› Keskustelut › Metsänhoito › Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

  • Tämä aihe sisältää 105 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11

  • Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

    Lähetetty: 23.5.2014, 16:20

    Yllä mainittuun tulokseen ovat päätyneet mielipiteissään ne 50 koneyrittäjää , joilta tiedusteltiin mielipiteitä kantokäsittelystä kuluneena keväänä . Työn aiheuttamat kustannukset ovat siis kolme kertaa suuremmat , kun korvaus , jota työstä maksetaan . Kun kaikki työkustannukset huomioidaan , tuottaa toiminta tappiota keskimäärin runsaat 8000 euroa per kone !

    Kun kantojen käsittely maannousemaa vastaan aloitettiin kolmetoista vuotta sitten , maksettiin työmuodolle tukea täsmälleen sama summa korajttua puukuutiota kohden , kun tänäkin päivänä . Tuolloin tuella katettiin materiaalikulut ja puolet työkustannuksista .

    Jostakin syystä työstä on maksettu pelkkä tuen suuruinen summa, jonka yrittäjä itse joutuu monissa tapauksessa erikseen anomaan . Todellisia kustannuksia ei kukaan ole ollut halukas maksamaan . Herääkin kysymys , kuinka kauan ollaan valmiita tekemään kantokäsittelyjä pelkällä talkoomielellä . Sille puuttuvalle osalle korvausta (8000 €/ kone) olisi ainakin yritysten taseiden perusteella kovastikin käyttöä .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 10.10.2014, 16:18

    Olen sen ajan nähnyt konekuskin näkökulmasta kun kantokäsittely tuli kuvioihin, silloin alkuvaiheessa harmaaorvakassienen käyttönä. Sitähän siten säilyteltiin jauheena jääkaapissa ja sekoiteltiin maski naamalla kumikäsineet kädessä. Työmaalle yksi farmarisäiliö lisää, puhdasta vettä…urean kanssa hiukan helpompaa, mutta vaatii taasen enemmän nestepintaa, koska peittävyys oltava parempi.
    Ja kustannuksista sellainen asia, että terälaipat on kantokäsittelyssä erilaiset ja 1,5 kertaa kalliimmat. Niihin poraillaan puuston koon mukaan sopivat reiät millisellä terällä ja vaihdellaan laipankiinnikkeen tiivisteitä kun urea lentelee mihin sattuu….näistä asioista kertyy niitä lisäminuutteja nopsaan. Urean ruiskuttava pumppu vaatii tiivisteiden vaihdon pariin kertaan kesässä, raakaa ainetta metalleille. Ja syksyllä riivitään vehkeet pois ja laitetaan glygoliin talveksi, keväällä putsataan ja kokeillaan, jospa toimisivat…

    No, mikä sitten ratkaisuksi? Olisi kehitettävä jokin vähemmän nestettä vaativa, tai jopa jauhemainen aine, joka voitaisiin ampua kaadon yhteydessä kannon läheisyyteen, se helpottaisi hommaa. Niin, pitää myös muistaa, että itse hakkuutyössä on oltava tarkempi, runkoa ei voi vetäistä niin napakasti kannolta, jotta ruiskutus onnistuu.

    Ja vuorotyö harvennuksilla…kyllä jos metsänomistajat haluavat laatuharvennusta, silloin vain valoisaan aikaan puuta nurin. Pimeällä 50% hakuammuntaa vikojen havaitseminen.

    Rane 10.10.2014, 18:08

    Rane edelleen ihmettelee sitä että suorittava vaatii toisessa keskustelussa lisää kesähakkuita ja tässä itkee niiden kannattamattomuutta.Sen että pelkän kantokäsittelyaineen kanssa pluraamisessa menee reilu puolitoista tuntia päivässä varmasti onnistuu jos oikein yrittää.
    Niin,porukat yrittää näköjään luikerrella Ranen esittämästä kysymyksestä vastakysymyksillä.Rane taasen ei luikertele vaan vastaa niin kuin asia on.
    Yhteen vuoroon siirrytään koska työvoiman määrällisen ja ennenkaikkea laadullisen niukkuuden vallitessa hyvät kuljettajat voivat kiristää itselleen etuja jotka ovat liiketaloudellisesti huonoja.
    Tuo ehdotus että metsänomistaja tekisi tai maksaisi kantokäsittelyn itse on tietysti kaunis.Mutta jos kesäleimikoiden parempi hinta alkaa kadota metsän myyjän ylimääräisiin kuluihin ja vaivaan niin kesähakkuiden lisääminen voi jäädä haaveeksi.Miksi sallia kesähakkuiden suuremmat vahingot jos taloudellinen hyöty on olematon?
    Sitten tuo ajatus pimeyden ja huonon laadun yhteydestä ei ainakaan tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.
    Nimittäin koko ajan suurempi osa koneista on yhdessä vuorossa ja koneiden valot ovat radikaalisti parantuneet,on ksenonit ja ledit.Siitä huolimatta korjuujälkitutkimusten tulokset ovat koko ajan huonontuneet.
    Eli lisääntynyt näkeminen on huonontanut korjuujälkeä.
    Mutta tuohon Ranen kysymykseen,kummalla tyylillä firma saadaan kannattamaan A vai B?Suorittavan toteamus että yhden vuoron konetta voi pitää pidempään on väärä vastaus mutta miksi?

    kuusessa ollaan 10.10.2014, 18:36

    Laatuharvennuksella tarkoitin sitä, että yritetään poistaa vikaisia puita. Vaikka olisi millaiset lyhdyt koneessa, latvusten näkeminen on pimeällä vaikeaa. Harvennusjäljen laatu on eri asia(silloinhan ei enää nähdä onko laatupuita poistettu vahingossa), sitä on varmasti valot parantaneet, mutta eniten kyllä ennakkoraivauksen lisääntyminen ja liian pienirunkoisten hakkuiden väheneminen. Epäilen vahvasti, että nyt on tosiaan korjuun laatu lähtenyt paranemaan.

    Tällä hetkellä taitavat pärjätä (eli pysyä elossa) yritykset, joissa on yksi iäkkäämpi kone ja yrittäjä ajaa itse, tai sitten vähintään kymmenen koneen yritykset. Niillä riskien hallinta erilaisissa kriiseissä on helpompaa.

    Ja mitä tulee työvoiman saatavuuteen, siihen vaikuttaa jo maaseudun väen väheneminen, eipä synny maatiloille viittä poikaa, joista olisi varaa valita se pätevin metsänhoitaja. Nyt alkaa metsätöihin lähdön esteenä olemaan yksintyöskentelyn pelkääminen metsässä. Ja tämä on tullut ihan oikeasti esiin kyselyissä.

    Rane 10.10.2014, 19:16

    No Rane vastaa itse.Eli vaihtoehto B,yksi ketju kahdessa vuorossa.Nyrkkisääntö kai on että pääomakulut on reilu 1/3,huolto ja ylläpito vajaa 1/3 ja palkkakulut n.1/3 kuluista.Oletetaan että tulot riittää menojen kattamiseen.
    Sitten A samat tulot ja työaika mutta yhdessä vuorossa ,kaksi ketjua.Pääomakulut olisi siis reilu 2/3,huolto ja ylläpito 1/3.
    Niin palkkaa suorittava ja kaverit ei sitten voisi itselleen maksaakaan.
    Jos tilanne olisi semmoinen että kaverit olisivat palkkakuskeja niin sitten edessä olisi sekä YT-neuvottelut että neuvottelut pankin kanssa ja mahdollinen vaihto suunnitelma B.hen.
    Liialliset pääomakulut tuottavat toki ongelmia isommillekin yrityksille,Talvivaarassa pääomakulut on ilmeisesti useampi sata prosenttia liikevaihdosta. Ei toimi sielläkään.

    Korpituvan Taneli 11.10.2014, 19:26

    Tätä kantokäsittelyä on siis tehty joku 15…20 vuotta. Ilmeisesti kemerakorvaus on ollut aluksi hiukan lähempänä todellista kustannusta. Varmaan alkuun on käynytkin niin että urakoitsija on jäänyt siitä nuolemaan näppejään.
    Taksaneuvotteluja on kuitenkin käyty moneen kertaan tänä aikana. Taatusti tämäkin on otettu neuvotteluissa huomioon. Ei tietystikkään nimettynä eränä, mutta totta kai se on kuluna ollut vaikuttamassa siihen mitä urakoitsijat ovat vaatineet lisää taksoihin.
    Jos näin ei olisi, niin urakoitsijathan olisivat jo kaikki nurin.

    On tietysti valitettavaa että näin on korotettu taksoja kautta linjan, vaikka tämä kustannus kohdistuu vain kesäkauteen. Näin on vääristetty kesä- ja talvipuun hintasuhteita.
    Olisi tosiaankin toivottavaa että taksat oikaistaisiin siten että kantokäsittelyn kustannus tulisi kokonaan kesäpuun osalle. Tämä olisi omiaan hillitsemään kesähakkuita, jotka ovat joka tapauksessa oikeaa työtä väärään aikaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 11.10.2014, 19:54

    Vastaan Ranelle , että olen tuonut esille , että teollisuus tarvitsee tulevaisuudessa enemän puuta kesäaikaan . Myös energiapuun kulutus lisääntyy . Tämä edellyttää sitä , että pakollisen kantokäsittelyn hinnoittelu on saatava oikealle tasolle . Tappiolla homma ei kauan pyöri . Jostakin kustannuskorvaus on löydyttävä tai teollisuus ei saa riittävästi raaka-ainetta kesäaikaan.

    Edellä käsitellyn työmuodon kannattavuusongelmat räjähtivät käsiin siirryttäessä käsittelemään myös pieniläpimittaista puustoa olemattoman pienet energiaraipat mukaan lukien. Tämä tapahtui yksipuolisella päätöksellä miettimättä lainkaan toimenpiteen kustannusvaikutuksia . Nyt viimeistään on aika pohtia tilannetta ja korjata havaitut puutteet .

    Kantokäsittelyn kustannusvaikutuksista tehdään lähiaikoina vielä tarkempi tutkimus , jonka tulokset on syytä ottaa vakavasti .

    Esitän Ranelle vielä tarkentavan kysymyksen : Kuinka kauppiaan käy , jos hänet velvoitetaan myymään tuotteitaan hintaan , joka on kolmasosa sisäänostohinnasta ?

    Ja jatkokysymyksenä : Riippuuko homman kannattavuus siitä , myydäänkö tuotetta tässä tapauksessa yhdessä vai kahdessa vuorossa ?

    Rane 11.10.2014, 20:00

    Tarkentavista kysymyksistä huomaan että suorittava alkaa päästä jyvälle liiketaloudesta,hyvä homma.
    Eli kauppiaan kohtalo voi olla ihan hyvä.Metsäurakointimarketissahan muut tuotteet ovat hyvinkin kannattavia koska marketti kannattaa hyvin vaikka sita pidetään auki vain 8 tuntia päivässä,kuten suorittava on todistanut.Oikeissakin marketeissa nimittäin on ns.sisäänvetotuotteita(myydään pienellä tai tappiollisella katteella) jotka houkuttelevat asiakkaita jotka ostelevat sitten niitä hyvin kannattaviakin tuotteita.Toki jos kesällä kauppa kannattaa huonosti niin silloin aukioloa kannattaa rajoittaa.
    Sitten kun tiedetään että myynti voidaan tuplata joko rakentamalla uusi myymälä tai sitten pitämällä olemassaolevaa myymälää auki kaksinkertainen aika niin tottakai kannattaa jatkaa aukioloa koska uuden myymälän pääomakuluja ei tarvitse lisätä tuotteiden hintaan ja näin voidaan vastata naapuritontilla olevan Chileläisten maahanmuuttajien vuorokauden ympäri auki olevan puodin hintakilpailuun.

    suorittava porras 11.10.2014, 20:22

    Tämän alihintaisen tuotteen ”myyntitapahtuma” pitää kaupan valitettavasti suljettuna muilta osin kyseisellä hetkellä . Ei siis ole kyseessä mikään sisäänheittotuote : )

    Niile , jotka esittävät asian hoitoa taksaneuvottelujen yhteydessä , voin kertoa , että neuvotteluissa on onnistuttu huonosti jo pidemmän aikaa . Tämän seurauksena koneyrittäjät ja puuliitto ovat lähteneet yhdessä tutkimaan ja tiedottamaan kantokäsittelyn aiheuttamista taloudellisista ongelmista. ”Suorittava” on puolestaan tahollaan käytännön toimjana todennut esitetyt puutteet ja tuonut ongelman pureskeltavaksi tällekin saitille.

    ..ettäkö puuta hakattaisi vähemmän kesällä ? Tämä tietäisi Äänekosken hankeen kuoppaamista tai tuontipuun osuuden kasvattamista . Myös puuenergian käytön tavoitteet menisivät uusiksi . Koneiden pukille olisi tarjola vähemmän halukkaita kausivaihtelujen lisääntyessä .
    Ainoa porukka , joka olisi hyvillään tästä kehityksestä , olisi vihreät .
    Metsät saisivat olla luontokohteina hakkuiden vähentämisen myötä eikä luonnonsuojelualueita tarvitsisi erikseen lunastaa…jotain hyvääkin siis . )

    Rane 11.10.2014, 22:14

    Mietipäs tarkemmin.Mikä on se ”tuote” joka mahdollistaa kesähakkuiden myymisen?Voitko ylipäätään myydä tuotetta kesähakkuu menestyksellisesti ilman kantokäsittely-kylkiäistä?
    Kantokäsittely on itse asiassa äärimmäinen sisäänvetotuote jos sitä verrataan vaikka maitoon tai voihin.

    Rane 11.10.2014, 22:22

    No,kahvi voi toki olla parempi sisäänvetotuote ja maistuukin paremmalta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11