› Keskustelut › Metsänhoito › Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

  • Tämä aihe sisältää 105 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

    Lähetetty: 23.5.2014, 16:20

    Yllä mainittuun tulokseen ovat päätyneet mielipiteissään ne 50 koneyrittäjää , joilta tiedusteltiin mielipiteitä kantokäsittelystä kuluneena keväänä . Työn aiheuttamat kustannukset ovat siis kolme kertaa suuremmat , kun korvaus , jota työstä maksetaan . Kun kaikki työkustannukset huomioidaan , tuottaa toiminta tappiota keskimäärin runsaat 8000 euroa per kone !

    Kun kantojen käsittely maannousemaa vastaan aloitettiin kolmetoista vuotta sitten , maksettiin työmuodolle tukea täsmälleen sama summa korajttua puukuutiota kohden , kun tänäkin päivänä . Tuolloin tuella katettiin materiaalikulut ja puolet työkustannuksista .

    Jostakin syystä työstä on maksettu pelkkä tuen suuruinen summa, jonka yrittäjä itse joutuu monissa tapauksessa erikseen anomaan . Todellisia kustannuksia ei kukaan ole ollut halukas maksamaan . Herääkin kysymys , kuinka kauan ollaan valmiita tekemään kantokäsittelyjä pelkällä talkoomielellä . Sille puuttuvalle osalle korvausta (8000 €/ kone) olisi ainakin yritysten taseiden perusteella kovastikin käyttöä .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 22.10.2014, 13:38

    Taneli on täysin oikeassa siinä, että metsänomistaja sen maksaa. Lisäkulu on koneyrittäjälle samanlainen menoerä kuin muutkin kulut. Ja käyttäjä maksaa.

    Katselin taas kerran ensiharvennuksen jälkeisiä kantoja. Oli onnistuneita. Oli puoliksi onnistuneita ja oli torjunta-aineettomia kantoja. Tässä kohteessa jouduttiin myös tekemään ennakkoraivausta voimakkaan kuusialakasvuston vuoksi. Nämä kannot olivat tietysti torjunta-aineettomia. Edelleen ihmetyttää se, etteikö niistä leviäisi sientä maaperään, jos suuremmista kannoista leviää.

    Kuten tuolla keskustelun alussa kirjoitin, niin kyse taitaa olla sielunhoidollisesta asiasta. Aivan kuin anekaupassa. Silloin keskiajalla anekirjan ostaneen ”sielu vilahti taivaaseen”. Nyt näennäisesti valtion kustantama kantokäsittely muka estää sienen. Jos pystyttäisiin kaikki kannot ja juuret 100 %:sti suojaamaan, niin saattaisi aineista jotain hyötyä olla. Nimittäin, jos siellä maaperässä ei olisi yhtään sienen vioittamaa kantoa. Kaikissa vanhoissa metsissä taitaa kyllä ainakin joku löytyä.

    Luulisin, että ainoa tapa estää vahingot, on kasvattaa kuusikot hyvärotuisilla taimilla istutettuina, tehokkaasti perattuina ja harvoina nopealla kiertoajalla.

    A.Jalkanen 22.10.2014, 14:26

    Juurikääpätartunnan todennäköisyyttä ja haittaa voi vähentää myös vaihtamalla kasvatettava puulaji kuusen jälkeen toiseksi.

    Yksi kokeilun arvoinen aine olisi nestemäinen boorilannoite, niillä kohteilla joilla arvellaan boorilannoituksen tarvetta olevan. Amerikoissa booraksia on kokeiltu juurikäävän torjuntaan. Lannoite tosin pitäisi levittää hakkuun yhteydessä, joten tämä tapa sopinee parhaiten omatoimihakkaajille. Aineen tehosta ei taida olla vielä tutkimustietoa Suomen oloissa.

    Timppa 22.10.2014, 15:15

    Kuten Anneli hyvin tiedät, niin vaihtomahdollisuudet kuusesta muuhun puulajiin ovat käytännössä olemattomat.

    Rehevillä mailla männyn kylvö ei onnistu runsaan heinettymisen vuoksi. Männyn istuttaminenkin on riskaabelia hirviren vuoksi. Naapuri (metsäyhtiö) kokeili jostain kummasta syystä. Oli kait jäänyt jostain taimia yli.Lopputulos oli varsin surullisen näköinen, kun hirvet löysivät aukon. Tietysti se rehevän paikan puhdas männikkö ei juurikaan tukkia tuota.

    Koivun osalla tilanne on samankaltainen. Viljely onnistuu kyllä hirvivapailla alueilla asutuksen tuntumassa. Tosin koivunkin osalla laatuongelmat ovat aivan eri luokkaa kuin kuusella.

    Ammatti Raivooja 22.10.2014, 15:44

    Mä oon nähny paljon hienoja koivikoita, jotka on syntynyt luontaisesti tai kylvämällä. Jostain syystä hirvet ei viihdy tai tuhoa tiheässä kasvaneita koivuja samalla tavalla kuin harvassa olevia. Jos siitä ei mies kävele läpi ongelmitta niin kyllä se liikkuminen siellä harmittaa hirviäkin. Se on sääli, että taimibisnes on ajanut toimivien keinojen ohi perustaa koivikoita. Koivun kylvöäkään ei tehdä enää valtakunnassakaan kuin muutamia satoja hehtaareja. Mutta ihan hyvä, että koivumarkkinoille ei ole tunkua, meneepähän itsellä paremmin ja näin kuusentaimikauppiaana ei voi valittaa. Toisekseen ihan hyvä, että pidetään yllä myyttiä, että koivikko ei onnistu missään olosuhteissa.

    mehänpoika 22.10.2014, 17:01

    Kyllä rauduskoivun luontainen uudistaminen onnistuu, mutta valitettavasti enimmäkseen paremmin männylle (MT-) tai kuuselle (MT) sopivilla maapohjilla. Näillä maapohjilla rauduskoivusta saa odotella pitkään vaneritukkeja.

    Ammatti Raivooja 22.10.2014, 17:21

    Omissa ainakin kaikki paitsi yksi kuvio lehtomaiset kankaat on täynnä luontaisesti syntynyttä koivua. Ei jaksa hirvet syödä niitä ni joutuu itse hikihatussa kaatamaan niitä kuusien seasta. Nii isoja koivuja kasvo, että parasta vientilaatuakin löytyi.

    Eipä ole tullut aikaisemmin mieleen, että miksi hirttäytyä ajatukseen, että jos jonkin kuvion istuttaa kuuselle niin miksi siitä pitäisi raivata kuusikko jos se ottaa hyvin koivua? Yhen kuvion oonkin jättänyt raivaamatta kuusen hyväksi sen takia kun siihen tuli niin nätti koivikko. Kun käyttää halpoja taimia niin ei tarvia niidenkin perään juuri itkeä.

    Koivun siemen on lähes ilmaista niin miksei voisi kuusen istutuksen lisäksi heittää mättäisiin myös koivunsiementä? Siinähän ei voisi kuin voittaa. Joko hirvet syö koivut ja ei tarvii raivata tai saa koivikon ja hintaa on tullu silti vähemmän kun istuttaisi koivun.

    A.Jalkanen 23.10.2014, 07:12

    Ammatti Raivoojalla hyviä ajatuksia.

    Sahalan kartanossa ja muuallakin on nähty, että jos hirvi saadaan eliminoitua yhtälöstä, koivun laatukasvatus onnistuu myös istuttamalla: pienillä taimilla isoihin mättäisiin ja karsimalla jo aika nuoresta alkaen, ellei aloita metsikköä melko tiheänä. Männikkö kannattanee perustaa aina tiheänä vaikka karsisikin.

    Koivun kylvöä voitaisiin tosiaan tehdä enemmän; saataisiin tiheyttä aikaan hirvien ja muiden kasvinsyöjien varalta ja kuitenkin siemenen jalostushyödyt käyttöön. Kiitos vinkistä!

    Onhan myös lehtikuusi ja hybridihaapa kelvollisia puulajeja ja kun ilmastonmuutos etenee, vaihtoehtoja tulee lisää. Ainut edellytys on hirviongelman LOPULLINEN ratkaisu. En tiedä miksi maanomistajien pitää täällä keskenään keskustella tällaisesta: olemmeko liian kilttejä ja alistuvaisia?

    Timppa 23.10.2014, 12:39

    Luontokin pelaa joskus koivun puolesta. Viime kesäkuussa Saarijärvellä paleltui eräällä kuviolla kuusentaimet. Onneksi sinne näyttää kasvavan rauduskoivua, jota sitten kasvatetaan. Toivottavasti hirvet jättävät ainakin osan rauhaan. Niinhän tuolla edellä kerrottiin.

    A.Jalkanen 23.10.2014, 14:51

    Niko on varmaan hirvenmetsästyksen harrastaja? Olemme samalla puolella: pidämme molemmat tätä harrastusta hyvin tarpeellisena, mutta nykytilanne – siis se että hirvitalous on tärkeämpi kuin metsätalous, ja metsänomistajan on sopeutettava puulajivalintansa hirvitalouden ehtoihin – ei voi jatkua. Puunmyyntilakko ei taida tässä tepsiä: kärsivä kohde on väärä.

    Metsästysalueiden vuokrauslakkoa olen joskus harkinnut. Se tuo kuitenkin mukanaan enemmän hankaluuksia kun hyötyjä: metsäpinta-alani ei riitä omiin lupiin ja jotenkin se hirvenmetsästys olisi kuitenkin järjestettävä. Lakko toimisi siis vain, jos saisin naapureita riittävän määrän mukaan ja hankkisimme omat hirviluvat.

    Noita muita kritiikkisi kohteita en tunnista. Olen ollut mhy-kentästä aika kauankin hiljaa, ja odottanut että miksikä tilanne kehittyy. Metsätalouden tuista pidän välttämättömänä vain puuenergian tukia. Puomien laittelua en harrasta, enkä tien käyttäjien ahdistelua; tiehoitokuntien toimintaa vapaaehtoispohjalta kyllä (pj, tilintarkastus, tieyksiköinti).

    suorittava porras 23.10.2014, 18:43

    #”…. nykytilanne – siis se että hirvitalous on tärkeämpi kuin metsätalous, ja metsänomistajan on sopeutettava puulajivalintansa hirvitalouden ehtoihin – ei voi jatkua”#

    Mistähän tuo tärkeysjärjestys on peräisin ? Puulajivalintaan ei nykyinen hirvien määrä vaikuta kovinkaan merkittävästi . Ainoastaan perinteisillä talvehtimisalueilla ja niiden liepeilä voi kannattaa
    miettiä , onko järkevää istuttaa koivua hirvenpolkujen varsille.

    Peitteisyyden vähentäminen ja taimikoiden tehostettu perkaus nykyistä varhaisemmassa vaiheessa vähentävät merkittävästi hirvien kiinnostusta asusteluun ko alueilla. Kuviokokojen kasvattaminen vaikuttaa myös hirvien viihtyvyyteen. Pienialaisilla uudistusaloilla voi esiintyä vahinkoja , koska varjostusta on väkisinkin enemmän ja esim. varjossa kasvanut männyn taimi maistuu hirvelle paremmin .

    Pelottomasti kylvettiin ”Pettuveellekin” mäntyä 50ha:n yhtenäiseen aukkoon vuosituhannen vaihteessa . Makasiinista(n:o 7) voi todeta , että hyvin pyyhkii kyseisellä hankkeella , vaikka hirviä oli kriittisillä hetkillä vielä runsaasti pitäjässä . Ei kuitenkaan jutun taimikossa.

    Ja vielä tuohon lahoon..
    Boorin puuttuminen maaperästä voi johtaa tilanteeseen , että puulajin vaihto ei auta . Puutos näkyy myös puiden juuristossa peltokasvien tapaan . En ihmettelisi lainkaan , vaikka merkittävä lahon aiheuttaja olisikin boorin puute puulajista riippumatta . Samalla palstalla lahojen kuusten ohella on usein myös lahoa haapaa ja koivua.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 8 9 10 11