Corollalla töihin kulkevan. Pyöräily on taatustti miellyttävämpää!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 89)