Keskustelut Metsänhoito Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 179)
  • Kannattavuus

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

  • Jätkä

    Puuki. Et siis ole nähnyt kunnollista tukkimetsää – kunnollisia tukkipuita kyllä.

    Minä tarkoitin metsää, jota on hoidettu ja josta kaikki kuitupuut ja vialliset puut on aikaisemmin hakattu pois.

    Niissä kuusikoissa runkomuoto on niin juokseva, että rungon kakkos – kolmos – ja nelostukki ovat kaikki lähes saman kokoisia ja tukki menisi samaan läpimittaluokkaan molemmista päistään monesti.  Kun noin tuhannen kiinnon tukkilansseissa on latvakuitua vain muutama kuutio, niin olisi syytä kovapäisimmänkin uskoa, että pitkässäkin rungossa on kuitua pirun vähän, eikä tukkiprosentti paljoa sadasta putoa.

    Gla

    En oikein ymmärrä Reiman kommenttia alaharvennuksen älyttömyydestä. Kun taimikko on perustettu ja kulut muodostuneet, miksi yläharvennuksella pitäisi suosia heikommin kasvavia yksilöitä? Toisaalta Jätkän kommentti laadusta huolehtimisesta on myös oikein. Kuusikossa puolestaan kasvaa tuulituhojen riski yläharvennuksella, vaikka excel-taulukko ei sitä tiedäkään.

    Puuki

    Uskotaan jo. Jätkän erikoismetsissä  puiden tukki% on 100 kun niin kerran sanoo. Muilla on tyytyminen vähän alempiin . Ei voi mitään.

    R.Ranta

    Siitä ei ole pienintäkään erimielisyyttä, että laatua pyritään ensiharvennuksessa jättämään. Se on hyvin oleellinen kysymys ja hyvän kannattavuuden perusedellytys. Mutta sen jälkeen tarkoituksena on kaataa vain tukkipuita, mieluummin joka rungosta eikä parin euron kuiturunkoja. Matematiikkaan joudun turvautumaan Gla, kun kokemusta omistamisesta  on vasta ruma 30 vuotta, eli murto-osa edes yhdestä kiertoajasta. Rahaa pyritään kasvattamaan eikä kuutioita.

    Timppan kannattaa kasvatta kuutioita, kun korko on hänelle nolla eli on yhdentekevää saako satasen nyt vai vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua.

     

     

    Gla

    ”Mutta sen jälkeen tarkoituksena on kaataa vain tukkipuita, mieluummin joka rungosta eikä parin euron kuiturunkoja.”

    Itse pyrin kaatamaan mahdollisimman paljon euroja mahdollisimman nopeasti, en vain tukkipuita. Samasta syystä tukkiprosentti, jossa muutamat huimapäät liikkuvat jo tasolla, josta vain voin haaveilla, ei ole kiinnostava. Tukin ja kuidun yhteenlaskettu määrä kiinnostaa.

     

    R.Ranta

    Kyllä kyllä. Euroja euroja Gla ja mahdollisimman nopeasti, mutta kun niitä euroja tulee kunnolla vain tukkipuusta. Yläharventamisella saadaan myös siirrettyä kallista ja tuottamatonta uudistamisvaihetta.

    Uskollaan kukin tulkoon autuaaksi.

    Tomperi

    Mitähän se tuo kannattavuus mahtaa tarkoittaa, itsele se on vertailu arvo eri investointi vaihtoehtojen välillä, esim mikä on tuotto prosentti vuosittain minkä saa investoinnille.  Mutta sitä en vieläkään ymmärrä miten markkinoidaan lannoitusta 20 prosenttia tuottavana sinvestointina. Ehkjä se kuvastaa koko yksityismetsätalous tai koko matsäsektoria, tiijjä sitten.

    Rukopiikki

    Minun mielestä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti soveltuu huonosti metsätalouteen. Metsätalous on ylisukupolvista toimintaa jossa pitkäjänteisellä toiminnalla saadaan metsät tuottavimpaan kuntoon. Tuollaisessa edellä mainitussa 30m pitkässä  60v kuusikossa on minun mielestäni onnistuttu erinomaisesti. Ei metsää voi tuon tuottavammin hoitaa. Tuollaiseen metsään tulee pyrkiä kaikkialla missä se on  mahdollista. Karummilla paikoilla ei tietystikään ole, eikä pohjoisempana. Ei kai siinä etelässä mitään haaveilemista ole. Antaa vain puun kasvaa. Sitä se tekee joka kesä. Tukin myynnistä ne rahat tulee.

    Gla

    30 m ja 60 v kuusikossa on minustakin onnistuttu hyvin, kun tavoitteena on mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Ei se ole ristiriidassa ylisukupolvisen toiminnan kanssa enkä tiedä, miten paljon nopeammin voisi enemmän saada.

     

     

     

    R.Ranta

    Minä en tiedä mitään muuta perusteltua tapaa pohtia näitä kysymyksiä, kuin taloudellis-ekologinen optimointi, jota mm. Helsingin yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvonen ryhmineen edustaa. Sen perusteet voi jokainen kuunnella esim. jatkuvan kasvatuksen seminaarin esityksestä. Optimointi perustuu laskentaan ja lukuarvoihin, eikä johonkin yksittäisiin mutu näkemyksiin ja perusteluihin. Laskennan tulos on aika johdonmukaisesti yläharvennus ensiharvennusta lukuu  ottamatta. Korko, kasvupaikan rehevyys, uudistamiskustannus, puulaji, puun hinta jne. ovat keskeisiä tekijöitä.

    Jonkin verran pitää tietysti metsäekonomiaan perehtyä, että ymmärtää edes mistä puhutaan. Väitän, että häviävän pieni osa metsänomistajista on vaivautunut asiaan perehtymään.

    Keskustelijoiden näkemysten kohtaaminen on ongelmallista myös siksi, kun olosuhteet ovat niin kovin erilaisia, joka tietysti johtaa kovin erilaisiin näkemyksiin. 60 vuotta ja harvennksien jälkeen 800 m3/ ha tukkimetsä tarkoittaa poikkeuksellisen hyviä olosuhteita, eikä millään tavalla suomalaista keskivertometsää.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 179)