› Keskustelut › Metsänhoito › Karhuille tekopesiä.

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Karhuille tekopesiä.

    Lähetetty: 31.7.2013, 13:56

    Olen jo pitempään halunnut tehdä karhuille talvipesiä.
    Riittääkö jos koneella kasaa muutamat kannot kekoon ja risuja päälle.
    Isonkin alueen hrvituhot pienenevät varmasti karhunaaraan tulon ansiosta. Mutta se keinopesän teko. Karhu on aika vaativa siinä suhteessa. Onko muurahaispesän rakenne sopiva. Miten sen voisi rakentaa. Keräänkö vanhat muurahaispesät yhteen paikkaan.
    Onkohan kukaan lukijoista asiaa kokeillut. Kasaa luulisi ainakin supi tai kettu tulevan katsomaan asuinpaikaksi.
    Kasa sopivasti aukon viereen, niin ei se varmasti haittaakaan tee.

    Tekijä
    Suden jälki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Suden jälki 4.8.2013, 19:58

    Haluan avata metsää uudestaan. Tähän asti se on ollut joko luonnonsuojelijoiden paikka, missä eivät ole koskaan käynnetkään.
    Tai metsästäjien paikka, jossa saa ampua kaikkea mikä liikkuu, kunhan ei puhuta. Tai yltiömetsätalouteen, jossa ostetaan heti ja myydään aukot valheellisilla lupauksilla eteenpäin.

    Yritän siis muuttaa koko luonnossa eläjien maailmankuvaa Suomen luonnosta ja etenkin sen, miksi se on sellainen kuin nykyään on.
    Kaikki suurpedot kuuluvat jokaiseen luontoon ja siksi meidän ihmistenkin pitää vaan sopeutua niiden olemassaoloon.
    Karhujen trikiini ja muut tutkimukset voivat avata uusia asioita ymmärtää kuinka eri lajien taudit muuttuvat vuosimiljoonien aikoina.
    Ja miksi pedot pystyivät sen hoitamaan.

    Karhun tekopesä on kyllä Minun ykköshaave.
    Tehdä niin hyviä keinopesiä, sopivalle alueelle, ettei ainakaan pesien etsimiseen mene liian kauan aikaa.

    Luuleeko joku että edes 1 nuori opiskelija kiinnostuisi asiasta ja alkaisi tutkia asiaa.

    Pinsiön vaari 6.8.2013, 14:54

    Kyllä karhu asuttaa ihmisten tekemiä rakenteita. Joitakin vuosia sitten karhu piti talvipesää kuitukasan tarjoaman ”lipan” alla. Hirvikoirien kouluttaja huomasi asian myöhäissyksyllä ja ilmoitti yhtiölle. Siellä tehtiin heti päätös että kasa pysyy paikallaan eikä tietä kasan vieressä aurata. Tieto pesästä ei levinnyt kuin retkeilylatujen tekijöille. Koska tie oli pisto n 800 metriä sen alkupäähän vielä kipattiin muutama lumikuorma ja puomi pidettiin kiinni.

    Hirvet kaihtaa karhujen talvipesien tienoita. Se huomattiin tässä puukasan pesän ympäristössä. Samoin kävi lähistön kuusen oksien alla olleen pesän kanssa. 1,5-2 km säteellä pesistä ei lumiaikana ollut hirvien jälkiä. Eikä myöskään hirvikärpäsiä syyskesällä! Tältä kantilta karhunpesä on hyödyllinen. Tekopesä olisi varmaan helppo tehdä mutta tulisiko Otso sinne? Siinäpä kysymys johon emme tiedä vastausta.

    Suden jälki 12.8.2013, 21:34

    Jälleen Pinsiön vaarilta tuli asiatietoa. Tämän ketjun anti tosin ei uutta tietoa hirveästi tuonut, mutta jotain kuitenkin.
    Minulle ainakin on selvä ettei kaikkia kantoja kannata antaa energiaksi vaan osa kannattaisi jättää kasaan myöhempiä aikoja varten metsän eläjille. Siellä saa asua sitten kuka huvittaa.
    1 kantokasa(10 kantoa) /10 ha voisi olla hyvä lähtökohta.
    Jokainen tietysti punnitsee määrän oman halunsa mukaan.
    Metsän monimuotoisuutta ajatellen se saattaa avata uusia puolia. Toisaalta se myös antaa tuhoeläimille pesäpaikan. Samalla se myös antaa ruokaa niiden luontaisille saalistajille, jolloin ne ovat valmiimpia reagoimaan uusia tulokkaita vastaan.

    Aukusti 12.8.2013, 23:11

    Mehiläispesiä vaan tekopesän läheisyyteen, että otso saataisiin kotiutumaan alueelle ja runsaasti hunajaa sinne tekopesään niin eiköhän se siitä alkaisi sujumaan.

    Uroskarhu ei tarvitse kaksista pesää, kuusenalusta tai tuulen kaatama tuuhea puu riittää. Naaras sensijaan kaivaa useimmiten maapesän ja kantaa sinne sammalta pesäaineksiksi, johon synnyttää poikasensa.

    Poromiehille ei kannata paljastaa pesän sijaintia. Muuten he saavat kehuskella kuten entinen poromies, että siellä se karhu nukkuu ikiunta pesässään!

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
1 2