› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 9 vastausta, 171 - 179 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 13.9.2022, 13:54

    Gla: ”Minä kyllä ymmärrän tuon esimerkkinä siitä, että kritiikkini on aiheellista.”

    Minusta kyllä ja ei.

    Jaksollisessa kasvatuksessa järjestellään eri ikäiset puustot isompiin yhtenäisiin kokonaisuuksiin ja silloin joudutaan käyttämään keinollista uudistumista. Tämä johtaa kuvioajatteluun ja kuvion yhtenäiseen metsänkäsittelyyn. Liian pieniin kuvioihin tehty jaksollinen johtaa kalliisiin käsittelyongelmiin.

    Jatkuvassa järjestely on selvästi pienipiirteisempää, jolloin luonto itse paremmin hoitaa uudistumisen. Voidaan jopa kuvioajattelusta kokonaan luopua. Tällöin hakkuissa hakuutapa vaihtelee aina kunkin kohdan tarpeen mukaisesti.

    Hyvänä siemenvuonna luonto on aika tehokas uudistaja. Tein n. 15  vuotta sitten Lapissa aukon, jonka koko oli n. 15 hehtaaria. Kuvio äestettiin hakkuun jälkeen. Kun tulossa oli hyvä siemenvuosi, kylvin käsin kaikki ne kohdat jotka olivat viittäkymmentämetriä kauempana puustoisen metsän reunasta. Kun muutama vuosi sitten tein alueelle taimikon varhaishoidon, niin yleissilmäyksellä mitään eroa ei ollut havaittavissa kylvetyn ja luontaisesti syntyneen välillä. Käsin kylvetyssä tietysti oli enemmän taimiryppäitä, jotka vähän hidastivat varhaishoidon tekemistä.

    Männikössa homma on helppo jaksollisenakin hoitaa uudistaminen luontaisesti. Luontaisessa uudistamisessa jos missä, on tärkeää tehdä toimenpitetitä oikeaan aikaan. Siemenvuosien seuraaminen on tärkeää ja siemenpuilla uudistettaessa on tärkeä myös ymmärtää, missä olosuhteissa siemenpuut yl. pysyvät pystyssä ja missä eivät. Em. vuoksi männiköissä kinastelu jk:n ja jaksollisen välillä on joutavaa.

    Gla 13.9.2022, 15:10

    ”Jaksollisessa kasvatuksessa järjestellään eri ikäiset puustot isompiin yhtenäisiin kokonaisuuksiin ja silloin joudutaan käyttämään keinollista uudistumista. Tämä johtaa kuvioajatteluun ja kuvion yhtenäiseen metsänkäsittelyyn. Liian pieniin kuvioihin tehty jaksollinen johtaa kalliisiin käsittelyongelmiin.”

    Huonolla toteutuksella ei pidä perustella jaksollisen kasvatuksen puutteita. Jokainen järkevä tuottaja pyrkii suuriin kuvioihin. Toisaalta pieni kuviokaan ei automaattisesti ole huono asia, vaikkei missään tapauksessa olekaan tavoiteltava. Joskus vaan tilan käsittelyhistorialle ei mitään voi, joskus kasvupaikkatyyppi ohjaa enemmän kuin omistaja.

    Keinollinen uudistaminen ei ole kuvioajatteluun sidottu juttu. Aiheesta on monta variaatiota. Muistat varmaan kuvat koivikostani, jossa on luontaista kuusialikasvosta. Sitten on toinen kuvio, johon istutin kuusta ja mäntyä n. puolet alasta, loput taistelin luontaisten taimien kanssa. Sitten on tietysti perinteiset istutuskohteet. Kaikki nämä ovat jaksollista kasvatusta.

    ”Jatkuvassa järjestely on selvästi pienipiirteisempää, jolloin luonto itse paremmin hoitaa uudistumisen. Voidaan jopa kuvioajattelusta kokonaan luopua. Tällöin hakkuissa hakuutapa vaihtelee aina kunkin kohdan tarpeen mukaisesti.”

    Käsittelytapa vaihtelee jaksollisessakin tarpeen mukaan. Ei ole yhtään suurempi ongelma jaksollisessa jättää pientä kuviota hakkaamatta ja ottaa se mukaan vasta seuraavalla kerralla. Sama pätee jatkuvaan, jossa kasvu on erilaista eri osissa tilaa. Ei jokaisella kuviolla ole hakattavaa samaan aikaan.

    Itse en ole kertaakaan ottanut motoa työmaalle vain yhden kuvion takia, aina olen suunnitellut leimikot mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi.

    ”Kun muutama vuosi sitten tein alueelle taimikon varhaishoidon, niin yleissilmäyksellä mitään eroa ei ollut havaittavissa kylvetyn ja luontaisesti syntyneen välillä.”

    Miksi otat puheeksi jaksollisen menetelmän eri uudistamistavat? Ei ne liity mitenkään jatkuvan kasvatuksen vertailuun.

    Minusta et vastannut kysymykseen jatkuvan kasvatuksen kritiikkini aiheellisuudesta. Lähinnä jäi mielikuva, että sekoitat asioita.

    A.Jalkanen 13.9.2022, 15:11

    Noiden lisäksi on vielä mahdollisuus tehdä kaistalehakkuu joka on ikään kuin avohakkuu luontaisella uudistamisella. Koivulla siemenpuista uudistaminen myös mahdollinen.

    R.Ranta 13.9.2022, 18:57

    Olen ymmärtänyt, että uudistamiskulua pidetään merkittävänä jk:n etuna ja siitä seuraa pyrkimys tähän pienipiirteisempään vaihteluun. Sellaisia minun ymmärrykseni mukaan luonnonmetsätkin ovat lähinnä olleet, eivätkä jaksollisen kasvatuksen käytännön mukaisia laajoja tasaikäisiä kuvioita. Ymmärrän, että eläinmaailman näkökulmastakin se on mielekkäämpi vaihtoehto. Siksikään en oikein ymmärrä, jk:n paniikinomaista vastustamista. Molemmat sopii aivan  hyvin rinnakkain.

    Kuten ole kirjoittanut oma käytäntö mäntymetsissä on lähinnä jaksollinen, enkä olisi nuoria metsiäni muuksi voinut  tässä aikataulussa muuttaakaan.  Yläharvennuksella kiertoaika pitenee ja siirtää udistamistarvetta ja vie menetelmää osin jk:n suuntaan, jos maaperä sallii esim. kuusialikasvuston hyödyntämisen.

    A.Jalkanen 13.9.2022, 19:05

    Tasaikäiseen talousmetsäkuvioonkin saa luotua vaihtelua monin keinoin, vaikka se koostuisi pääosin kooltaan samanlaisista puuyksilöistä.

    Gla 13.9.2022, 19:22

    Jatkuvan kasvatuksen vastustus on selitetty niin monta kertaa, että rautalanka on loppu. Huvittavaa on enää se, että syytät minua liiottelusta ja samalla puhut paniikinomaisuudesta. Kuka liioittelee?

    Jatkuvan kasvatuksen suuntaan vieminen onkin hyvä ajatus. Mutta se ei ole jatkuvaa kasvatusta, eikä siinä toteudu jatkuvan kasvatuksen riskit.

     

    Visakallo 13.9.2022, 19:27

    Mitä tekemistä männyn siemenpuuhakkuulla on jk:n kanssa? Eihän siinä toteudu yksikään niistä eduista, millä jk:ta markkinoidaan.

    Tomperi 13.9.2022, 19:43

    Minua ihmetyttää moni asia, yksi on tämä, kaskitalous hävitti metsät toinen on se että samaan aikaan metalliteollisuus hävitti metsät, ruukit, Sandels ratsasti aukkoja ratsastellen,   ja kun katsoo 1800 luvulla rakennettuja kirkkoja samoilta ajanjksoilta, puu kirkkoja, mistä hemmetistä ne hirrret ovat rahdattu. ikivanhoja paksuja puita niitten on täytynyt olla, tulee mieleen esimerkiksi Ruovesi ja Petäjävesi… niin, voitaisiinko semmosia rakennuksia rakentaa nykypäivin samanikäisistä puista,  ja Seurasaari… ja onhan niitä paikkoja. vanhoist ahongista ralkennettuja palatseja, nykyän kuitupuusta ja liimattuja palkkeja….

     

    Tomperi 13.9.2022, 19:57

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

     

    Eikä kukaan kommentoinut tätä siitä mistä oletin,  tämä mielestäni kuvastaa varsin hyvin mhy organisaatioiden ymmärryksen tasoa, ei pätkääkääm metsänomistajien taretta neuvoonnan osalta. Varmaan siitä johtuu myös se, että mhy organisaatiot alkoivat kutsua asiantuntija organisaatioiksi ja halusivat ottaa eron neuvvonta organisaatioihin.  Tiedän kyllä, se ei ole bisneksen alku jos neuvvoo toista, hyväksikäyttö on sitä totta totisesti on.   Mitä ovat nämä asiantuntijat?  Neuvvojilla oli tietty koulutustausta, asiantuntijasuus ei oikestaaan edellytä mitään… ois aika luopua  tästä höpöttelystä …. harmittaa kyllä että mhy organisaatiosta ei ollut metsänomistajien edun ajajaksi…. en suosittele puolisolleni saatika itselleni että mhy ois eduksi meille kumpasellekkaan,,, mutta nämä omaehtoiset yhteiset toimijat kiinnostaa kyllä… aika näyttää myös rajallisuutensa,,,

     

     

Esillä 9 vastausta, 171 - 179 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18