Keskustelut Metsänhoito Kantojen nostoa 15 vuotta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)
  • Kantojen nostoa 15 vuotta

    Suomessa on kantoja nostettu hakkuualueilta jo 15 vuoden ajan.
    Ensimmäisenä toiminnan aloitti UPM.
    Erilaisia tukimustuloksia asiasta on käytettävissä.
    Viimeisimpien tulosten mukaan kantojen noston kielteiset vaikutukset ovat jääneet pienemmiksi kuin alussa pelättiin.
    Puuston kasvu kannonnostoalueilla on ollut hyvää.
    Omat kokemukseni yli kymmenen vuoden ajalta ovat samat.
    Jos kotimaisen energian lisäystavoitteesta pidetään kiinni, kannonnostolle ei ole olemassa vaihtoehtoa.
    Asiasta lisää 3.1.2015 Keskisuomalaisessa

  • Timppa

    Yksi kokemus on n. 10 vuoden takaa. Ei se kannonnostoalue silmämääräisesti poikkea tienoon muista aukoista. Tarvitaan kyllä tarkempaa mittausta.

    Onkohan riittävästi tutkittu alueita, joilta osin kannot on poistettu osin jätetty poistamatta. Tällainen pitkäkestoinen tutkimussarja vasta antaisi tarkempaa osviittaa.

    Ollaan kyllä toistaiseksi jätetty kannot maahan. Risut viedään rehevimmiltä mailta kesän kuivuttuaan.

    pihkatappi

    Boorinpuutos tuosta pitkässä juoksussa tulee, riippuu tietysti lähtötilanteesta.

    Ammatti Raivooja

    Helposti hyödynnettävissä oleva fosfori uhkaa ilmeisesti loppua maapallolta, että sitä ei ainakaan saada ikuisesti takaisin metsään lannoittamalla.

    Visakallo

    Fosforin määrä maapallolla on kieltämättä rajallinen, mutta uusiakin esiintymiä on löytynyt, eikä niitä kaikkia ole välttämättä vielä julkisuuteen paljastetukaan, jottei syntyisi valtioiden välisiä jännitteitä.
    Maanviljelylle fosfori on ratkaisevasti tärkeämpi kuin metsätaloudelle.
    Mm. peltokasvien geenimuuntelulla valmistaudutaan aikaan kun fosforia ei enää ole nykyisiä määriä käytettävissä.
    Metsätalouden uhkat maapallolla ovat vähäisiä kun verrataan minkälaisia jännitteitä viljelymaiden omistus ja -lisäys jo nyt aiheuttaa.
    Mm. maailman parhaat peltomaat omaava Ukraina on joutunut sotatoimien kohteeksi enemmänkin peltojensa kuin kaasuputkiensa takia.

    Ammatti Raivooja

    Jätevedet ovatkin tulevaisuudessa tärkeämpiä kuin nyt osataan ajatella. Fosforin kerääminen jätevesistä on ainut kustannustehokas fosforin lähde kaivosten jälkeen.

    Pähkäilijä

    Täälläpäin yrittivät kannoista keittää sellua joskus 70-80 lukujen taitteessa ja koeluontoisesti nostivat kantoja. Haketus tuli ongelmalliseksi… Taipalsaaren Kyläniemessä oli pitkään maamerkkeinä kantokasat aikonaan kun toiminta loppui. Onkohan noita kannonnostoalueita sen jälkeen tarkemmin tutkittu, olisi kuitenkin pitemmänkin ajanjakson tuloksia metsämaan suhteen, tokihan peltoja raivatessa on kantoja nostettu mutta maaperäkin sitten muuttuu.

    Metsäkupsa

    En ole kantoja maasta antanut ottaa,koska homma mielestäni kyseen alaista.MetsäGrup tullut täällä samaan tulokseen ja lopettavat kantosavotan.Vatut kyllä tykkäävät kesantohukkavuodesta,joka väistämättä nykytyylillä kuivatellessa tulee.Lopuksi kantturakasat jopa vuositolkulla tienreunaa koristaneet.

    Pinsiön vaari

    Viiden sukupolven ajan kaverini suku oli ollut kaupunkilainen. Mutta laittoi ”hynttyyt yhteen” maatalon tyttären kanssa. Siitä seurasi monen asian opiskelu. Erityisesti metsää koskevien. Ja opettajana oli ”enovainaa”, oikeastaan vaimon eno. Näistä opeista olemme keskustelleet monasti.

    Eno oli 80 luvun alussa rakentanut talon jossa oli rossipohjalattiat, kunnon harjakatto, kaikki samassa tasossa eli ei liikuntaesteitä. Teki myös kompostoivat käymälät virtsanerotuksella. Yli parikymmentä vuotta eno vei virtsan metsään ja kaveri perheineen on jatkanut samaa työtä. Näin voidaan hoitaa metsälle tärkeiden ravinteiden palautusta.

    Kantoja ei ole nostettu mutta lahopuuta on jätetty tietoisesti. Ja joka kevättalvi poltetaan hakkuujätteitä jossain kohtaa. Ja siten epätäydellisesti että osa isommista puista jää palanutta puuta halajaville ötököille. Säästeliäs poltto ei ”herätä” myöskään havupuille haitallista kuplamörskyä.

    hatelo

    Ikinä en ole kannoistani luopunut ja vain kerran havuista ja siitäkin on jo 10 vuotta.Syyt;uudistamisen hidastuminen,naurettava korvaus energiapuusta,kantokasojen rumuus ja se ettei kantojen ja havujen viennin vaikutuksista ole vielä pitkäaikaisia tutkimustuloksia;viljavuus ja eroosion riski.Aina on kaivurilla saatu havuista huolimatta maa hyvin muokattua ja nopeasti uudistettua hakkuun jälkeen.

    Korpituvan Taneli

    Kyllähän niitä kantoja on aiemminkin metsämaasta nostettu niin että tutkimuskenttiä olisi. Onko vain sitten kaikki nostopaikat dokumentoitu, niin että ne tutkimukselle löytyvät.

    Täällä mainittiin sellunkeiton kokeilusta. Sitä on tiettävästi kokeiltu myös Kemijärven sellutehtaalla aikanaan. Joten sieltäkin pitäisi löytyä vanhempiakin ”koealoja”. Tuskimpa nämä kaksi kokeilua ovat edes ainoat. Lisäksi löytyy varmaan sellaisiakin paikkoja joista kannot on poistettu pelto tai muuhun käyttöön ottamista varten, sitten on suunnitelmat rauenneet ja alueet palanneet metsätalouteen.

    Itse en ole kantoja myynyt, mutta ei ole kukaan isommin ostatellutkaan. Senverran vanhoillinen kuitenkin olen että periaatteestakaan en olisi kyllä kantoja myynyt.

    Olen monesti pohtinut että onko se kannonnosto edes kansantaloudellisestikkaan järkevää:
    – Metsätaloudelle siinä ei kai plus merkkisiä seurauksia koidu, rahallinen korvauskin kai aika pieni.
    – Nostoon kuluu paljon energiaa ja vehkeitten kulutus on melkoista.
    – Monenkertainen käsittely nosto, ajo välivarastoon, ajo välivarastosta voimalaitokselle, haketus, varastointi ja poltto.
    – Pitkä kiertoaika, tulee korkokuluja.
    – Haketuksessa ja poltossa melkoinen haitta kivistä

    Tiedän toki kokemuksesta että kannot ovat erinomaista polttoainetta, mutta ovatko kustannustehokasta esim muuhun puuhakkeeseen verrattuna?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)