Keskustelut Metsänhoito Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
  • Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

    Kuusen kantojen nostaminen hakkuuaukoilta energiapuuksi on yleistynyt vähitellen. Nykyään kantojen nostoala on 20 000 hehtaaria, mikä tarkoittaa noin miljoonaa kuutiometriä kantoja.

    Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja metsäyhtiö UPM ovat tutkineet pohjaveden ravinnehuuhtoutumia viiden vuoden ajan. Paltamon, Längelmäen ja Anjalankosken koealueelta otetaan vuosittain 700 näytettä. Kantojen noston vaikutusta pohjavesiin ei ole selvitetty koskaan aikaisemmin.

    – Kun biomassaa kerätään pois, kuten hakkuutähteet ja kannot, niin ne eivät ole siellä kasvupaikalla hajoamassa, ja näin ollen se vaikuttaa huuhtoutumista pienentävästi. Tavallaan ympäristö ei kuormitu niin paljon kuin perinteisessä avohakkuussa, tällaiseen johtopäätökseen olemme tulleet, kertoo Metlan erikoistutkija Eero Kubin.

    YLE Kainuu

  • Gla

    Taneli: ”Tutkittiinko myös kantojen läjitysalueen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin?”

    Tuo onkin kiinnostava tekijä. Ainakin risukasojen vaikutukset pintavesiin on selkeästi rehevöittäviä, joten on syytä olettaa kantokasoilla olevan samansuuntainen vaikutus pohjavesiin. Muuten esitetty logiikka ravinteiden keräämisestä ja siksi vähemmästä kuormituksesta ei päde. Mutta katsotaan nyt, kun Jalkasen mainitsema työraportti julkaistaan.

    Kokonaan oma lukunsa tämän asian käsittelyssä on se, kuinka merkittäviä vaikutukset ovat. Ainakin nitraattitypen päästöt pohjaveteen arvioidaan perinteisessäkin avohakkuussa vähäisiksi, koska pitoisuudet korkeimmillaankin pysyvät alle juomavedelle asetettujen raja-arvojen. Jos muiltakin osin pelataan tämän mittakaavan asioissa, päätöksiin ja toimintaan käytännössä ei tiedolla ole merkitystä. Hyvä silti on tietää sekin, ettei merkitystä ole. Mutta siis ennen lopullisen tuomion julistamista, odotellaan lisätietoja.

    Visakallo

    Metsän uudistamisen vaikutukset vesiin ovat häviävän pieniä verrattuna siihen, mitä tavalliset omakoti- ja mökkiasujat kuormittavat vesiä pihojaan hoitamalla. Kun lasketaan vuosittaiset lannoite- ja kemikaalimäärät, sekä lahoava kasvijäte / hehtaari, päästään suorastaan järkyttäviin lukuihin.

    Korpituvan Taneli

    Pekka K:
    ”Tällä keskustelupalstalla on siis hyväksyttävää että yksi saa selvin päin nimimerkillä AC ja kännissä nimimerkillä Suden Jälki, suoltaa mitä vaan, perusteena että hän on ollut nimim. ajalkasen kanssa Pudasjärvellä.”

    Olikohan tuo nyt kirjoitettu selvinpäin vai kännissä, sekavaa se ainakin oli.
    Tässähän oli kysymys Kantojen noston vaikutuksista ja A.Jalkasen kommenteista siihen. Mistäs nämä AC ja Suden Jälki siihen tupsahtivat.

    Lisäksi voisin mainita että Pudasjärvellä tuosta Pekka K:n mainitsemasta kolmikosta oli vain AC.

    Meillä on täällä toki muutamia kirjoittajia, joilla on hiukan villejä kommentteja, joita lukiessa vastuu siirtyy selvästikkin lukijalle, että ymmärtää suodattaa oikein.
    Tälläisiä kirjoittajia ovat mm. Anton (AC) ja Suden Jälki. Nyt joukkoon yrittää kiilata ja ilmeisen menestyksekkäästi, myös Pekka K.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kisi

    Onkos tämä puheena oleva Pietu jotain sukua sille keväällä toilailleelle Uhoavalle Naapurille – vai mikä se oli, se nimimerkki..?

    Visakallo

    Jospa palattaisiin itse aiheeseen, eli kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun vaikutuksiin vesiin. Nyt asiasta on olemassa yksi tutkimuskriteerit täyttävä tutkimustulos. Vastapuolella on suurten kanto- ja hakkuutähdekasojen, ja mustalle mullokselle menneen maapojan aiheuttamiin mielikuviin perustuva ennakkokäsitys. Olenko väärässä?

    Korpituvan Taneli

    Tähän asti on aina sanottu, että vesistö- ja muut haitalliset ympäristövaikutukset lisääntyvät rajusti kun maanmuokkausta lisätään.
    Kas kummaa kun kantojen irti repimisellä ei olekkaan mitään vaikutusta siihen suuntaan.

    Tilaustyö!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    On sanottu, mutta mihin tämä käsitys perustuu?

    A.Jalkanen

    Mainitussa tutkimuksessa oli myös käsittely avohakkuu, ei muokkausta eikä istutusta. Kun sitä vertaa muihin, näkee mikä oli pelkän muokkauksen vaikutus. Tätä ei oltu esitelmässä vielä raportoitu: loppuraportista näkee. Veikkaan että itse avohakkuu eli puiden poisto on merkittävämpi tekijä huuhtoutumisessa kuin muokkaus tai ei, mutta voin olla väärässäkin.

    Löysin toisen tutkimuksen jossa oli samoilla koealueilla tutkittu kantojen noston vaikutusta maaperäeliöihin. Kannonostossa paljastui huomattavasti enemmän maata kuin mätästyksessä, ja se aiheutti näin ollen enemmän häiriöitä hajottajaeliöille. Tällä voi olla vaikutusta ravinnekiertoon pitkällä aikavälillä. Koska maata paljastuu vähemmän, voi olla perusteltua suosia muokkaustapana mätästystä tai laikutusta ennemmin kuin äestystä. Tosin luontaisessa uudistamisessa todennäköisesti halutaankin paljon mineraalimaata esiin, ja konekylvö vaatii äestyksen.

    Tekijä: Saana Kataja-aho.

    Lähde: http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/tekklubi/

    ja metsätieteen päivä 2010.

    Korpituvan Taneli

    Visakallo:
    ”On sanottu, mutta mihin tämä käsitys perustuu? ”

    Tutkimuksiin vedoton on sanottu, että mitä enemmän maata möyritään, niin sitä enemmän haittaa ympäristölle.

    Jos nyt sitten todetaan että kantojen poisto ei vaikuta mitään, niin kaikki ennen tutkittu pitää panna uusiksi.
    Voihan se tietysti olla niinkin, että aiemmat tutkimukset on tehty tarkoituksella niin että ne miellyttävät viherpiiperöitä.

    Kun aikansa tutkitaan, niin joudutaan toteamaan, että avohakkuu ja reilu maanmuokkaus ovat elinehtoja, että luonto pysyy elinvoimaisena? Koskematon maa kuolee pystyyn, niinkuin kitukuusikko?

    Terveisin: Korpituvan taneli

    Pete

    Mitähän se mahtaa se kaikkein luonnonmukaisin maankunnostustoimenpide merkitä pohjavesille, nimittäin kulotus? Onko tästä kenelläkään tietoa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)