› Keskustelut › Metsänhoito › Kantojen nostoa 15 vuotta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Kantojen nostoa 15 vuotta

    Lähetetty: 3.1.2015, 09:46

    Suomessa on kantoja nostettu hakkuualueilta jo 15 vuoden ajan.
    Ensimmäisenä toiminnan aloitti UPM.
    Erilaisia tukimustuloksia asiasta on käytettävissä.
    Viimeisimpien tulosten mukaan kantojen noston kielteiset vaikutukset ovat jääneet pienemmiksi kuin alussa pelättiin.
    Puuston kasvu kannonnostoalueilla on ollut hyvää.
    Omat kokemukseni yli kymmenen vuoden ajalta ovat samat.
    Jos kotimaisen energian lisäystavoitteesta pidetään kiinni, kannonnostolle ei ole olemassa vaihtoehtoa.
    Asiasta lisää 3.1.2015 Keskisuomalaisessa

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 3.1.2015, 19:52

    Tanelille:
    Tarkoitin pystystä korjattavaa energiapuuta.
    Kyllä siinäkin kahta konetta tarvitaan, eikä motteja kerry niin kuin suurista kuusenkannoista.
    Mieltähän voidaan olla mitä vain.
    Minä olen vain kertonut omista kokemuksistani, jotka ovat olleet samansuuntaisia uusimpien tutkimusten kanssa.

    Ammatti Raivooja 3.1.2015, 19:58

    Ruotsissa kantojen nosto on näköjään kielletty.

    Korpituvan Taneli 3.1.2015, 20:16

    Kai heillä lienee perustelutkin tuolle kiellolle. Sietäisi kuunnella tarkalla korvalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 3.1.2015, 20:17

    Luetaas tää uudestaan: ”Lehtikarikkeen lisäksi sekä juurten aktiivinen toiminta että niiden hajoaminen vaikuttavat maan ominaisuuksiin. Koivun juurieritteiden on havaittu edistävän maamikrobien toimintaa. Juurten hajoaminen ja sen merkitys ravinteiden vapautumisessa tunnetaan maanpäällisiä osia heikommin. Tiedetään, että juurikarike hajoaa Koivulla nopeammin kuin havupuilla.”

    Noista pitkäaikaisvaikutuksista maaperään oliko puuntakusen tutkimuksissa vielä vastausta kun netistä en löytänyt? Vois Mutulla ajatella, että kantojen ja juurten lahoamisella voisi olla positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia. Typen huuhtoutuminen alkuvaiheessa on vissiin ainakin tiedossa.

    Visakallo 3.1.2015, 20:28

    Olen vain tänään Keskisuomalaisessa ja Etelä-Suomen Sanomissa ilmestyneen artikkelin varassa. Itse en ole tutkija. Olen puuntuottaja.

    Ammatti Raivooja 3.1.2015, 20:39

    Viimeisimmät tutkimukset ja tulokset eivät ilmeisesti kuitenkaan vielä kaikkea tiedä. Eikä oo Keskisuomalaisen kourassakaan. Mutta tilanne saattaa joskus olla joudutaan lannoittamaan mutta mielenkiintoista on tämä hivenaineiden poistuminen minkä joku taisi joskus mainita. Mitä jos maasta lähteekin jotain kriittistä? Empä tiedä, ehkä korkeintaan tyvilahoalueella kun rahallinen hyöty saattaa olla jopa negatiivinen niin ei oo väärin jättääkkään niitä.

    Suurimmat resurssit pitäisi bioenergiapuolella keskittää pienpuiden keskikoon kasvattamiseen.

    Salonpoika 3.1.2015, 21:35

    Taneli kysyi vanhoista kannonnostoalueista. Tuossa reilun peninkulman päässä silloisen Hacmanin metsässä nostettiin kantoja, ajankohdaksi veikkaisin 1970-luvun alkupuolta. Kai niitä silloin sellun raaka-aineeksi kokeiltiin. Pitkään niitä kasoja näkyi tielle, liekö viimeiset siellä vieläkin. Asta-myrsky nostatti tänne valtavan kantosavotan. Niitä kasoja ajetaan koko ajan käyttöön. Tunnen mm kaksi urakoitsijaa jotka hankkivat kaivurin kannonnostoa varten. Se työ on nyt käytännössä loppunut. Kahdesti kysyttiin minultakin myrskyalueilta kantoja ja kummallekin sanoin hommien olevan ihan riittävästi sekaisin ilman sitä savottaa. Sitä päätöstä en ole hetkeäkään katunut sillä monella uudistustyöt viivästyivät ikävästi kantojen korjuun takia.

    Visakallo 3.1.2015, 21:58

    ”Minkälaisia rahasummia olette kantojen nostosta saaneet? Itse olen kantojen nostoa nyt yrittänyt järjestää, koska lahoa oli aika paljon (10%).”
    Lähettäjä: Panu

    Itse olen pitänyt myyntirajana sitä, että kannoista ja latvusmassasta on saatava yhteensä vähintään kaikki uudistamiskulut, eli mätästäminen, taimet, istutustyö ja varhaisperkaus.

    Antonin poika 3.1.2015, 23:49

    Itse emme ole antaneet kantoja viedä. Maamme ovat reheviä, ja muutama paikallinen tosiammattilainen on varoittanut, että maanpinnan rikkoontumisen vuoksi hiespusikoituminen on näillä alueilla todellinen riesa. Eli entistä enemmän raivausta. Onko lukijoilla kokemuksia.

    Visakallo 4.1.2015, 08:36

    Tuo hieskoivuongelmakin on tapauskohtaista.
    Tosiammattilainen luonnollisesti huolehtii, ettei omia siementäviä hieskoivuja ole uudistusalojen lähistöllä, mutta naapurille ei tietenkään mitään voi.
    Omien kokemusteni pohjalta en ole eroa kuluneen kymmenen vuoden aikana kannonnostoalueiden ja muiden uudistualojen välillä havainnut.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5