› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 5.9.2022, 09:07

    Puuki. Oletko KOSKAAN nähnyt ihan oikeaa kunnon tukkimetsää?

    Minä en ole nähnyt pitkää tukkirunkoa, jossa olisi normaalia pidempi kuitupuulatva. Vastaavasti sellaisia, joissa latva loppuu kuin ”Vatta vi..uun” olen nähnyt ja tehnyt tuhansia.

    Kyllä ne teidän ”päätehakkuukuusikot”, joista tulee hädin/tuskin pikkutukki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ovat sellaisia, että 43 – tukkiosuus ja kahdeksan metriä kuitua, jonka jälkeen vielä pari – kolme metriä latvusta , joista ainakin DA-Trolli tekee mittavan tilin!.

    R.Ranta 5.9.2022, 11:20

    Metsärahasto OP-metsänomistaja maksaa vähintään 75 % vuotuisesta nettotuloksesta omistajille. Jako on ollut luokkaa 1,5 – 2 %. Se kertonee jotakin metsänhoidon kannattavuudesta.

    Ilmeisesti metsänhoidon kannattavuudesta ei ole paljon lapsille kertomista eli ei häävi.

    Metsänhoidon kannattavuudesta en osaa mitään omakohtaista sanoa, mutta sen voin kokemuksen perusteella todeta, että metsien omistaminen on ollut aivan varteenotettavan kannattavaa viime vuosikymmenet. Metsien hinnat ovat pitkään nousseet merkittävästikin ja puutkin kasvaa.

    Metsänhoidostakaan en osaa paljon muuta sanoa, kuin sen, että hyvänlaatuisia kuitupuita ei saisi kuitupuina kaataa. Tai ainakin niitä pitäisi kaataa mahdollisimman vähän, koska niiden tuotto on suurin mahdollinen. Eli muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä.

    A.Jalkanen 5.9.2022, 11:57

    muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä

    Riippuu paljon tilanteesta. Millainen on puuston määrä, koko, tilajärjestys, laatu ja puulajit. Jos ylä- tai laatuharvennuksessa (tai poimintahakkuussa tai jatkuvan kasvatuksen hakkuussa) voidaan jättää jäljelle riittävä määrä tasaisesti jakautuneita elinvoimaisia puita, silloin sitä voi harkita. Kuitenkin monesti suurimmat jätettävät puut ovat myös ne parhaat, joten usein alaharvennus on varmempi ratkaisu.

    Puuki 5.9.2022, 12:14

    Jätkä.    Olen nähnyt kunnon tukkimetsää .  Esim. Padasjoella oli ainakin yhteen aikaan Suomen suurin kuusi ja kuusikossa jossa se kasvoi oli paljon muitakin isoja kuusia.   Jopa omalla metsäpläntillä kasvaa muutamia n. 30 m pitkiä kuusia.  Ne on tietysti melko vaatimattoman kokoisia yli 40 m pitusiin verrattuna  mutta jonkin verran isojen suuntaan kuitenkin.  Edellisessä viime vuoden leimikossakin oli käyttöpuuosaltaan 3,8 kuution   kuusi . Tukkia tuli siitäkin enempi kun vain yksi 43 :n tyvestä.

    Tukkipuu%:t ja niiden merkitykset voi olla ehkä vähän hankalia äkkiseltään käsittää mutta kyllä se siitä onnistuu, kun vähän miettii ja kertailee vanhastamuistista asioita.  Suosittelen kokeilemaan.

    R.Ranta 5.9.2022, 12:40

    Metsänhoidostakaan en osaa paljon muuta sanoa, kuin sen, että hyvänlaatuisia kuitupuita ei saisi kuitupuina kaataa. Tai ainakin niitä pitäisi kaataa mahdollisimman vähän, koska niiden tuotto on suurin mahdollinen. Eli muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä.

    Jos AJ ensiharvennus on tehty oikein, se ei riipu mietenkään yhtään mistään, jos tavoite on taloudellisuus. Vanhan opin saaneet eivät koskaan pääse käsityksistään, eivätkä osaa erottaa tuotosta tuotoksesta. Pitää lukea jokainen sana mitä kirjoitetaan.

     

    A.Jalkanen 5.9.2022, 13:02

    Myönnän RR että en osannut tukita sanaa johdonmukainen: luulin että siinä on kyse siitä että pyritään tekemään pakonomaisesti aina alaharvennusta. Ei tähän ole tarvetta vaan voidaan soveltaa harvennustapoja tilanteen mukaan. Ollaan opittu aiemmista virheistä: ei enää maksimoida pakonomaisesti puuntuotosta ja osataan olla investoimatta uudistamiseen mikäli se ei näytä kannattavalta.

    Tuossahan puhuttiin muista kuin ensiharvennuksista eli sen jälkeisistä hakkuista. Se mitä myöhemmissä harvennuksissa jätetään, vaikuttaa tuotoksen ja laadun kautta myös taloudellisuuteen, ja lisäksi se vaikuttaa seuraavaksi eteen tuleviin päätöksiin: onko esimerkiksi luontainen uudistaminen tai jatkuvapeitteinen kasvatus mahdollista.

    PS. Vanhatkin totuudet voivat muuttua, kuitupuu voi hyvinkin kannattaa kaataa jos siitä saa sen arvon mukaisen hinnan joko energiana tai sellun raaka-aineena. Mutta jatkuuko puun kysyntä yhtä hyvänä tulevaisuudessa? Lauri Hetemäki kehottaa Metsälehden kolumnissaan tutkimaan sitä.

    Puuki 5.9.2022, 13:33

    Miten erotat itse RR  ” tuotoksen tuotoksesta” ?   Oman korvaan ainakin nuo kuulostavat melko samalta asialta.  Onko mulla sitten ehkä kuulo-tai lukihärö ?

    Yläharvennus on aika hyvä tuloksen parantaja jatkuvaan alaharvennukseen verrattuna.    Mm. tasaikäsen metän alaharvennuksiin perustui ainakin ennen jk-firman omistajien laskelmatkin jk:n etumatkasta.

     

     

     

    Visakallo 5.9.2022, 16:02

    Onkos raadin mielestä tämmöinen kuusikymppinen kuusikko jo kunnon tukkimetsää, vai annanko kasvaa vielä?

    Runkoluku: 550 / ha

    Keskiläpimitta: 38 cm

    Keskipituus 30 m

    R.Ranta 5.9.2022, 16:30

    Terävä havainto Puuki. Lehdissä on välillä painovirheitä, heh heh.

    Puolentoista kuution runkoja 550 kpl n. 800 m3, eli 60.000 euroa/ha. Olisko kasvu edes tonnia eli jos pitää 1 – 1,5 % riittävänä tuottona niin kasvattaa edelleen, jos ei niin nurin jne.  Mukavahan tuollaista metsää on omistaakin – kova sana Esson baarilla.

    Jätkä 5.9.2022, 20:53

    R.Ranta:”hyvänlaatuisia kuitupuita ei saisi kuitupuina kaataa. Tai ainakin niitä pitäisi kaataa mahdollisimman vähän, koska niiden tuotto on suurin mahdollinen. Eli muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä.”

    Kaadetaan ne sitten energiapuuna!

    Kun taimikko on perustettu 2000 r/ha (Mä) , niin siinä on oikea runkoluku ensiharvennukseen asti. Toki taimikonhoidossakin poistetaan viallisia, vaikka niistä jonkinlaisia kuitupuita voisi kehittyäkin.

    Tähän asti ensiharvennusta on tehty ÄLYN kanssa laatuharvennuksena, jossa alaharvennus on vain sivujuonne, mutta kyllä sieltä poistetaan aivan varmasti riukuuntuneet ja allejääneet, mutta myös yksittäiset ”susipuut”.

    Männikössä on PAKKO tasoitella latvakerrosta, jos halutaan kasvattaa tasaisesti koko alueella laatupuuta.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18