› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 9.9.2022, 08:20

    Nyt tuli (taas) Glalta hyvää tekstiä!

    R.Ranta 9.9.2022, 10:22

    Gla: ”Olet joskus peräänkuuluttanut, että täällä kirjoittajien pitäisi kertoa, kenen leipää syö. ”

    Olen vieläkin sitä mieltä. Keskustelijoiden mielipiteitä olisi helpompi ymmärtää.

    Sinulle tuo jatkuva kasvatus on elämää suurempi kysymys, minulle männiköitteni kanssa vähämerkityksellinen. Siksi keskutelummekaan eivät oikein kohtaa.

    Tuo opportunismi onkin mielenkiintoinen kysysmys tässä yhteydessä ja varsinkin tuo moraali siinä. Voimaperäisen jaksollisen kasvattajan ja edesmenneen Linkolan käsitykset moraalista asiassa eivät varmasti oikein kohtaa toisiaan. Kuinka moraali olisi ymmärrettävä tässä yhteydessä? Näkemykset ovat varmasti ainakin yhtä kaukana toisistaan kuin jatkuva ja jaksollinen kasvatus. Minäkin olen käyttänyt tilannetta hyväkseni metsänostoilla verotuksen siirtymäaikana. Toisen mielestä olosuhteiden edellyttämällä tavalla pitää toimia ja toinen voi katsoa sen moraalittomaksi. Luonnonvalinta lienee aika moraalitonta.

    Arvometsää en lähemmin tunne, enkä tiedä sen taustaa. Asiaansa varmasti uskovat, ei kai sitä muuten olisi perustettu ja luonnollisesti tutkimuksellista tukea haetaan sieltä, mistä sitä on löydettävissä. Toisaalta osakeyhtiön tavoitteena on tietysti tuottaa voittoa. Ehkä osakeyhtiölakikin on aika moraaliton.

    mehtäukko 9.9.2022, 11:53

    Jos kysymys on haudan takaa kalastaja Linkolasta, moraalista on turha puhua. Sitä kun verkolla voi pyytää ilman oman tunnon tuskia kummoisesti valikoimatta vesilinnuista lähtien kaikkea.

    Mutta olemassaolon oikeutta möyrysi monessa kanavassa kanssa ihmisille!

    Gla 9.9.2022, 12:37

    Reima Ranta: ”Olen vieläkin sitä mieltä. Keskustelijoiden mielipiteitä olisi helpompi ymmärtää.”

    Nyt kun tiedät, että Tahvonen käyttää Pukkalan eli Arvometsän eli jatkuvan kasvatuksen palveluita myyvän yrityksen lähtöarvoja kannattavuuslaskennassa, miten suhtaudut asiaan?

    ”Sinulle tuo jatkuva kasvatus on elämää suurempi kysymys, minulle männiköitteni kanssa vähämerkityksellinen. Siksi keskutelummekaan eivät oikein kohtaa.”

    Jälleen kerran. Ei ole merkitystä sillä, miten me metsiämme hoidetaan. Kyse on siitä, millaista tietoa yhteiskunta päättäjille syöttää ja miten se vaikuttaa pelikenttään eli esim. lainsäädäntöön.

    ”Tuo opportunismi onkin mielenkiintoinen kysysmys tässä yhteydessä ja varsinkin tuo moraali siinä.”

    Opportunismi ei liity nyt siihen, onko ok tehdä laillisia avohakkuita, kun joku siitä pahoittaa mielensä. Vai tuhoaako se luontoa liikaa. Tai onko ok hankkia laillisesti metsää, kun voi hyötyä verotuksen siirtymävaiheesta.

    Opportunismi liittyy nyt siihen, onko ok tuottaa valtion varoilla yliopistotason laskelmia ja tutkimuksia metsänhoitomenetelmien kannattavuudesta, kun laskenta perustuu yksityisen yrityksen toiminnan edistämiseen. Näin pyritään vaikuttamaan ko. firman lisäksi yleiseen mielipiteeseen ja yhteiskunnan päätöksentekoon.

    Laitonta se ei ole, mutta moraali on asiasta kaukana.

    R.Ranta 9.9.2022, 13:27

    Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ilman Ollin ja kumppanien metsätalouteen tuomaa ekonomiaa, metsälaki olisi edelleen vanhalla mallilla. Minäkin kasvattaisin lain pakottamana Lapissa metsää kymmeniä vuosia edelleen, joka tuottaa 0,5% ja sitten vain sanottaisiin, että se on etujeni mukaista, vaikka saisin toisaalta kymmenkertaisen tuoton samalla riskillä. Ekonomian tuominen metsätalouteen on ollut erittäin tärkeää, jos metsätalouden katsotaan olevan taloudellista toimintaa ja annan sille metsänomistajana ilman muuta ison arvon.

    En minä pysty ottamaan kantaa kynnyskasvumallien oikeellisuuteen. Niitä malleja on käytettävä, mitä on olemassa. Enkä ymmärrä sitäkään että vedät yhtäläisyymerkin Pukkalan ja Arvometsän välille. Siihen yhteiskunnan tulisi puuttua, että monitieteellisyyteen alalla panostetaan, eikä olla kaivautuneina syvälle omiin poteroihinsa.

    R.Ranta 9.9.2022, 13:57

    Saan Gla sinusta sen käsityksen, että edustat vanhaa näkemystä, että metsätalouden tavoite on maksimaalinen kestävä hakkuutaso.

    Taloustieteilijä puoletaan sanoo, että tällainen tavoite lisää puunostajien voittoja (kukkahattumummot), alentaa puun myyjien nettokantorahatuloja ja vähentää metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.

    Helvetin kova väte ja sinä sanot, että on moraalitonta yrittää tutkia.

    Gla 9.9.2022, 14:22

    ”Ekonomian tuominen metsätalouteen on ollut erittäin tärkeää, jos metsätalouden katsotaan olevan taloudellista toimintaa ja annan sille metsänomistajana ilman muuta ison arvon.”

    Oman urani aikana ekonomia on ollut kiistaton osa metsätaloutta. Toki metsiä olen hoitanut tätä ennenkin, mutten harjoittanut metsätaloutta.

    ”Niitä malleja on käytettävä, mitä on olemassa.”

    Olli kehittää laskentamenetelmiä ja se on kaikin tavoin hyvä asia. Mutta kun laskennassa käytetään malleja, jotka tiedetään pahasti puutteellisiksi, ei pitäisi näiden laskelmien perusteella julistaa minkäänlaisia tuloksia kannattavuudesta. Tai ainakin tulosten julkaisun yhteydessä pitäisi selkeästi tuoda esiin, mitkä tekijät laskelmasta puuttuvat. Nyt näin ei ole tehty. Nyt laskennasta kerrotaan 1+1-x=2. Kuulostaako älykkäältä?

    ”Enkä ymmärrä sitäkään että vedät yhtäläisyymerkin Pukkalan ja Arvometsän välille.”

    Pukkala on Arvometsän omistaja. Kun haluat, että keskustelijat kertovat taustansa ja intressinsä, miksi jatkuvan kasvatuksen palveluja myyvän firman omistajan rooli laskennan lähtöarvoissa ei ole kiinnostava asia?

    ”Siihen yhteiskunnan tulisi puuttua, että monitieteellisyyteen alalla panostetaan, eikä olla kaivautuneina syvälle omiin poteroihinsa.”

    Kyllä. Helsingin yliopistossa ei pitäisi tehdä laskentaa näin yksipuolisista lähtökohdista.

    ”Saan Gla sinusta sen käsityksen, että edustat vanhaa näkemystä, että metsätalouden tavoite on maksimaalinen kestävä hakkuutaso.”

    Valitan, en voi asialle mitään. Vain sinä voit.

    ”Taloustieteilijä puoletaan sanoo, että tällainen tavoite lisää puunostajien voittoja (kukkahattumummot), alentaa puun myyjien nettokantorahatuloja ja vähentää metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.

    Helvetin kova väte ja sinä sanot, että on moraalitonta yrittää tutkia.”

    Hyvä esimerkki ongelmastasi. Minä en noin ole sanonut. En edes tiedä, mitä tarkoitat kestävällä hakkuutasolla.

     

    A.Jalkanen 9.9.2022, 23:13

    Tuo yksityistalous vs. kansantalous on vaikea kysymys. Luulisi suurimman mahdollisen hakkuutason olevan kansantalouden ylijäämän kertymälle edullista, ykstyistaloudellisesti hyvä tavoite on sen sijaan vaikkapa suurimman hyödyn tavoittelu, ja sen mittarit määrittelee metsänomistaja itse.

    Olin pilettämässä… tuli vähän taukoa mutta en näemmä ole menettänyt mitään olennaista. Keskustelu junnaa paikallaan.

    Tolopainen 10.9.2022, 05:03

    Ylen ohjelma eränkävijät on propakanda ohjelma metsänomistajia ja metsätaloutta vastaan. Siinä jopa lapsia pakotetaan metsästämään ja kalastamaan. Suurristametsästys on selvästi lapsen psyykelle liian rasittavaa, jopa koulusta ollaan pois että päästään taveja tappamaan. Mikä on se isä, joka haluaa antaa lapselle tuollaisen toimintamallin.

    Myöhemmin se johtaa työnvieruksuntaan, jopa töistä halutaan lähteä sorsametsälle muka aloituspäivänä. Miksi vesilintuja pitää ampua huvikseen. On paljon mukavampi katsoa järvellä eläviä sorsia kuin haulien vahingoittamia. Emme tarvitse nykyisen laajuista primitiivistä metsästyskulttuuria eikä Ylen verovaroja pitäisi käyttää sellaisen edistämiseen.

    Gla 10.9.2022, 05:15

    ”Tuo yksityistalous vs. kansantalous on vaikea kysymys.”

    On toki ja erityisen vaikean siitä tekee maksimaalisen puuntuotannon määrittely. Milloin uhrataan riittävästi paukkuja, että saadaan maksimaalinen taso?

    Entä onko laskelmien mukainen parempi vaihtoehto optimoitu jk, joka todellisuudessa johtaa viimeistään parin harvennuskerran jälkeen näivettyvään kuusikkoon. Kun vielä jk-malleista puuttuu keskeisiä tekijöitä, on tuohon kysymykseen vaikea ottaa kantaa muuten kuin toteamuksella, että ainahan tuotannossa tulee vastaan tilanne, jossa lisäsatsausten hyötysuhde heikkenee ja lopulta kääntyy negatiiviseksi.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18