Kantelu oikeusasiamiehelle

Tämä aihe sisältää 86 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 9 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 86)

1 2 3 4 … 7 8 9

Kantelu oikeusasiamiehelle

Lähetetty: 9.2.2017, 19:46
Merkitty: hirvikanta hirvituho riista

Jokainen tietää, että ainoa tehokas ja kattava tapa hirvieläinten aiheuttaminen metsävahinkojen ja kolarien ehkäisyyn on pyyntilupapolitiikka. On käynyt aika selväksi, että siihen metsänomistajilla / puuntuottajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa. Tuntuu, että lupaviranomaiset tekevät päätökset täysin kuulematta sidosryhmiä. Poliitikoilta on turha pyytää apua, kun pitää kumartaa kaikkiin suuntiin pyllistämättä mihinkään suuntaan.

Nähdäkseni paras tapa mittauttaa oikeusturvamme, olisi tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle Suomen Riistakeskuksen toiminnasta ja vedota esimerkiksi riistahallintolakiin, lakipykäliä löytyy edempää viestiketjusta.

Jokainen joka tuntee, ettei riistahallinto toimi ko. lain kohdan mukaisesti, voisi tehdä kantelun ja perustella miksi omalla ”reviirillään” vahinkojen ehkäisy ei toimi. Tulisi maantieteelistä kattavuutta ja uskottavuutta asialle. Näin tämä tulisi asiallisesti tutkittua ja voisimme jäädä tauolle loputtomasta asian veivaamisesta keskustelupalstalla.

Kantelun teko verkossa on hyvin helppoa, linkki tekstin jälkeen.

Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää.
Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Suomen riistakeskus on riistatalouteen keskittyvä itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Suomen riistakeskus on osa julkista riistakonsernia.

Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.

Riistahallintolaki
2 §
Suomen riistakeskuksen tehtävät
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

****************************************************************

Kantelu oikeusasiamiehelle Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja.
Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Kantelun tutkinta on maksutonta. Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta.
Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx?locale=fi_FI

http://riista.fi/riistahallinto/

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110158

Tekijä
Planter

Teema Metsänomistus

A.Jalkanen 10.2.2017, 20:58

Planter on oikealla asialla, mutta: lainvastaisuustulkinnassa asettuu vastakkain kaksi lakiin sisältyvää periaatetta, eli toisaalta riistaviranomaisten velvollisuus minimoida riistakannan aiheuttamat haitat, ja toisaalta velvollisuus huolehtia siitä, että riistakantoja verotetaan kestävällä tavalla. Niin kauan kuin tuo kestävyysvelvoite on laissa, mitään kunnollista hirvieläinkantojen vähennystä on vaikeaa saada aikaan.

suorittava porras 10.2.2017, 21:17

”Tämä palauttaisi metsänomistajalle mahdollisuuden vaikuttaa hirvikantaan. Samalla tämä avaisi metsästyksen kaupallistamiselle aivan uusia väyliä.”

Uusia väyliä kaupallistamiselle aukeaa vasta , kun hirvikanta kaksinkertaistetaan nykyisestään . Tähän tuloksen ovat asiaan paremmin perehtyneet tulleet . Sekin on syytä ottaa huomioon , että pienikin vihje kaupallisesta hirvenpyynnistä saa jotkut irtisanomaan metsästysvuorasopimuksensa . Tähän asiaan olen törmännyt käytännössä vuorasopimuksia tehdessäni .

Jos joku luulee pystyvänsä metsästämään pelkästään omalla maallaan hirviä , kannattaa käydä hankkimassa lyhyt oppimäärä aiheesta jonkun hirviporukan vieraana . Oman tilanrajan ulkopuolella ei ole metsästysoikeutta ellei kuulu metsästysseuraan . Mitä pienemmällä alueella toimitaan sitä tehottomampaa homma on.

Nykyisten pyyntilupien vajaakäyttö johtuu osittain siitä , että metsästysalueet ovat liian pieniä . Hirvikannan rakenteen ohjailu onnistuu helpommin , kun alue on riittävän suuri . Esim. suositus kaataa naaraita enemmän , kun uroksia ja vasoja enemmän ,kun aikuisia ja kuitenkin niin , että jäävästä kannasta vähintään 25% on vasoja , onnistuu huonosti pienillä 1000-2000ha:n pinta-aloilla . Kun metsästyspinta-ala on kymmeniä tuhansia hehtaareita , eri tavoitteet on helpommin saavutettavissa -myös määrän suhteen .

Gla 10.2.2017, 21:57

Kestävyysvelvoite on tosiaan näytöstä kiinni ja riistahallinnosta löytyy taatusti vakuuttavat perustelut sille, miksi ylisuuri hirvieläinkanta on edellytys kestävyydelle, metsätyksen vaikeutuminen jne. Toisaalta valkohäntäpeuran osalta tarvittaisiin varmaan lakimuutos, jotta ongelma poistuisi. Sehän on vieraslajistatuksesta huolimatta hirveen rinnastettavissa oleva laji.

Jottei tarvitse huutaa iltapäivälehtiä tai Ylen MOT-ohjelmaa apuun, olisi kyllä MTK:lla aihetta puuttua asiaan, kun kerta meistä moni jäsenmaksuja maksaa. Sieltä löytyy juristejakin kirjoittamaan lausuntoja. Joten jäädäänkö odottelemaan, vai laitetaanko joukolla sähköpostia Tiirolalle? Olihan taas MT:ssä aihetta käsittelevä kirjoitus eli ainakin teoriassa halua asian hoitamiseen löytyy. Toivottavasti myös käytännössä. MTK varmaan saisi hyviä yhteistyökumppaneita vakuutusyhtiöistä ja silloin alkaisi voimaa olla jo sen verran, että kantelu olisi pakko ottaa vakavasti. Luontoväki tuskin hankkeeseen lähtisi mukaan.

Visakallo 10.2.2017, 22:03

Tiirolan taannoinen kirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa vaikuttikin jo aika hyvältä.

suorittava porras 10.2.2017, 22:19

Taitaa vakuutusyhtiöiden ratkaisu ongelmaan olla ainoastaan nostaa vakuutusmaksuja .

Nopeimmin ratkaisuja syntyy tiivistämällä metsästäjien ja maanomistajien yhteistyötä paikallistasolla . Olosuhteet vaihtelevat . Toisaalla on ongelmia. Toisaalla ei lainkaan. Metsästyspainetta on korotettava siellä , missä on todettuja ongelmia . Nämä ongelmat on myös tuotava reilusti metsästäjien tietoon .Tuskin metsästäjät tahallaan vahinkoa aiheuttavat . Suurin osa porukoista metsästää suositusten puitteissa, mutta sille ei kukaan voi mitään, että samat hirvet laumautuvat talveksi pienemmille alueille jopa useista pitäjistä .

Gla 10.2.2017, 22:38

Tuosta kommentista voisi hermostua tai vaihtoehtoisesti pitää kommenttia tavattoman tyhmänä kaiken sen tiedon jälkeen, mitä Planter on sidosryhmäkuulemisiin liittyen tuonut meidän tietoon.

jees h-valta 10.2.2017, 22:44

Kyllä todella myös kiitän Planteria erittäin ansiokkaasta asioiden selvittelystä ja havainnollisesta esityksestä meille palstalaisille. Jossa on ero kuin yöllä ja päivällä tuohon suorittavan samojen teesien ja hokemien jankuttamiseen. Ilman mitään sidosyhteyttä jo tietämiimme faktoihin joita Planter on julkituonut.

suorittava porras 10.2.2017, 23:21

Sidosryhmäkuulemisiin tarvitaan muitakin eväitä kun sanat: ”Hirviä on liikaa”

Esitin aivan vähän aikaa sitten keinoja ,joilla väitteitä voi perustella . Havaintojen tekeminen ja kirjaaminen yhdessä paikallisen hirviseurueen kanssa vie asioita varmimmin eteenpäin .

Tällä hetkellä on jo olemassa tietokanta, johon sekä metsästäjien , suurriistavirka-avun , että maanomistajan tekemät havainnot hirvistä ja niiden tekosista voidaan kirjata. Kyseiset tiedot ovat suoraan riistaviranomaisten käytössä ja helpottavat kovasti pääsyä oikeaan lopputulokseen ja parempiin päätöksiin . Ihmettelen suuresti , jos kyseistä mahdollisuutta ei haluta käyttää .

mo Pirkanmaalta 10.2.2017, 23:42

Omatoiminen metsästys ja seurametsästys eivät sulje toisiaan pois. Metsänomistaja voi vuokrata metsästysoikeuden seuralle ja jättää itselleen oikeuden metsästää (kun puhutaan riistasta joka ei edellytä pyyntilupaa).

On olemassa metsästystapoja jotka eivät edellytä laajoja yhtenäisiä alueita. Esimerkkinä pelloilta kyttäämällä tapahtuva metsästys, joka helpottuu 1.1.2017 voimaanastuneen metsästysasetuksen muutoksen myötä. Tämän lisäksi kiima-aikaan painottuvaa houkuttelupyyntiä pystyy harjoittamaan verrattain pienellä alueella. Näiden lisäksi kokeneemmilla metsästäjillä saattaa olla muitakin keinoja tuoda hirvet luvattomalta luvalliselle alueelle.

Suomessa on 300000 metsästäjää, joista noin 100000 osallistuu hirvenmetsästykseen. Osa hirvenmetsästyksen ulkopuolelle jäävistä metsästäjistä olisi äärimmäisen kiinnostuneita hirvenmetsästyksestä. Kaupallisella metsästyksellä viittaan tähän ryhmään, heidän maltillisesti kaupallinen aktivoimisensa ei edellytä tuplahirvitiheyttä.

Kun kestävyysvelvoitteen suhteen vastuu on metsäkauriin osalta annettu metsästäjille, on luovaa tiedettä pidättää vastuu runsaslukuisemman hirven osalta riistahallinnossa.

suorittava porras 11.2.2017, 08:43

”Osa hirvenmetsästyksen ulkopuolelle jäävistä metsästäjistä olisi äärimmäisen kiinnostuneita hirvenmetsästyksestä.”

Kannattaa ensin esittää kysymys , miksi ovat seuruetoiminnan ulkopuolella? Puuttuuko kenties yhteistyökyky , jonka seurauksena yhteiselo metsästysseuran kanssa ei ole toiminut . Toistuvat rikkeet ja päihteiden käyttö voi johtaa erottamiseen . Taitaa tavallisin syy olla kuitenkin , että sukset ovat menneet ristiin jonkun hirviseurueen jäsenen kanssa ja harrastus on loppunut siihen. Aktiivisemmat poispotkitut tai eronneet ovat jopa yrittäneet perustaa omaa seuraa entisen seuran alueelle.

Hirven kaataminen vaatii myös osaamista . Jahdin saloihin on turvallisinta perehtyä ensin seuratoimnan puitteissa . Jos homma alkaa sujua ja itse ansaittua luottoa löytyy , manomistajajäsen voi saada luvan ampua tarvittaessa yksinkin hirviä omilta mailtaan. Ainakaan omalla kohdallani se ei ollut ongelma , aikaan jolloin vielä omistin maata . Pyysimpä joskus muitakin väijymään hirviä peltojeni laitamille.

Jos jotakin sattuu menemään pieleen esim. peltojahdissa , ollaan äkkiä naapurin puolella . Hirven ampuminen, seisovankin , sisältää omat riskinsä.Kokeneenkin jahtimiehen pulssi kimpoaa 150 lyöntiin ja yli ampumatilanteessa . Tuolloin aseen perää puristaa aivan erihenkilö , kun hän , joka on paikallisella tebikalla vakuuttanut olevansa hyvä ampuja.Hirvi voi myös liikahtaa juuri ampumahetkellä ja osuma saattaa ollakin jopa metrin pielessä tavoitellusta . Silloin on hyvät neuvot ja osaava apu tarpeen . Saattaapa kinkeripiirikin vaihtua ennen kun huonon osuman saanut elukka on vainaa .

Puhtaan paljon ns. renkaanpotkijoista . Samainen ilmiö esiintyy myös silloin , kun pyritään hirvihommiin . Vuosia puhutaan , mutta mitään ei tapahdu . Tällaisen porukan varaan en kovin paljon lasksi , jos halutaan oikeasti tuloksia .

Tiirolan Mikon teksti ”maastullissa” oli aivan asiallinen . Hän muun muassa peräsi mahdolisuutta lisätä pyyntilupien määrää jahtikauden aikana , jos tilanne vaatii . Nyt tämäkin olisi todellinen mahdollisuus , kun riistaviranomaisten ei tarvitse enää odotella jahdin päättymistä saadakseen tietoa hirvitilanteesta .

Myös Mikon kirjoittamaansa mielipidettä täydentävä esitys- Valkohäntäpeurojen vapauttaminen pyyntilupamenettelystä kokeiluluontoisesti muutamassa kunnassa – on kannatettava ajatus . Sitten nähtäisiin , toimiiko homma . Jos toimii , se voidaan ottaa laajemminkin käyttöön .