Jätkä kyllä juuri noin yleensä ajatellaan että vasta enskan jälkeen kannattaa aloittaa lannoitukset – paitsi terveyslannoitus tehdään heti kun tarve todetaan. Jos tuoreen kankaan kuusikkoon tekisi vaikka kaksi lannoitusta niin siinäpä se kiertoaika lyhenisi sopivasti.

Vähän kyllä epäilen homman ekologista puolta, kun se lannoitekin pitää ensin valmistaa. Tuhkan ripottelu sen sijaan on useimmiten kannattavaa turvemaalla. Jostain luin että fosforilannoituksen vaikutus voi olla pitkäaikainen, mutta ainakin kaliumia ja booria voi tarvita esim. kuusikkoon lisää ja miksei typpeäkin.

Viisi vuotta sitten itselevitettynä laskin että kasvulannoitus niin kuusikoissa kun männiköissä vielä kannatti, toki tukin hinta silloin hieman alempi kuin nyt, mutta nykyisillä yaran metsälannoitehinnoilla en saa kyllä sitä mitenkään kannattavaksi omassa päässä, laskee sen miten tahansa. Mutta jos joku sitä tekee niin mikäs siinä.

3 helikopteri laskutumispaikaa  kävin raivailemassa tulossa lentolannoitus.

Melkein houruusta menee jos nyt ostasi ison läjäjän apupaskaa metsän lannotukseen.

Tuhka käy yleensä terveyslannoituksesta.  Tuhkaa tulee paljon mutta ei ole heti sopivassa muodossa kuljetettavaksi ja metsiin levitettäväksi tai logistiikka ei toimi muuten vaikka puutuhkaa on kaatopaikalle vietäväksi asti.

Puun pituuskasvun lisääntyminen ei välttämättä paranna tilannetta enää lannoituksen vaikutusajan jälkeen.  Jos ei ole ravinteita riittävästi jatkossa, niin puiden kasvu taantuu.  Ja onhan se niinkin että puun tukki% ei ole yleensä suurin mahdollinen pisimmillä puilla vaan niillä vähän lyhyemmillä.  Uudistamista kenttäkerroksen rehevöitymisen lisääntyessä lannoitus saattaa vaikeuttaa.