Keskustelut Metsänhoito Kärkkäisen kolumnit

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)
  • Kärkkäisen kolumnit

    Lehdessä 10/2020 oli juttua aiheesta, jossa osaaminen saattaa nousta arvoonsa eli pienten alojen metsittämisestä vaikeissa olosuhteissa. Jutussa kyllä mainittiin hienovaraisesti toteutumaton toive pienaukon luontaisesta taimettumisesta, muttei ehkä riittävän järeästä rautalangasta vääntäen kerrottu sen olevan jatkuvaan kasvatukseen liittyvien pienaukkojen yleinen ongelma.

    Matti esitti kuitukankaalla istutusrivien heinikon tappamista ja sen jälkeen kuusen istutusta.

    Varmasti toimiva tapa etenkin selkeissä kohteissa (pelto tms. tasainen ja muusta puustosta tyhjä paikka), mutta mielestäni kovin tehoton ja monimuotoisemmassa maastossa todennäköisesti ongelmallinen. Pitäisi vetää suoria kaistoja, mutta jos alue on osittain taimettunut ja ne haluaa säästää, ei kaistasysteemi käytännössä toimi.

    Suunnitelmallisuudella säästää työtä, kun näiden kohteiden metsitys ei ole vuodesta kiinni. Mielestäni parempi menetelmä onkin aloittaa homma istutusta edeltävänä vuotena ruiskuttamalla istutuslaikkujen kohdat glyfosaatilla. Seuraavana vuonna paikat näkyy varsinkin alkukesällä hyvin. Tiheässä heinikossa maan pintakin saattaa olla pehmeämpää, kun kasvuston on kuollut ja juurimatto alkanut pehmentyä. Sama ajatus siis kuin kuitukankaalla. Erona on se, että laikut saa sijoitettua joustavasti sinne, mihin haluaa ja alueen voi kävellä läpi eli homma on paljon nopeampaa kuin kuitukankaan levittäminen ja kiinnittäminen maahan. Heinäämistä ala toki parin vuoden ajan vaatii, mutta tällä tavoin työ on paljon helpompaa kuin normaali heinääminen. Eikä tarvitse kangasta vuoden kuluttua alkaa maasta ja siirrellä.

    Voi tietysti olla parempi pitää glyfosaatin käyttö poissa julkisuudesta, koska menetelmän negatiivinen julkisuusarvo osataan käyttää hyödyksi. Se, että metsitettävällä pellolla on glyfosaattia käytetty ties miten pitkään ja paljon, ei enää ole kiinnostavaa. Ei kai suomalaiseen metsätalouteen myrkyt 2000-luvulla kuulu, hyvänen aika sentään. Toisaalta kun metsäalan ammattilaisia on moitittu siitä, ettei jk:ta tarjota riittävän aktiivisesti vaihtoehtona neuvonnassa, pitää myös tällainen piirre tuoda esiin. Epäonnistumisen riski on suuri ja sen korjaaminen erittäin työlästä. Silloin glyfosaatti nousee ihan varteenotettavaksi asiaksi ja pienaukkohakkuita tekevä riskin ottaa, jos näin haluaa.

    Jutussa puhuttiin myös taimien kasvatuksesta tavallista suuremmaksi. Sekin kuulostaa työläältä, koska ainakin Taimi-Tapion valikoimissa on 2 v kuusen iso- ja jättipaakkua. Itseäni myös arveluttaa ajatus siirtoistutuksesta, jossa lahoherkän kuusen juuristoa väkisinkin vahingoittuu. Lisäksi kun ollaan pellonmetsityskohteessa, jossa maaperän sieni- ja mikrobilajiston monimuotoisuus on surkealla tasolla, lahoriskin on normaaliakin suurempi.

  • A.Jalkanen

    Jeesillä on näköjään hieman hakusessa juurikäävän leviämismekanismi: terveet kannot suojataan, jotta sienen itiö ei leviäisi niihin ilmateitse. Kun sienen invaasio alueelle on päässyt tapahtumaan, kasvupaikkaa on enää vaikea puhdistaa. Kääpä alkaa lahottaa tervettä kantoa joko kaatopinnasta tai juurten kautta tulleen tartunnan kautta.

    jees h-valta

    Muistaakseni alle +5 asteen lämpötilassa ei käsittelyä tarvita terveessä eikä sairaassa kannossa. Eli sitä isän-äitienpäivän väliä suurinpiirtein. Mistä ne sienet tulee jos ei yhtään sairasta eli lahovikaista ole kaadettu?

    Jätkä

    Kun itiöitä on maailma täynnä ja ilmavirtaus huolehtii niiden levittämisestä, on täysin turhaa käsitellä kantoja, joissa lahovikaa jo on – ne kannot ovat jo saastuneet. Mutta terveet, tuoreet kannot pitää sääntöjen mukaan käsitellä.

    Jeessille on turha sitä yrittää selittää, hän käsittää sen vasta kolmenkymmenen vuoden kuluttua – jos on yleensä vielä tuhkautumaton.

    jees h-valta

    Lahopäisten propakandasta on turha hötkyillä. Eiköhän sieltä niitä itiöpäästöjä kuitenkin piisaa, muista päästöistä puhumattakaan.

    Gla

    Mutta mitä ehdotat lakanoiden ja glyfosaatin tilalle?

    A.Jalkanen

    No tuota… lopettaa pienaukkojen värkkäämisen, niin aukon voi sitten muokata ja istuttaa taimet mättäille. Jos on pakko laitella niitä vihonviimeisiä pienaukkoja, niin tekee niitä sen verran paljon kerralla että on mahdollista tuoda muokkauskone paikan päälle.

    mehtäukko

    On puhuttu monella voorumilla kustannustehokkuudessa siitä, että kuviokokoa kannattaa suurentaa riittävän /järkevän kokoisiksi. Kuinka se toteutuu pienaukkojen sipruilla? Ei mitenkään, jos metsälö on yhtä tilkkutäkkiä. (Ja lakanat lepattavat heinikossa..)

    jees h-valta

    Mehtäukon linjoilla. Siinä vastausta myös Glalle. Ei sellaista aukkoa yksistään johon ei muokkausta kannata ottaa. Minullakin oli nyt viimeksi pienaukkoja mutta kun ne oli ketjussa uuden metsätien molemmin puolin ei paljon muokkaajaa närästänyt. A.J. tosioikeassa!

    Jätkä

    Gla: ”Mutta mitä ehdotat lakanoiden ja glyfosaatin tilalle?”

    -Jeessillä ei ole mitään rakentavaa ehdotusta. Ei tyhmästä ja tyhjästä päästä sellaisia löydy. Jeessi tekee mellastaa niinkuin mieleen ailahtaa ja on ”Aina ainoana oikeassa”.

    Normaalielämässä sellaisia pidetään suljetulla, mutta Harjavalta on sellaisten mielipiteiden omaavien pölvästien valtaama.

    jees h-valta

    Onneksi on sitten tällaisia Harjavaltojakin! On hyvä että meillä saa myös ulkopaikkakunnilta käydä sitä luovaa pölväsmiä hakemassa. Oletan erään aika hyvin tuntevan tämän suunnan ja erään Sairaalantien varren. Kun työura on muiden oppien toiston takomista muiden päähän on varmaan raskasta alaa. Varsinkin kun monessa kohtaa tietää virallisen mantran piiputtavan pahasti. Mutta toistokone pitää olla ja onnelliseksi uskollaan tulla, Hyvä Tapio ja sen opit!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)