› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 3.9.2022, 14:45

    Kyllä se niin on että pitemmästä metästä niitä kiintoja löytyy. Mihin Puuki perustaa väitteensä tuosta tukkiprosentista. Jos on lyhyt päkyrä niin eihän siinä kiintojakaan ole sama mikä prosentti. Lannoitetusta metsästä saa rungosta sen yhden tukin enemmän. Kun edellisen lannoituksen jäljiltä puulla on valmiiksi vihreä ja vehmas latvusto niin se puu ottaa seuraavan lannoituksen äkkiä ja tehokkaasti vastaan. Tärkeää on pitää puusto ruokittuna niin että kasvun taantumaa ei pääse ravinteiden puutteen takia tulemaan. Nyt lanta on niin kallista että ei kannata mutta tuskin tilanne jää pysyväksi. Muutama vuosi voi lannoitukset jäädä välistä jos on säännöllisesti metsät lannassa pitänyt. On sitten vain vähän enemmän urakkaa kun taas lanta halpuu.

    Puuki 3.9.2022, 18:38

    Lannoituksen vaikutuksen jälkeen ei paukkuja riitä lisäkasvuun enää.  Tukki% ei ole suurin pitkällä puulla,  saman kok.tilavuuden puista lyhyemmällä se on suurempi joten lisäpituus ei jatkossa tuo tukkia lisää samassa suhteessa kuin lannoituksen vaikutuksen aikaan.  Mutta ero on melko merkityksetön , on olemassa kuitenkin.     Apulannalla väkisin kasvatetut puut  hyvän kasvun mailla on höttöpuuta oikeasti mutta koska laatua (puuaineen tiheys/oksien paksuus) ei yleensä osata arvostaa, niin  menee täydestä suurimmalle osalle puun käyttäjistä.

    Rukopiikki 3.9.2022, 18:49

    Niin sehän riippuu täysin runkomuodosta ei pituudesta. Pitemmässä metsässä on usein myös hieman pidempi vihreä latvus. Kun lannoituksen vaikutus alkaa hiipua niin lannoitetaan uudestaan. Juju on siinä että aiemmin lannoitetun metsän latvusto on vehmaampi ottamaan kaiken hyödyn uudesta lannoituksesta.

    Jätkä 3.9.2022, 20:44

    Puuki.”Lannoituksen vaikutuksen jälkeen ei paukkuja riitä lisäkasvuun enää. Tukki% ei ole suurin pitkällä puulla, saman kok.tilavuuden puista lyhyemmällä se on suurempi joten lisäpituus ei jatkossa tuo tukkia lisää samassa suhteessa kuin lannoituksen vaikutuksen aikaan. ”

    Noinkin sen voi käsittää. Lannoituksen vaikutuksen loputtua, on päätehakkuun aika.

    Jos halutaan lannoittaa uusi kierron, olisi se parasta tehdä ennen kuin vaikutus hiipuu.

    Tukkiprosentti on pitkässä puussa takuulla suurempi kuin lyhyessä, ellei olla pitkässä – hoikassa puustossa, jossa rungot ovat vain yhden tukin puita.

    Olen hakannut tuhansien tukkirunkojen lemikon, jossa kaikki kuuset olivat 31 -33 metrisiä. Monesta lyhimmästäkin puusta tuli 30 metriä tukkia ja latvasta ei saanut edes kaksimetristä kuitua. Puusto koostui käytännössä kuuden tukin puita. Tukkiprosentti oli aivan varmasti 99 %:n luokkaa.

    Puuki 4.9.2022, 07:42

    Esim. 33 cm rklpm:n 30 m pitkän kuusen tukki% 0n 91 ja 33 cm /26 m pitkän 94 %.  (Laasasenahon taulukon mukaan).  Pitkän puun latvaan jää  suhteessa enemmän puuta kuin sopivasti lyhyemmän.   Silloin lyhyemmän  puun tukki% puun tilavuudesta on suurempi.  Tukkia motteina on silti enemmän pidemmässä.   Mutta jos puiden kok. tilavuus on sama, niin vähän lyhyemmässä on useimmiten tukkimottejakin enemmän kuin pidemmässä.

    rööri roope 4.9.2022, 08:40

    Se on hyvä se että tukkia tulee metsästä.Jotkut saapi jopa 99% leimikosta.Se on parempi kun Kuopion husoppikauppiaan vuotuinen moottorisahamyynti 21000 husoppia vuodessa.Tekee vain 70 husopin myyntiä jokaisena arkipäivänä.

    Parhaat valeet metsälehden palstalla.Kumpikin alan amattilaisen väitteitä.?

     

    A.Jalkanen 4.9.2022, 08:46

    jos puiden kok. tilavuus on sama, niin vähän lyhyemmässä on useimmiten tukkimottejakin enemmän kuin pidemmässä

    Hitaampi kapeneminen eli harvemmassa kasvanut hieman lyhyempi puu on tanakka.

    Rukopiikki 4.9.2022, 11:10

    Kyllä 30m pitkä kuusi on rinnankorkeudelta hoidetussa metsässä huomattavasti paksumpi kuin 33cm. Tuommonen on ihan riukuuntunutta metsää. Täälläpäin puut ovat lannoitetuissa metsissä isompia ja pitempiä ja tukkiprosentitkin isompia kuin lannoittamattomissa. Ja puuta hakkuussa löytyy ihan eri malliin kuin lannoittamattomista.

    Puuki 4.9.2022, 11:24

    Onhan  varmaan siellä V-Karjalassa kaikki ihan erilaista . Lannoitteetkin tulleet ilmaiseksi tehtaiden saasteiden mukana.

    Apli 5.9.2022, 08:19

    Tuhkan osuutta varmaan kasvatetaan lannoituksissa, mutta esim polttoainekulut niin helikopteri kuin maastolevitys on jo sitä luokkaa että ihme on jos kannattaa…

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18