Keskustelut Metsänhoito Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

  • Tämä aihe sisältää 105 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)
  • Kantokäsittelyn hinta kolminkertaiseksi !

    Yllä mainittuun tulokseen ovat päätyneet mielipiteissään ne 50 koneyrittäjää , joilta tiedusteltiin mielipiteitä kantokäsittelystä kuluneena keväänä . Työn aiheuttamat kustannukset ovat siis kolme kertaa suuremmat , kun korvaus , jota työstä maksetaan . Kun kaikki työkustannukset huomioidaan , tuottaa toiminta tappiota keskimäärin runsaat 8000 euroa per kone !

    Kun kantojen käsittely maannousemaa vastaan aloitettiin kolmetoista vuotta sitten , maksettiin työmuodolle tukea täsmälleen sama summa korajttua puukuutiota kohden , kun tänäkin päivänä . Tuolloin tuella katettiin materiaalikulut ja puolet työkustannuksista .

    Jostakin syystä työstä on maksettu pelkkä tuen suuruinen summa, jonka yrittäjä itse joutuu monissa tapauksessa erikseen anomaan . Todellisia kustannuksia ei kukaan ole ollut halukas maksamaan . Herääkin kysymys , kuinka kauan ollaan valmiita tekemään kantokäsittelyjä pelkällä talkoomielellä . Sille puuttuvalle osalle korvausta (8000 €/ kone) olisi ainakin yritysten taseiden perusteella kovastikin käyttöä .

  • Timppa

    , ”kantokäsittelyn päätarkoitus on estää juurikääpäsienen iskeytyminen metsikköön, ei torjua sen leviämistä metsikön puusta toiseen”.
    Edelleen tuntuu, että kyseessä on sielunhoitoon liittyvä asia. Nimittäin, eikö kaikissa Länsi-Suomen metsissä ole jo nykyisellään juurikääpää? Miksi siis sitä enää tarvitsee tai on mahdollista torjua?

    Sitä urean käyttöäkin edelleen ihmettelen. Jos tulee sade, eikö se häivy kannolta. Harmaaorvakan itöitä jää tietysti pihkaan ja koloihin kiinni, joten teoriassa siitä saattaisi olla apua. Miten on käytännössä, kun sieni voi iskeytyä rikki rouhittuihin juuiin?

    En tiedä, millaista vaikuttavuusarviointia on aikanaan tehty. Jotenkin tuntuu vain, että veronmaksajat maksavat, tekijät ovat tekevinään ja metsänomistajat uskovinaan, että puuhasta on jotain hyötyä.

    hikoileva torso

    Miksi turvemailla ei tarvita kantokäsittelyä?

    Missä viestiketjussa on näitä asioita perinpohjaisesti käsitelty?

    Puun takaa

    Minulla on kokemusta kantokäsittelystä 25 vuoden ajalta.
    Ensin käsipelissä kastelukannulla urealiuosta kannolle moton perässä kävellen ja myöhemmin nykymenetelmällä ja -aineilla.
    Niitä kesäharvennuskuvioista on nyt jo päätehakattu, eikä tautia ole juuri ollut.

    Timppa

    Epäilemättä kantokäsittelystä ei ole haittaa kuin maksajille, siis veronmaksajat ja motoyrittäjät. Se, ettei Puuntakusen metsiin ole tullut lahovikoja ei tietenkään todista mitään. Olisi pitänyt olla verrokkimetsä ilman käsittelyä. Silloin voisi tehdä jotain johtopäätöksiä.

    Raivaaja

    Maanviljelijäthän joutuu käymään kerran viidessä vuodessa kasvinsuojelukurssin jos käsittelevät torjunta-aineita. Kuulin että vuodesta 2015 tämä pätee myös metsäalaan. Kaikki jotka ovat tekemisissä torjunta-aineiden kanssa, ei muuta kuin kurssia suorittamaan. Sehän muuttuu ensi vuoden alussa kokeen kaltaiseksi. On mahdollista ottaa osaa parin tunnin kurssiin ennen tenttiä jos tuntee tarvetta.

    Rane

    Niinpä,näistä suorittavan kirjoituksista jää kuva että kouluttamaton ja haluton porukka on tekevinään hommaa josta joku on maksavinaan.Tämän valituksen keskellä olisi kuitenkin hyvä muistaa että metsänomistajat eivät tarvitse kesäharvennuksia.
    Niitä tehdään koska teollisuus,koneyrittäjät ja kuljettajien työllistäminen sitä vaatii.Kunnolla tehty kantokäsittely on vähintä mitä korjuuketju voi tehdä vähentääkseen kesäkorjuun riskejä.

    suorittava porras

    Minäkään en tohtisi ihan suoralta kädeltä kyseenalaistaa kantokäsittelyn tarpeellisuutta . Ihmetyttää vain , että tarpeelliseksi koettuun menetelmään suhtaudutaan niin leväperäisesti , että tehdystä työstä ei makseta täyttä korvausta . Ainoastaan materiaali ja osa muista kuluista korvataan . Nekin vain valtion varoista.

    Yrittäjät ovat heidän ammattilehdessään olleen artikkelin perusteella erittäin pettyneitä tuen toimintaa vääristävään vaikutukseen lahon torjunnan kohdalla. Osa olisi jopa valmis esittämään tuista luopumista ja kustannusten siirtämistä asiakkkaan maksettavaksi kokonaisuudessaan. ”Rahoituslaitoksen ” ja talkoolaisen rooli on koneyrittäjien kohdalla tulossa tiensä päähän .

    Olisi mielenkiintoista tietää , miten naapurimaassamme Ruotsissa suhtaudutaan tänä päivänä kantokäsittelyyn ? Huhuja olen kuullut , mutta en arvaa niitä tässä yhteydessä lähteä levittelemään …

    suorittava porras

    Pääkysymys on , että tehdystä työstä on saatava täysi korvaus . Haluja ja kykyä löytyy(jo nytkin) , jos työstä saadaan täysi korvaus .
    Aikaisemmat kommenttini kertovat , mihin ollaan menossa , jos tilannetta ei saada kuntoon .

    Teollisuus vaatii puuta ympäri vuoden . Jos ei Suomesta , niin jostakin muualta. Erityisesti suunnitellut uudet investoinnit edellyttävät kesähakkuiden lisäämistä . Jos puun saannissa tulee esiin epävarmuustekijöitä , voivat isot investoinnit jäädä haaveeksi ja vanhentuneetkin laitokset ajetaan alas . Silloin ei tarvita puuta kesällä eikä talvella . On ikävä , jos suuret hankkeet kaatuvat maksuhaluttomuuteen kantojen käsittelyn kohdalla.

    suorittava porras

    Tuo kurssikin vielä … Itse suoritin sen jo aikoinaan mv-koulussa . Monella kurssi on vielä edessä. Ainakin urea on sen sortin tavaraa , että sen käyttö ja käsittely kaupallisessa tarkoituksessa vaatisi tutkinnon suorittamisen jo nykyisilläkin ehdoilla .
    Kysyn vain , kuinka moni ureaa kantoon ruiskinut motokuski kyseisen tutkinnon on suorittanut ? Veikkaan , että ei kovinkaan moni , koska sitä ei kukaan ole ymmärtänyt vaatia.

    Rane

    Höpö höpö suorittava.Pääkysymys on se että jos te tulette tekemään kesäharvennuksia sillä lupauksella että kantokäsittely tehdään ja sinä kuitenkin vihjailet täällä että sitä ei kuitenkaan tehdä tai tehdään huonosti niin siinä on kyse sopimusrikkomuksesta ja mahdollisesti petoksesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)