Maamme satavuotisjuhlaa juhlistaisi kyllä paljon enemmän kansallispuiston hankkeen torppaus jolla saataisiin taas viherpipertäjille yksi luu lisää kurkkuun kakistettavaksi. Voitaisiin tosiaan juhlia metsätalouden voittoa pipertämisestä tempaisemalla koko suunniteltu kansallispuistoalue muutaman moton voimin metsänhoitotöiden alle kaikelta tarvittavalta alaltaan. Ja hesarin toimittaja pyydetään raportoimaan joka toimenpiteestä koko vuoden säännöllisesti.

Valtio ei hevillä myy omaisuuttaan mutta nytmyy, jotta metsänomistajille riittäisi puusta kysyntää. Eiköhän nyt ole saatu kaikki mitä metsänomistajille on annettavissa. Nyt jos puu ei ala liikkumaan niin valtiolta on varmasti jo sympatia loppu metsänomistajien suuntaan. Siitä kannattaakin murehtia sillä eihän 20 miljoonaa perintöjen aikaistamiseen riitä takaamaan puukaupan sujuvuutta ja tee energiarisusta sen kannattavampaa. Puupulan iskiessä raha ei ole enää kivoihin keinoihin ja kukaan muu kuin metsäteollisuus ei ole esittänyt mitään toteuttavissa olevia keinoja siihen, miten puu saadaan tarvittaessa liikkeelle. Pallo on syvällä metsänomistajien päädyssä ja miä olen erittäin huolissani tilanteesta, jossa metsänomistajat eivät pysty tekemään itse mitään tilannetta parantaakseen.

Rane:
”Tämä voi tulla yllätyksenä mutta puun liikkumiseen tarvitaan ostajaakin.”

Eihän Ammattimaisen raivoojan tarvitse tuollaisista pikkuseikoista välittää, senkun raivoo vaan puun hintaa alaspäin.
Ja onhan se toki Rane niinkin että jos tuo AR:n märkä uni metsäomistajalle suunnatuista myyntipakotteista toteutuu, niin lisääntynyt tarjonta laskee puun hinnan niin alas että ostajiakin taas löytyy.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Ja mihin biojalostamoiden kannattava toiminta perustuu?

Jos haluaa uskoa, että neitseellisestä ja reilulla hinnalla ostettuun raaka-aineeseen, voip erehtyä. Ennemmin muun tuotannon sivuvirtoihin, esim. sellunkeitossa tai ranskanperunoiden paistamisessa.
Lupaavin kuulemani idea olisi koivusellusta valmistettu puuvillan korvike, joka olisi erittäin helposti kierrätettävää.

Itseä mietityttää, millä kepillä/porkkanalla puun liikkeelle saamiseen vaikutetaan? Jos verokuormaa lisätään, voi olla päinvastainen vaikutus…metsämaan kiinteistöveroon en usko.

Kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnan ja siihen on vielä lisättävä, että Suomi ei kilpaile muita maita vastaan eikä investointien kannattavuutta Suomeen arvioitaessa tarvitse miettiä paljon puusta pitää maksaa, että se liikkuu, jotta investointi on kannattava. Niinkuin suuri puuntuottaja Juurikkala sanoi, että ”metsänomistajille on täysi oikeus olla myymättä puita jos hinta ei miellytä vaikka se tarkoittaisi tehtaiden sulkemisia.” Näin se yhteiskunta pyörii, yksinkertaista vai mitä?