Suorittava Porras:
”Niile , jotka esittävät asian hoitoa taksaneuvottelujen yhteydessä , voin kertoa , että neuvotteluissa on onnistuttu huonosti jo pidemmän aikaa . Tämän seurauksena koneyrittäjät ja puuliitto ovat lähteneet yhdessä tutkimaan ja tiedottamaan kantokäsittelyn aiheuttamista taloudellisista ongelmista. ”Suorittava” on puolestaan tahollaan käytännön toimjana todennut esitetyt puutteet ja tuonut ongelman pureskeltavaksi tällekin saitille. ”

Suorittava on siis niin sinisilmäinen että todella uskoo, että urakoitsijat ovat nyt 20 vuotta hyvän hyvyyttään kustantaneet 2/3 kantokäsittelyn kustannuksista? Siinä mielessä työnantajalle mieleinen mies että uskoo silmää räpäyttämättä työnantajaliiton propakandan ja jopa osallistuu sen tekoon.

Siinä mielessä asian esille nostaminen on hyvin perusteltua että puun ostajallekkin kävisi kunnolla selväksi kunkin hakkuuajankohdan todelliset kulut. Ja ne sitten ohjailisivat ostotoimintaa. Tätähän Suorittava on vaatinut, sinänsä ihan oikein, leimikkotekijöittenkin suhteen, että leimikon olosuhteitten ja kustannusten tulee suoraan ohjata ostokäyttäytymistä.

jatkuu

Kesähakkuista luopuminen tekee kyllä metsäkoneyrittämisestä taloudellisesti mahdotonta, rahat ei siihen riitä. Tai sitten pitää yritysten saada jotain korkotukea lainojen hoitoon, lyhennykset kun tikittää ympäri vuoden. Toinen vaihtoehto on taksojen nousu, jolloin tähän olisi varaa. Mutta siihen tuskin ollaan suostumassa, vaan ajaudutaan konkurssien kautta ja vaikeinta reittiä.

Kantokäsittelyn ongelma on se, että ”varmuuden vuoksi” kaikki kannot käsitellään. Järkevämpää olisi käyttää 100% kantokäsittelyä niillä kuvioilla, joilla ongelmaa on, muilla kuvioilla sitten hakkuukoneen kuljettaja tekisi ”täsmätorjuntaa”. Eli havaittuaan kaadon jälkeen saastuneen rungon, vasta sitten tuhauttaisi urean kantoon. Ja kustannus korvattaisiin laskurin perusteella, minuutin homma ohjelmoida nyky mittalaitteisiin ko. ominaisuus. Erillistä urealaippaa ei tarvitsisi käyttää, vain suutin sahakotelon kulmassa riittäisi, näihän alkuaikojen kantokäsittelylaitteissa olikin.

Ja mitä tulee kausityöllisyysnäkökulmaan…
Suomen suurin metsäkoneyritys, kymmenien koneiden Metsäkonepalvelu Oy on seurannut 80-luvulta asti kuukausittaisia hakkuumääriä, ja kesäaikojen trendi on ollut täsmälleen sama tähän päivään asti. Ja syy on kuljettajien lomakauden lisäksi suurelta osin uudistushakkuiden kesäajan väheneminen, joka taasen johtuu sahojen huoltoseisokeista, ne kun tehdään aina keskikesän loma-aikaan. Jos näitä seisokkeja lomitettaisiin, ongelma vähenisi.

Ihmettelen kyllä, miksi vesivarastointi on lähes loppunut, ennen järvien jäille ajettiin kuitupuuta, joka käytettiin kesällä…ai niin, sille puutavaralle tulee ”korkokustannusta”, koska rahaa makaa järvessä yhden kvartaalin.

Minulla on ollut tähän asti käsitys, että kantokäsittelyllä pyritään estämään maannouseman leviäminen terveisiin kantoihin, mistä syystä ainakin terveet kannot tulee kesällä käsitellä.

Nimimerkin kuusessa ollaan viestiin viitaten olen kai ollut väärässä vai olenko?

Mikä sitten on kesäaikaista hakkuuta? Ko. aikaa on kai noin puoli vuotta. Kun puun tarve toivottavasti kasvaa, on myös tämän ajan hakkuita lisättävä. Tällöin on verraten valoisaa ja luulisi hakkuun sujuvan esim. kahdessa vuorossa tällöin helpommin kuin talvella. Hakkuufirmojen lomakausi tietysti kannattaa ajoittaa hiljaiseen kauteen (kesä – heinäkuu), jolloin teollisuudessa on seisokkeja.

Kantokäsittely on ainakin kuusivaltaisissa metsissä välttämätöntä. Maanomistajan on syytä vaatia, että se tehdään ja myös valvottava. Miten käsittely sitten vaikuttaa hakkuutaksoihin on sitten puun ostajien ja hakkuu firmojen välinen neuvottelukysymys. Puun myyjälle kantokäsittely tietysti näkyy ja saakin näkyä puun hinnassa. Jos Valtio korvaa vain osan kuluista, niin kai loppupeleissä puun myyjä maksaa loput puun hinnassa.

Kai näkökulmiaan saa tuoda esille? Joskus asioiden kyseenalaistaminen on tarpeen.

Sitä pidän ihmeellisenä, etten ole Saksassa reissatessa nähnyt kantokäsittelyä tehtävän, vaikka olosuhteet on vastaavat ja lahoa esiintyy paljon. Lisäksi kuusikoissa möyritään ympäri vuoden mitä ihmeellisemmillä vehkeillä, monesti telavarustuksellakin.

Ja taasko kaivataan valvojia kun juuri hiukan on byrokraateista alettu hiukan keventää. Aivan hyvin oli suihkittu vaikka ei valvotakkaan. Eihän sitä juuri muuten voi todeta kuin silmämääräisesti. Ja ihan mielestäni metsänomistajan omat silmät riittää.