HS:n teettämä kalluppi on Virkamiehelle märkää rättiä naamaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista näki, että koko Suomen asuttuna pitäminen on tarpeellista. Niin kuin onkin. Myös valtionhallinnon hajasijoittaminen sai 64 %:n kannatuksen.
Ne suomussalmet,rautavaarat, hartolat ja muut sadat kunnat pyörii 50-60%:sti tulonsiirroilla. Veronmaksajien, ihan oikeeta rahaa, pumpataan niihin kaivoihin hullun kiilto silmissä. Niillä euroilla pyöritetään ne maalaisliittolaisten koulut ja terkkarit. Ja tukiuunojen peltopuuhastelut.
Pankki tai posti voi olla vähän eri asia. Mutta kauppa-auton ajamiseenkin laitetaan tonni käteen puhtaana/kk notta kulkis liukkaammin. Eihän ne eurot sinun taskussa näy siellä kuusen persiissä, mutta sinne niitä kuitenkin mrd-tolkulla syydetään joka helevetin vuosi. Kuin säkillä kantais valoa pirttiin uuninpankopojan iloksi.
Tepäte. Kai ne valtion rahatkin loppuu aikanaan kun niitä syydetään jonninjoutavaan tuottamattomaan himmailuun. Se kun on tutkitusti stressaamattomampaa maata uunin pankolla kuin tehdä tuottavaa työtä.
Sen oikeasti tuottavan osan panos ei vaan kohta riitä tähän subventiohulluuteen, vaikka laitettais veroprossa sataan.
Kiitos maalaisliitto ja kaikkialla asutaan-ohjelmaluonnokset.
Sepä se kaikki tuet ja avustukset pois jotta ketkuilu loppuu. Kaikki perustuu vippaskonsteihin. Mitä useampi tuottaa elintarvikkeita sen turvatumpaa niiden saanti on. Kun keskitytään suuriin yksiköihin sen haavoituvampi yksikkö on. Pieniä paljon takaa vakauden. Lisäksi ympäristötekijät jakautuu pieniin osiin , ei tule suuria lannan pistekuormia eikä ilmastohaittoja. Nytkin naapurissa 6000 kpl lampaita. Se on paljon se tuossa määrässä ei mikään saa mennä pieleen.
Kuvitelmat ne on kenelläkin. Että valtion rahat ovat loppumassa ja että tuottavan osan panokset eivät kohta enää riitä. Siinähän tuo on sanottu, eivät ne riitä, loppumassa ovat.
Onhan siihen paljon tarvittu, maaseudun alasajo ja valtavat tulonsiirrot keskuspaikkojen ja hyvinvoinnin eteen. Ja sekään kun ei riitä, saahan sitä budjetista lisää, tehdään velkaa, myydään valtion omaisuutta jne.
Onhan se uskottava, sekin on uskottava, että maaseudun eläjä se on joka kuluttaa. Ei tullut kauppakeskukseen matka yhtään lähemmäksi.
Kerttu, esitin sinulle 3.10.19 15:40 kommentin. Haluatko ottaa siihen kantaa?
Puunhalaaja: ” Jos jengi ei tykkää asua jossain, niin miksi ihmeessä hampaat irvessä koettaa pitää jotain paikkaa asuttuna.”
Jengi? Ihmiset ei ole yhtenäinen, samoilla ajatuksilla ja näkemyksillä varustettu joukko. Asumisen edellytyksiä ei yksilö voi päättää. Jos haluaa olla elinkeinonharjoittaja harvaan asutulla alueella, sekin edellyttää tiettyä infraa. Maanviljelijä tarvitsee koulun lapsilleen jne. Koulua ei muutaman maanviljelijän tarpeisiin järjestetä ja jos sitä ei ole, maata ei tuolla viljellä. Sama koskee montaa muutakin elinkeinoa ja toimintoa. Sari sairaanhoitajaakaan ei pysy alueella. Tätä näivetysmekanismia ei ilmeisesti keskittämispolitiikkaa harjoittavat kertakaikkiaan ymmärrä. On liian helppo katsoa asioita tiheämmin asutuilta alueilta käsin ja unohtaa näiden riippuvuus harvaan asuttujen alueiden toiminnoista.
Kuka riippuu mistäkin vaikea sanoa, kumpi tarvitsee enemmän toistaan maaseutu kaupunkia vai päinvastoin. Jos halutaan hyvinvointia tarvitaan keskittymiä, joissa on ostovoimaa. Maaseutu ei kykene ylläpitämään minkäänlaista palveluverkostoa nykyisin, maatiloja on niin vähän jäljellä. Tiloille pitää kuitenkin kaikki tuotantotarvikkeet ostaa kaupungeista. Maataloustuet vain käyvät viljelijöiden tileillä ja päätyvät ostopanoksina kaupunkeihin. Maaseutu saa rahansa tuotteiden myynnistä asutuskeskuksiin, mitä suuremman kaupungin lähellä seutu on sen paremmin siellä taloudellisesti menee. Maaseutu kuihtuu, vain kaupungit kasvavat.
Valtion osuudet on palautusta maaseutumaakunnille sieltä kupatuille tuotannontekijöille ja osuus mm. valtion hallinnon keskittymisen pääkaupunkiseudulle tuomista verotuloista . Valtion varoista on rakennettu myös esim. Helsinki-Vantaan lentokenttä, joka tuo mittavat tulot yhdelle alueelle. Suuryhtiöiden pääkonttorit on suurin osa pääkaupunkiseudulla myös. Siksi Helsingin vero% pystytään pitämään matalampana kuin muualla maassa keskimäärin (kuntavero).
Metsäpuolella veromuutos ja varsinkin puu reaalikantohinnan laskeminen on vähentäneet kuntien verotuloja. Nykyhinnat kuitupuulla on vain n. 40 % (verrattuna yleiseen hintakehitykseen) siitä ajasta kun oli vielä pinta-alaverojärjestelmä olemassa . Nyt niitä verotulon laskemisia paikataan mm. kiinteistöveron korotuksilla, heikentyneellä teiden hoidolla ja vesimaksujen korotuksilla. Lupamaksut on korkeita ; esim. ison tuotantorakennuksen ympäristölupa maksaa 4-5 tonnia. Valtion verotukseen menee mm. autoilun lisääntyneet maksut (autovero, ajoneuvovero ja polttoaineverot). Harvaan asutuilla seuduilla kun ei voi hypätä ratikkaan eikä bussin kyytiinkään enää nykyään. Sähkövero menee myös valtion kukkaroon. Sehän on korkeimmalla harvaan asutuilla seuduilla.
Eilen oli uutisissa, että kaupunkikeskuksiin on tehty jo liikaa uudisrakentamista. On vaarana että huippukalliiden Helsingin seudun asuntojen hinnat alkaisi laskea. Ne on nyt korkeammalla kuin esim. Berliinin asuntojen hinnat . No se olis tietysti hyvää kehitystä, jos hintakupla puhkeaisi ja asumisen hinta ja – tukien tarve alkaisi pienetä sielläkin. Mutta se ei passaa suurimmalle osalle päättäjiä koska mm. Kojamon tuotot perustuu verotuloista tuleviin asumistukiin ja pääosin verottomiin osinkoihin. Siksi maaseutua pitää koettaa ajaa alas ja haalia lisää vuokralaisia betonikasarmeihin.
Ne, jotka muuttavat pois syrjäkylistä, kirkonkylistä ja kaupungeista asumaan ja työskentelemään suurimpiin kaupunkeihin tai ulkomaille, ovat tehneet muuttopäätöksensä käytännön syistä punniten hyödyt ja haitat. Aivan samoin on heillä, jotka eivät ole tätä päätöstä tehneet. Miksi heitä pitäisi siitä syyllistää? Jos taas puhutaan siitä, pitääkö olla huolissaan keskittymisestä ja autioitumisesta, niin metsänomistajat ovat se ryhmä, jotka tästä kehityksestä jatkossa kärsivät. Ei yhteiskunta tule ylläpitämään infraa alueilla joissa ei asuta. Metsäisillä erämailla on toki jatkossakin omat luontoarvonsa, mutta nykyisenkaltaista taloudellista arvoa ei. Mitään merkitystä ei ole silläkään, mitä poliittista ajattelutapaa näiden alueiden omistajat edustavat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.