Johtopäätös siis on, ettei kannata raivostua, jos jonkun tutkimuksen tulos ei aina vastaa omia mielikuvia.

Esim. turvetuottajat ovat viime aikoina olleet vanhojen mielikuvien vankeina. Ollaan tilaanteessa, ettei turvetuotannon vastustajat kelpuuta enää mitään tutkimusta. Viimeksi Keski-Suomessa Vapo tarjosi ympäristöjärjestöille yhdessä toteutettua valumavesien tutkimusta, mutta sekin torjuttiin. On tietysti helpompi elää vanhoissa mielikuvissa kuin tutustua tämänhetkisiin saavutuksiin vesiensuojelun saralla.

Ei noista tutkimuksista voi juurikaan mielestäni voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kuten tutkijakin totesi. Eikä näyttäisi olevan hakkuista haittaa pohjaveden käytettävyydellekään.

Vähän tähän asiaan liittyvä kysymys on sitten se, että lisääkö avohakkuu pohjaveden määrää. Yhteismetsän maalla on kahden mäen välissä pieni ”umpilampi”, johon ei tule puroja eikä siitä myöskään lähde. Sen oli tapana kuivaa normaaleina kesinä. Kun toiseen mäkeen tehtiin n, 30 vuotta sitten suuri avohakkuuaukko, ei lampi enää kuivunutkaan. Kun nyt se aukko on metsettynyt, niin lampi on alkanut kuivaa kesäisin (toki tämä kesä on poikkeus).

Itse arvelisin, että puuston haihduttava vaikutus johtaa siihen, että lampi normaalivuosina ei saa riittävästi vettä vaan kuivuu. Paljonko sitten kyse on pinta-/pohjavedestä on tietystikin epäselvää.

Jossain tapauksessa se muodostuvan pohjaveden määrä saattaa olla merkittäväkin tekijä, jos käytössä olevat kaivot tai lähteet ovat kuivumisuhan alaisia. Silloin myös metsänkäsittelyllä saattaa olla todellista vaikutusta veden saatavuuteen.

Leevi Sytky:
”Tässä ketjussa huomaa ettei lukeneisuus korreloi sivistyneen käytöksen kanssa. Pekka K. sen osoittaa käytöksellään A.Jalkasta kohtaan.
Näin keskikoulutason tasoisesti sanottuna on törkeän junttimaista käyttäytyä noin epäherrasmiesmäisesti naista kohtaan. ”

Kopioin Leeviä kun en osaa sanoa asiaa noin selkeästi kuin hän.
Yksi muutos tekstiin tarvittaisiin, tasa-arvon nimissä:
”…törkeän junttimaista käyttäytyä noin epäherrasmiesmäisesti palstalla kirjoittavaa metsäntutkijaa kohtaan.”

A.Jalkanen on maltillisimpia ja asiallisimpia kirjoittajia palstalla. En ole huomannut hänen raivostuneen tai muuten menettäneen malttinsa vielä missään asiassa.
Hänen kirjoituksensa ovat juuri sellaisia kuin tutkijan kirjoituksen pitääkin olla. Pitää hiukan epäillä kaikkea, ellei näyttö ole aukoton. Hänellä on kyky erottaa fakta median hypetyksen seasta.

Itsekkin hiukan epäilen, että jätettiinkö kannonnoston pintavesivaikutuksen nyt tutkimatta? Tutkittiinko myös kantojen läjitysalueen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin? Jopa sekin kysymys voidaan esittää, että rahoittiko UPM tutkimusta, oliko mukana rahoittajan mielistelyä.
Myönnän toki, että minun epäilyni kumpuavat siitä että en oikein usko kantojennoston olevan hyväksi luonnon tasapainolle. Epäilempä sitäkin, että onko se edes kansantaloudellisesti järkevää. Valtavasti kannoissa energiaa kyllä on mutta kyllä sitä repimiseen ja moniin siirtelyihin sekä vielä murskaukseenkin sitten kuluu.
Minun mielipiteeni tässä niinkuin monesti muulloinkin perustuvat mutuun ja kapeaan kokemuspohjaani, joka tosin on kohtuullisen pitkä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kiitos kannustuksesta. Olen seurannut kantojen nostosta käytyä keskustelua, myös tällä palstalla. Tämä tutkimus tukee ajatusta että sitä voidaan jatkaa, koska pohjaveteen kohdistuva kuormitus ei merkittävästi lisäänny kantojen nostosta. Siitä on kuitenkin muita haittoja. Se lisää jo avohakkuunkin itsessään aiheuttamaa ravinnehävikkiä kasvupaikalta ja poistaa maan hiilivaroja, joista tulee uutta ravinteita sitovaa humusta. Toisaalta sillä voidaan jossain määrin poistaa tyvilahoa metsiköstä.

Uutinen oli ilmeisesti tehty Kubinin Eeron esitelmästä, joka oli pidetty Metlan BIO-ohjelman loppuseminaarissa keväällä. Tutkimusta rahoitti myös MMM. Tutkimus näyttäisi olevan huolella tehty.

Sain asiasta lisätietoa. Tämän koesarjan perustamistiedot sekä yksityiskohtaiset mittaustulokset esitetään Metlan työraportissa ”Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset (3475). Koekenttien perustaminen ja tuloksia”. Se on ilmestymässä lähiaikoina. Asiaa käsitellään myös BIO/MIL -ohjelmien synteesiraportissa, joka julkaistaan kirjana syksyn mittaan.

Itse en osaa ajatella pinta- ja pohjavettä sekä vesistöä erillisinä. Sama vesi joka tulee sateena, kiertää eri kohdissa systeemiä haihtuakseen taas ilmaan. Jos metsästä jotain poistuu, vesistöön se lopulta päätyy kuitenkin. Peitteinen metsä myös puhdistaa vettä, eli peitteisen metsän kautta vesistöön tullut sadevesi on yleensä puhtaampaa kuin suoraan vesistöön satanut vesi.

Kuin myös vaikka onhan meilläkin joitakin mielipide-eroja mutta niinhän se kuuluukin.