Lienee kaikille selvää, että tehdystä työstä on saatava asianmukainen korvaus.
Yhtä selvää on se, että puuta hakataan kesät talvet.
Kantokäsittelyä ei missään nimessä pidä jättää pois.
Olemme nyt nähneet, mitä kevytmielinen lahopuiden suojeluideologia on osaltaan saanut metsissämme aikaan.
Suomen metsätaloudessa on tehtävä ideologinen puhdistus, jossa haihattelut lopetetaan.

Puuntakaa kirjoittaa ”selvää” tekstiä.

Kuitenkin harvennushakkuita pitäisi pyrkiä rajoittamaan sulan maan aikana jo pelkkien ajovaurioiden syntymisen takia. Lumikerros ja havut ajourilla suojaisivat kuusien juuria vaikka routaa lumen alla ei olekkaan.

Näin menetellen harvennuskohteilla voitaisiin laajemmilla alueilla säästää tässäkin asiassa. Pikku kuviot avohakkuun kyljessä ovat asia erikseen. Metsänomistajien kannattaisi tarkistaa asennettaan kesän aikana tehtäviin harvennushakkuisiin.

Päätehakkuukohteitakaan ei pitäisi hakata keväällä eikä kesällä. Hakkuu vasta elokuun jälkeen mieluummin kantokäsittelyn kuin kantojen poiston ohella. Kantojen poisto vie pois ravinteita, ja osa kannoista kuitenkin jätettäisiin nostamatta.

Tuntuu olevan metsäkoneyrittäjien keksintöä kokonaan se, että lähinnä heidän vaatimuksestaan ja kustannuksillaan on annettu jo vuosikymmeniä pilata yksityisten metsänomistajienkin metsiä kesäaikaisilla harvennushakkuilla tehtävään kantokäsittelyyn vedoten. Ilkeävät ruikuttaa pätö kustannuksista, vaikka metsänomistajien pitäisi kärsivänä osapuolena valittaa mutta eivät ymmärrä.

Metsäkoneyrittäjät eivät ole syyllisiä lahon leviämiseen, siihen on syynä metsäteollisuuden muutos, joka vaatii tuoretta havupuuta kesäaikaankin. Aiemmin oli kuljetus tapahtunut talvella ja tehtaat pyörivät kesäaikaan kuoritulla ei-tuoreella puulla.
Kantokäsittelyllä korjataan sitä tuhoa, joka aiheutettiin 70-luvun aikana metsissä, silloin harvennuksia korjattiin todella hurjalla menolla, kapeapyöräisillä koneilla ja surutta uria muodostaen. Ja aukkoja hakattiin talvisin, kesällä tehtiin harvennuksia…Silloin kylvettiin lahon alkupamaus suuremmassa mitassa…Vaikka koneet kevenivät, renkaat levenevät ja meno rauhoittui 80-luvulla oli jo laho saanut lähdön.
Nyt leviämistä yritetään rajoittaa ja viimesten laskelmien mukaan se maksatetaan nykyisillä koneyrittäjillä, eli yhtiöt eivät maksa kustannuksia täysmääräisesti, vaikka ovat se joka kesäkorjuuta tarvitsee.

Muuten, meillä asiat on varsin hyvin, näin taannoin eteläruotsissa kuusikon, jossa lahoja runkoja oli 75%…oli hirvittävää katsella.

Lumettomuus ei ole ongelma, vaan itiöiden leviäminen tuoreista kannoista…talvellahan ei siksi kantokäsitellä.
Kuuselle parasta olisi, että sitä hakattaisiin vain pakkasella ja tehtaille rakennettaisiin suuret kalliovarastot kesäkäyttöä varten, näinhän on käsittääkseni mm. kaipolassa.

Männyn tyvitervastauti on vaan sitten ongelma, jos kesäisin hakataan vain männiköitä, kuten paljon 90-luvulla tehtiinkin…aukoilta saatiin kuusikuitua tarpeeksi.

Ei kait pakkasvarastojakaan mitoiteta kun siksi aikaa minkä sahat on seis eikä sunkaan koko kesäksi. Tai tällä menolla ei paljoa kuitupuulle ole ollut tarvetta kun kuukaus on jo lomailtu 😉