Oma kokemus löytyy kyllä todella hirveän kontopellon metsityksestäkin. Ei siinä tehty lakanaan käärimistä eikä mitään muitakaan kummitteluja. Taimet peltoon ja pidettiin miehen mittainen ryönä taimien ympäriltä senverran kurissa että pääsivät ylös. Siihen tietysti auttoi nopeakasvuinen haapa joten ei siinä sen puoleen suuria murheita ollut. Kolmisen hehtaaria niitä tuli metsitettyä ja sanotaan että se toinen onnistui jo tosi hyvin. Eli yksi hehtaari nk. peräpeltoa johon oli jäänyt enemmän hieskoivupuskia. Siitä sai hyvän yhdistelmän. Haapa ja hieskoivu aloitti erittäin kiivaan kasvukilpailun kun hirvet eivät sitä enää estäneet. Harvennus lähivuosina edessä.

Eikös tässä lähinnä pienialaisista ollut kyse? Ja kyllähän kolmen ha:n metsityskin jo käy vinkiksi muillekkin kuin pienialaisille. Lähinnä taimien ympäriltä alassotkenta oikeaan aikaan. Heinä täytyy päästää senverran pitkäksi että se jää poljettuna maahan. Niin ja tuli mieleen että alkuun ajoin myös ajoleikkurilla polkuja haavikon joukkoon. Sillä konstilla tarkkailureissut olivat mukavampia. Ei tarvinnut kahlata miehen mittaisessa ryönässä.

Puukin kommentissa kyllä oikeansuuntaista mutta haapa ei ole sen huonompihintaista kuin muutkaan puut. Kaksikymmentä vuotta – kaksikymppiä. Kuusi: kuusikymmentä vuotta – kuusikymppiä. Mites se huonous olikaan Puuki?

Sillä sinun sopimushaapametsällä oli muistaakseni 20% heikompi hinta kuin kuusikuidulla. Saattaa olla ihan yhtä hyvä talousmetsäpuulaji jossain tapauksessa.   Mutta mitenkäs tulevaisuudessa ?  Ja kasvatuskulut pitää tietysti laskea mukaan korkoineen , jos tarkkoja ollaan ,ennen kuin nettotuottoilla aletaan elvistelemään. Useimmiten haapakuidusta ei makseta enää juuri minkäänlaista hintaa, joskus tosin sitä sai olla pieni määrä koivukuitukasassa. Ei taida enää olla voimassa ainakaan kaikilla ostajilla.

Umppikin kertoo lisäävänsä juuri koivun kasvatusta , ei esim. haavikoiden.  Itsekin aloin lisätä koivun kasvatusta jo yli 20 vuotta sitten siellä missä se on mahdollista.  Yhden istutus ra-koivikon söi hirvet/jänikset. Pari muuta istutusalaa on onnistunut paremmin, luontaiset koivikot myös.  Sekapuustoja kannattaa myös suosia sekä mäntyjä kuusten sijaan kuivahkoille kankaille erityisesti, jos mahdollista.  Lämpimiä ja kuivia kesäsäitä ja vähälumisia talvia on varmaan tulevaisuudessakin  .

Tapion taikakirjassa on paljon hyviä ohjeita joita kannattaisi lukea Harjavallassakin. Kaikki ohjeet ei ole parhaita mo:n kannalta mutta ne voikin sivuuttaa ja poimia ne parhaat vinkit. Suurin osa sen kirjankin jutuista perustuu kuitenkin pitkäaikaisiin tutkimuksiin ja kokemuksiin. Mutullakin pääsee  alkuun metsäpään hommissa mutta silti suosittelen opiskelua ja muidenkin kuuntelua kun kukaan ei ole seppä syntyessään ja aina voi oppia jotain uutta alasta kuin alasta.