› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 12.9.2022, 14:02

    Yleinen käsitys Jalapa varmaan on, että ei kannata ostaa karuja maita, eikä ainakaan Lapista. Se on aivan selvä, että pohjoisen metsien suhteellinen arvokasvu on selvästi vähäisempi.

    Omalla kohdallani lähtökohta metsänostolle oli kuitenkin hyvin erilainen. Pyrkimys oli ostaa pinta-alaverolle siirtymakaudella hakattavaa puuta mahdollisimman paljon myntiverotta myytäväksi. Pohjoisesta puuta sai silloin ostaa  puoleen hintaan, etelään verrattuna.  Kysymys oli ennen muuta puiden välittämisestä puunostajille tuotolla ja ison metsävähennyksen kerääminen alkavaan puun myyntiverotukseen. Maapohjille, taimikoille ja keppimetsille ei laskettu yhtään mitään.

    Ainakaan oman kokemukseni perusteella en kykene antamaan yksioikoista vastausta tällä aikajänteellä (20-30 v), kummat ovat olleet tuottoisampia etelän vai pohjoisen metsänostot.

    Sinun Gla kommenttisi jk:n ongelnmista ovat aivan perusteltuja, mutta niitäkään ei kuitenkaan pidä liioitella. Varmojen vastausten antaminen on ongelmallista, näin monitahoisissa kysymyksissä. Sama koskee metsänostoakin. Jopa sekin on mahdollista, jos korko ja hoitokulut ovat korkeita, että pohjoisen karu kangas on etelän metsää kannattavampi, kun sille ei tarvitse tehdä muuta kuluja aiheuttavaa kuin helppo taimikon varhaishoito, jonka Kemera korvaa. Siitäkin huolimatta, että kasvu on pieni.

     

    Gla 12.9.2022, 15:13

    ”Sinun Gla kommenttisi jk:n ongelnmista ovat aivan perusteltuja, mutta niitäkään ei kuitenkaan pidä liioitella.”

    Ota konkreettisia esimerkkejä asioista, joissa olen mielestäsi liioitellut.

    ”Varmojen vastausten antaminen on ongelmallista, näin monitahoisissa kysymyksissä.”

    Sen huomaa Ollin esityksestä. Minkä hän mainitsikaan ihanteelliseksi lähtökohdaksi jatkuvalle kasvatukselle? Avohakkuualan! Tässä vaiheessa varmaan osalla jo alkaa kellot soida.

    ”Jopa sekin on mahdollista, jos korko ja hoitokulut ovat korkeita, että pohjoisen karu kangas on etelän metsää kannattavampi, kun sille ei tarvitse tehdä muuta kuluja aiheuttavaa kuin helppo taimikon varhaishoito, jonka Kemera korvaa. Siitäkin huolimatta, että kasvu on pieni.”

    Minähän se olin edellä, joka ei hylkinyt karuja kasvupaikkoja. Pitää vaan hinnoitella oikein ja jos tuottoa pitää saada x määrä euroja, tarvitaan lisää hehtaareita. Mutta kun hehtaarin hinta on alhainen, mitä väliä sen on.

    Minä vieroksun vain lähinnä kohteita, joihin ei saa kulkuyhteyksiä rakennettua rahallakaan eli ollaan naapureiden armoilla.

    Rukopiikki 12.9.2022, 15:51

    Kyllähän joka paikkaan saa tarvittaessa naapurin maan kautta rasitteen. Pohjoisessa kannattaa muistaa myös se että se väli jolloin metsästä on tuloja otettavissa on huomattavasti pidempi kuin etelässä. Ensiharvennuksen jälkeen seuraava harvennus voi olla järkevä esim. 20-50 vuoden kuluttua.

    mehtäukko 12.9.2022, 15:54

    Hyvin pitkälle edellä Gla linjoilla, ja jk on kaiken kriittisen arvostelun ansaitseva. Ne jotkut pienien alueiden mahdollistamat ”edut” ovat vain rikka rokassa, kun kannattavuus tehdään isoissa varmoissa menetelmissä.

    Gla 12.9.2022, 16:05

    ”Kyllähän joka paikkaan saa tarvittaessa naapurin maan kautta rasitteen.”

    Saa toki, mutta ei tietä, jonka varrelle puut pinotaan ja josta tukkirekka ne voi hakea. Pitää sopia naapurin kanssa näistä, kenties jopa tehdä tilaa puupinoille.

    Eräälle myynnissä olleelle tilalle oli kohtuullinen matka naapurin metsän läpi, mutta tämän naapurin tontille tuli isommalta tieltä lähinnä ajouran tasoinen reitti. En nyt muista, miten kauas puut olisi pitänyt ajaa ja kuka nekin maat omistaa ja miten omistaja suhtautuu kun tulen pyytämään varastopaikkoja tukkipuille. Saati risukasoille.

    En tarjonnut tuota kohdetta. Onneksi, koska ei sitä kukaan muukaan meinannut ostaa.

    Rukopiikki 12.9.2022, 16:09

    Mutta saahan rasitetta pitkin tehtyä rahalla oman tien jonka varteen puut. Eikait nyt kukaan anna toisen puita omaan metsäänsä pinota. Puuthan vie ison tilan jo pienestäkin leimikosta.

    Jätkä 12.9.2022, 17:49

    Jos tarvitaan naapurin tilalle varastopaikka, se kai pitää merkitä rasitetodistukseen. En sinällään ymmärrä, miksi pitäisi puutavara pinota rasitetien varteen, koska nehän on hakattu ja ajettu omalta tilalta. Kieltääkö jokin laki tekemästä puutavaravarastoa ja metsätietä omalle maalle?

    R.Ranta 12.9.2022, 19:42

    Karu ei kohdistunut sinuun Gla, vaan oli vain yleinen kommentti.

    No kerron sinulle esimerkiksi tarinan, mihin niitä koivuja mäntyjä syntyy eli minkälaista pienaukotusta tarvitaan.

    Minulla on eräs 40 m leveä palsta. Tein siihen aukon parikymmentä vuotta sitten, jonka uudistin luontaisesti. Mhy:n kaveri intti, että minun on jätettävä siihen siemenpuita. Palsta oli länsi – itä suuntainen ja etelärajalla oli järeä puusto, varmaan 300 – 400 m3/ha, pääosin kuusta mäntyä kuitenkin ehkä 20%. Pohjoisrajalla oli nuori männikkö. Naurussa oli pitelemistä, kun kaveri intti, että siementävät puut pitää olle omalla puolella. Mieletöntähän olisi tuollaiseen paikkaan jättää vielä siemenpuita. Aukko äestettiin. Taimia tuli tietysti paikkaan rajusti, kun maata on äestyksen jäljiltä runsaasti auki. Puoleenväliin saakka mänty lähti heti hyvin kasvamaan aivan nuoren männikön reunaan saakka. Siitä järeään metsään päin mäntyjen pituus tippui tasisesti lähes nollaan ja aivan reunassa niitä oli lukumääräisestikin vähän. Kuusi lähti huomattavasti  hitaammin, mutta niitä oli aivan etelärajalle saakka. Myöhemmin kuusi kuitenkin melkein tavoitti männyt, kun vauhtiin pääsivät. Koivua tuli myös aivan vaivaksi asti melkein eteläreunaan saakka. Ei pidä olla niin teoreetikko, ettei ymmärrä tehdä jk:n sekaan aina vähän isompaakin aukotusta. Ei näihin ole yhtä totuutta.  Se on tietysti päivänselvä, että valopuut tarvitsevat enemmän aukotusta uudistuakseen. Sitä tarkoitan sillä liioittelulla.

    Tolopainen 12.9.2022, 21:25

    Ei pitäis päästää myhistyksen miehiä pilaamaan omia suunnitelmia. Ei ne tule palstalle, jos ei osta palveluja heiltä.

    Gla 12.9.2022, 21:38

    Eli jatkuvan kasvatuksen kritiikkini on liioittelua, kun ongelmat voi ratkaista avohakkuulla?

    Minä kyllä ymmärrän tuon esimerkkinä siitä, että kritiikkini on aiheellista.

    Reunametsävaikutus on tuttua. Etelä-pohjoissuntaisen mäntyvaltaisen taimikkoni länsirajalla on naapurin mäntyvaltainen 03 metsä. 10 m siinäkin on varsin kitukasvuista, sitten paranee. Lukijoiden kuviin laitoin viime talvena kuvan kolmesta  täydennyskuusesta, jossa taimen pituuden suhde etäisyyteen näkyy hienosti.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 16 17 18