Keskustelut Metsänhoito Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

  • Tämä aihe sisältää 105 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 105)
  • Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

    Yllä mainittuun tulokseen ovat päätyneet mielipiteissään ne 50 koneyrittäjää , joilta tiedusteltiin mielipiteitä kantokäsittelystä kuluneena keväänä . Työn aiheuttamat kustannukset ovat siis kolme kertaa suuremmat , kun korvaus , jota työstä maksetaan . Kun kaikki työkustannukset huomioidaan , tuottaa toiminta tappiota keskimäärin runsaat 8000 euroa per kone !

    Kun kantojen käsittely maannousemaa vastaan aloitettiin kolmetoista vuotta sitten , maksettiin työmuodolle tukea täsmälleen sama summa korajttua puukuutiota kohden , kun tänäkin päivänä . Tuolloin tuella katettiin materiaalikulut ja puolet työkustannuksista .

    Jostakin syystä työstä on maksettu pelkkä tuen suuruinen summa, jonka yrittäjä itse joutuu monissa tapauksessa erikseen anomaan . Todellisia kustannuksia ei kukaan ole ollut halukas maksamaan . Herääkin kysymys , kuinka kauan ollaan valmiita tekemään kantokäsittelyjä pelkällä talkoomielellä . Sille puuttuvalle osalle korvausta (8000 €/ kone) olisi ainakin yritysten taseiden perusteella kovastikin käyttöä .

  • suorittava porras

    Rane tuntuu jatkavan keskustelua teemalla ”Turpa kii sorsa , nyt sukelletaan ! ” : )

    Pari chileläistä ei ratkaise sitä ongelmaa , että kantokäsittelyn tultua mukaan kaikkiin kesäaikaisiin hakkuumuotoihin , kustannukset ovat karanneet käsistä . Päätökset työn teuttamisesta (velvollisuus) on tehty kuulematta tahoja , jotka työn tekevät. On siis annettu määräys suorittaa kantokäsittelyä , selvittämättä , mitkä aiheutuneet kulut ovat ja kuinka ne korvataan.

    Työllistävä vaikutus kantokäsittelyllä toki on , mutta ei liene
    kohtuullista , että esim yhdeksää hakkuukonetta kohti pitää olla vielä yksi kone kuljettajineen lisääntyneen oheistyön takia .

    Työvuoroa kohden kantokäsittelyn aiheuttama ajanmenekki on keskim. 50 minuuttia . Tuona aikana kone ei tuota. Lisäksi työstä saatu korvaus on vain noin yksi kolmasosa , siitä , mitä todelliset kulut ovat .

    Käsiteltyyn tutkimukseen on haastateltu koneyrittäjiä ja heidän kuljettajiaan . Kuljettajilla oli käytössään
    työajanseurantalomakkeet . Yrittäjät puolestaan tekivät selvityksen aineiden hankinnasta, varastoinnista sekä laitteiston aiheuttamista kuluista ja työajanmenekistä . Tilannetta verrattiin ajanjaksoon , jolloin kantokäsittelyä ei tehdä . Tutkimus aiheesta jatkuu ja sen tuloksista raportoidaan myöhemmin lisää .

    Rane

    Sorsa voisi miettiä ensin itsekseen onko se vailla enemmän kesähakkuita vai tulisiko savottaa tehdä silloin kun on savotan aika.Tuo vaatimus metsäkoneketjun käyttämisestä yhdessä vuorossa virka-aikana 8h päivässä tulee valtaamaan Suomen savotat ja tuhoamaan koneurakoinnin kannattavuuden.Ja jos vielä kesähakkuissa tuostakin ajasta iso osa menee litkujen kanssa löträämiseen niin kesähakkuiden vaatimisessa ei ole mitään järkeä.

    suorittava porras

    Luehan Rane tarkkaan . Kantokäsittelyyn oheistöinen käytetty aika on 50 min / VUORO . (= 2vuoroa /vrk = 100 min /vrk) Jos vuoroa jatketaan , maksetaan ylitöistä korotettua tuntikorvausta . Kahteen vuoroon ei kuljettajia ole valitettavasti tarjolla . Tahtoo olla niin , että juuri tämä löträäminen tehdään ylitöinä , joka nostaa puunkorjuun kustannuksia.
    (ps. omakin vuotuinen työaikani ylittää reippaasti normaalin työajan pysyen kuitenkin lain sallimissa rajoissa )

    Pete

    Koneyrittäjälle kuuluu lisääntyneestä työstä asianmukainen palkka. Aivan sama juttu energiapuuviteliköiden suhteen myös. Nämä ovat asioita joista urakoitsija sopii urakanantajan kanssa. Se, että mukana on kemera ei pitäisi vaikuttaa mitenkään. Se korvaa osan kuluista, mutta se ei ole mikään maksimikorvaus.

    Jotenkin suorittavan kirjoituksista välittyy se kuva, että hänen mielestään ”kantokäsittely on joutavaa pelleilyä joknka voisi lopettaa”. Asiaa on ihan tutkittukin ja se ei ole joutavaa pelleilyä, tästä ei pitäisi olla erimielisyyttä.

    Jotenkin tuntuu myös, että kantokäsittelyyn käytetty aika 50 min vuoro taitaa olla jokseenkin yläkanttiin. En pysty ymmärtämään miten aikaa saa kulumaan noin paljon jos työn (aineen logistiikan) suunnittelee hyvin. Ottaako polttoainelogistiikkakin yhtä paljon aikaa ja tulevaisuudessa vielä adblue…?

    suorittava porras

    En käsittääkseni ole käyttänyt kantokäsittelystä nimikettä ”joutavaa pelleilyä”. Tosin olen mutaman yrittäjän suusta tämänkin ilmauksen kuullut. Ymmärrän kyllä heidän kantansa . Maksetaanhan kantokäsittelystä naurettavan alhaista korvausta.

    Kirjoitusteni teema on kuitenkin saada työkorvaus asiaankuuluvalle tasolle , mikäli kantokäsittely koetaan tarpeelliseksi . Ei enempää eikä vähempää . Joissakin piireissä lahontorjunta ei ilmeisesti ole niin tärkeää , koska siitä ei haluta maksaa täyttä hintaa . Raha on tässä tapauksessa arvostuksen mittari .

    ..ja vielä tuohon kantokäsittelyn ajanmenekkiin työvuoroa kohden.
    Lukuun 50 min / työvuoro on päädytty Koneyrittäjien ja Puuliiton yhteisesti järjestämässä kyselytutkimuksessa . 50 minuuttia on runsaan sadan alan ammattilaisen työaikakirjanpitoon perustuva keskiarvo. Tämä pitää sisällään materiaalin hankinnan , kuljetukset tankkauset , laitehuollot ja työjäljen seurannan .

    Kuljetuksen osuus voi joskus olla suurikin . Ajoneuvoyhdistelmälle ei aina löydy sopivaa tilaa leimikon läheisyydestä . Joskus parkkipaikka on jopa tehtävä erikseen ennen työn aloittamista. Esimerkiksi oman nimimerkkini käyttäjätunnuksessa olevan huoltoliittymän rakenteluun kului lähes tunti . Kapean metsätien varressa ei olut yhtään levikettä , joten se oli tehtävä erikseen.
    Ensiksi puut nurin , kannot irti ja levikkeen tasaus koneen teloilla tiivistämällä. Pelkkä auto on helppo sijoittaa . Kuormattu perävaunu vaatii huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa parkkeeraamiseen.

    Pete

    En väittänyt, että olet käyttänyt kyseistä nimikettä, mutta kuvailin minkälaisen käsityksen kirjoituksistasi olen saanut. Olenko saanut oikean käsityksen?

    Varmasti kysely on toteutettu ihan asiallisesti, mutta tulokset ovat kyllä käsittämättömiä. 50min/vuoro tarkoittaa käsittelykauden aikana 150tuntia pelkästään kantokäsittelyyn liittyvää työtä sillä oletuksella, että 6kk aikana tehdään keskimäärin 1,5 vuoroa päivässä 5 päivänä viikossa. 150tuntia on 19 työpäivää pelkkään kantokäsittelyyn liittyvää työtä. Tässä olisi urakoitsijoiden työtavoissa ja prosessin hiomisessa suuri mahdollisuus. Aikaa ei voi kulua näin paljon, ei sitten millään.

    Sitäkin voi miettiä kannattaako 1000litran konttia raahata joka leimikolta toiselle kun kyseisellä määrällä käsittelee aika monta hehtaaria. Polttoainekin vaatii oman logistiikkansa ja siitä varmasti löytyy synergia, mutta parempi varmaan, että lopetan viisastelun tähän.

    Em huolimatta korvaus on varmasti jäänyt alakanttiin ja sille pitää tehdä jotain. Oikea paikka vaikuttaa on urakkaneuvottelut.

    Rane

    Jos kantokäsittelyyn menee 50 min vuorossa niin polttoaine-,rasvaus-,huolto-,siirto-,ruokailu-,kahvittelu-,yms- menee sitten tunti-puolitoista/päivä.Eli yhdellä 8tunnin vuorolla vuorokautinen tuottava työaika jää alle kuuden tunnin.Kuulostaisi huonolta.
    Miksi tämä on merkityksellistä?Otetaan esimerkki.
    Suorittava päättää kolmen kaverinsa kanssa perustaa korjuufirman.
    Toimintastratekia vaihtoehtoja on kaksi,reunaehtona tietysti että kalusto on uutta että remontit minimoituu.Työmaat on samat.
    Stratekia A:Jatketaan työntekoa kuten renkinäkin,eli hankitaan joka kaverille oma kone ,eli kaksi harvesteria,kaksi ajokonetta ja tietysti kahdelle ketjulle työkalut,polttoainesäiliöt,huoltokärryt yms tilpehöörit.Töitä tehdään 8 tuntia päivässä yhdessä vuorossa,viitenä päivänä viikossa.
    Stratekia B:Ostetaan vain yksi ketju ja yhdet oheistarvikkeet.Koneita pyöritetään kahdessa 8 tunnin vuorossa viitenä päivänä viikossa.
    Kysymys kuuluu:Kumman vaihtoehdon suorittava ja kumpp.valitsee?Ja ennenkaikkea miksi?

    suorittava porras

    Eipä tahdo kesäaikaan ola töitä riittävästi kahteen vuoroon . Talvella tilanne on toinen . Kahden vuoron tuotokset evät suinkaan ole 1+1=2 , vaan huomattavasti vähemmän . Tämän voin kertoa kokemuksesta . Suurimman osan työurastani olen työskennellyt kahdessa vuorossa.
    Järkevämpi tapa on ajaa yhtä vuoroa ja vaihtaa konetta vähän harvemmin .

    Kahteen vuoroon siirtymisellä ei ratkaista kantokäsittelyn kannattavuutta . Aineita on siirreltävä sitä mukaa , kun niitä kuluu .
    Yrityksen toiminta-alueen laajuus ja käsiteltävien puiden keskimääräinen koko vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen . Pieniläpimittaisissa metsisä ainetta kuluu enemmän , erityisesti joukkokäsiteltäessä pieniä runkoja . Tällöin ainemenekki voi olla jopa 5 l/ valmistettu kuutio . Pitkien etäisyyksien takia kantokäsittelyyn kohdistuvan huoltoajon määrä ja aika puolestaan kasvaa.

    Lisäkuluina ns normaaliin toimintan on otettava kevyen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen tarvittava ajolupa , pikku E. Ellei sitä satu olemaan , on yrittäjän kustannettava kuljettajalle asiaan pätevöittävä koulutus.

    Lähiaikoina myös ureaa kantokäsittelyaineena käyttävien on suoritettava kasvinsuojeluaineiden käyttöön oikeuttava tutkinto . Tämäkään ei ole aivan läpihuutojuttu . Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voi kulua pari päivää. Mm nämäkin asiat kuuluvat kantokäsittelyyn kohdistuvan ajan menekkiin.

    Kantokäsittelyaine leviää sekunnissa ja napinpainalluksella
    kannolle , mutta sen saaminen laitteistoon ja laitteiston kunnossapito on jo paljon pidempi tarina. 50 minuuttia / vuoro on keskiarvo . Omalla kohdallani tuo luku on keskiarvoa vähän pienempi.

    Rane

    Ok,matematiikka ei ole suorittavan vahva laji.Miksi firma ei ole todennäköisesti pystyssä kahden vuoden päästä kun valinta on A ? Osaako joku palstan motomiehistä sanoa?

    suorittava porras

    Rane ei ole tainnut huomata , että kyselytutkimuksen vastauksissa on sekä yhtä että kahta vuoroa tekevien koneiden tuloksia. Verailupohjana käytetään tilanteita , jolloin kantokäsittelyä ei tehdä . Vuorojen määrä ei siis vaikuta tulokseen. Tarkennetaan vielä , että se keskimäärin 50 minuuttia käsittävä aika kohdistuu yhteen työvuoroon(ei vuorokauteen) , jolloin vuorokaudessa kahta vuoroa tekevän koneen lisätöihin käytetty aika on 100 minuuttia.

    Sen verran voisin käytännöstä todeta , että työskenneltäessä kahdessa vuorossa kantokäsittelyaikaan , on kone käytettävä varastolla välitankkauksella kantokäsittelystä johtuen . Polttoaine riittää kahteen vuoroon , mutta kantokästtelyaine ei . Muina aikoina vuoron vaihto tapahtuu palstalla.

    Mitä tuohon vuorojen lisäämiseen / firman kaatumiseen mies ja kone periaatteen johdosta tulee , esitän vastakysymyksen.

    Minkähän vuoksi aikoinaan kolmen vuoron menetelmääkin käyttäneet ovat vähitellen siirtyneet mies ja kone systeemiin ?

    Tunnen varsin hyvin ison yrityksen , jossa kahta vuoroakin käytetään vain poikkeustapauksissa ja yritys on toiminut menestyksekkäästi kymmeniä vuosia . Kuskin paikkojakin on harvoin auki toisin , kun kahden vuoron avulla tulosta yrittävillä kilpailijoillaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 105)