#”…. uskoo, että urakoitsijat ovat nyt 20 vuotta hyvän hyvyyttään kustantaneet 2/3 kantokäsittelyn kustannuksista?”#

Tanelilta jäi huomaamatta , että mainitsin kantokäsittelyn ulottamisen pieniläpimittaisiin metsiin kustannusongelman yhdeksi syyksi . Näillä kohteilla tulee ”takkiin ” oikein kunnolla . Kantokäsittely on tullut pakolliseksi yllä mainituilla kohteella vasta viimeisen viiden vuoden aikana . Lisäksi kantokäsittelyä on laajennettu koskemaan entistä suurempaa osaa maatamme .

Aukkohakkuissa tappiot on nielty , mutta valmiiksi kehnotuottoiset harvennukset eivät siedä enää senttiäkään lisäkustannuksia .

Tanelilta jäi myös huomaamatta minun sinisilmäisyyttäni ihmetellessään , että puuliitto on mukana tutkimuksessa koneyrittäjien ohella . Siis sekä työntekijät , että yrittäjät ovat yhdessä vaatimassa korjausta ongelmaan .

Olen lukenut koneyrittäjien julkaiseman ammattilehden säännöllisesti lähes kolmen kymmenen vuoden ajan . Samoin oman ammattijärjestöni julkaisut sen ajan , kun olen liittoon kuulunut . Yllättävän paljon molemmissa julkaisuissa kirjoitellaan metsäalaa ja – töitä koskevista asioista samanhenkisesti .
Kantokäsitteyn ongelmat
on tunnistettavissa molemmissa julkaisuissa samansuuntaisiksi lähes 1/1 . Olisikohan oikealla tiedolla ja asiantuntemuksella kenties osuutta asiaan ?

Olen kiinnittänyt aikaisemmin huomiota myös seikkaan , että pieniä runkoja käsiteltäessä kantokäsittelyainetta kuluu pahimmillaan yli
90 % hukkaan kannon kokoon nähden . Tässä olisi paikka , jossa oikeasti olisi mahdollista säästää. Koneen valmistaja valitettavasti ratkaisi ongelman varustamalla koneen isommalla tankilla , että aine ei loppuisi kesken vuoron. Tämä tarkoittaa sitä , että kanervat saavat edelleen sadasta litrasta 90 litraa niskaansa ja käsiteltävät kannot vain korkeintaan 10 litraa . Tämä kymppi ainetta riittäisi , jos se saataisiin osumaan pelkästään kantoon.

#”Ehkä metsänomistajille sopisivat nykyitä kesäkorjuuta paremmin talvihakkuut esim. vähempien juuristovaurioiden sekä paremman teiden kantavuuden vuoksi.”#

Mutta kun biojalostamot tarvitsevat puuta tuoreena ympäri vuoden .
Varastoonkaan ei voi paljoa hakata puuta , koska raaka-aineen ominaisuudet alkavat huonontua heti hakkuun jälkeen . Kuukaudessa laatu tippuu jo rajusti.

Kantokäsittelyn kehityksestä vielä sen verran , että toiminta aloitettiin aikoinaan eteläisen Suomen kuusikoiden
avohakkuualoilla . Sopimukset ovat peräisi tuolta ajalta . Männiköt ja harvennukset tulivat kuvaan huomattavasti myöhemmin . Sopimukset kuitenkin ovat jääneet päivittämättä kustannusvastaavaan muotoon tässä yhteydessä .

Viimeisimpänä mukaan tulivat energiapuukohteet . Erityisesti joukkokäsiteltävien työmaiden kantokäsittelyaineen menekki on järkyttävän suuri . Vain pieni osa aineesta osuu ohisuihkutuksen vuoksi kantoihin. Laite ei pysty tunnistamaan yksittäisen puun kokoa ,vaan saha suihkuttaa ainetta kourassa olevan nipun paksuuden edellyttämän määrän . Jokaisen keräilyn aikaisen sahauksen yhteydessä ainetta suihkuaa kouran avauman edellyttämä määrä.
Viimeisen taakkaan kerätyn rungon kanto saa aina suurimman annoksen läpimitastaan riippumatta . Pahimmillaan kymmenen litran puun kanto saa yli puolen kuution puun kannon annoksen ja muut taakan runkojen kannot hieman vähemmän . Taakan ensimmäinen puu saa pienimmän annoksen . Tosin reilusti liikaa sekin.

Paineen vähentäminen ei ole ratkaisu . Ongelma on siinä , että ainetta suihkuaa kannon ohi . Paineen vähentäminen vähentää aineen määrää pinta-alayksikköä kohti ja johtaa siihen , että kantoon ei tule tarpeeksi suoja-ainetta .
Joukkokäsittelyssä olisi pystyttävä tunnistamaan laipan asento , jossa se osuu puuhun ja asento , jolloin katkaisu on tehty.Viimeksi mainittu tilanne on ratkaistu , mutta se , että millä kohtaa sahaus alkaa , on joukkokäsittelyssä ratkaisematon ongelma . Samoin se , mistä suuttimen reiästä tai reijistä ainetta suihkutetaan siten , että ohivirtausta ei synny katkaistavan rungon sijainnin muuttuessa laipan suhteen taakan kasvun myötä.