› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 8.9.2022, 18:27

    Entä Perkon oma metsätalous, oletko vielä omistajana, vai onko metsät nuorempien hoidossa?

    Perko 8.9.2022, 18:47

    Sekä että.  Äskettäin ostin metsää.

    R.Ranta 8.9.2022, 22:25

    Kuka tämä helsinkiläinen yliopisto ekonomi mahtaa olla Gla, josta niin kovin metsänomistajan pitää olla huolissaan? Sinä haukkua räksytät väärää puuta.

    Tiedän hyvin, että metsäala ihmiset olivat aikanaan todella närkästyneitä, kun ekonomistejä alkoi tulla heidän tarkoin varjellulle reviirille, omaperäisine oppirakennelmineen. Taloudessa on kuitenkin  talouden lainalaisuudet, joita sinäkään Gla et kiistä, mutta hyökkäät kaksin käsin käytetyn ekologian kimppuun. Silloinhan pitäisi ennen muuta kovasti patistaa metsän kasvua tutkivia töihin, että saadaan oikeita lähtöarvoja. Se ei ole ollenkaan kokototuus taloudesta, että tutkitaan vain puuntuotosta runkoluvun funktiona.

    Se on Visa selvää, jos on rehevä, täystiheä, kaikesta muusta puhtaaksi raivattu järeä kuusikko, jossa valo ei ole enää vähään ole maahan saakka langennut, niin eihän siellä maanpinnalla mikään voi kasvaa. Aukko on tehtävä ja kiireesti uudet puunalut. Hyvillä kasvupaikoilla taloudellisesti hyvinkin perusteltavissa. ”Ken tietä käy, on tiensä vanki.” Muunkinlaisia olosuhteita on.

     

    Gla 8.9.2022, 22:52

    ”Kuka tämä helsinkiläinen yliopisto ekonomi mahtaa olla Gla, josta niin kovin metsänomistajan pitää olla huolissaan? Sinä haukkua räksytät väärää puuta.”

    Olli tietysti, mutta en minä hänen osaamistaan moiti. Kaveri vaan jostain syystä tekee yhteistyötä Arvometsän kanssa, mikä ei mielestäni anna luotettavaa kuvaa laskelmien soveltuvuudesta käytäntöön. Itsehän hän sanoi, että hän vain laskee ekonomina kannattavuuksia, ekologit antaa lähtöarvot. Toisaalta hän myös sanoi, että malleista puuttuu aivan keskeisiä tekijöitä. Sekin tarkoittaa sitä, ettei käyttökelpoisia tuloksia ole. Jätätkö itsekin laskennassa tiedossa olevia kuluja joistain vaihtoehdoista pois? Mitä sanot, jos jätän jaksollisesta raivaukset pois ja osoitan laskelmin sen olevan parempi kuin jokin toinen menetelmä, nielaisetko tuon?

    Laskentamenetelmät sinänsä ovat varmasti ovat jo kehittyneitä. Niitähän Olli on sanonut kehittävänsä. Minun tietääkseni liki 10 vuotta, ehkä enemmänkin.

    ”Tiedän hyvin, että metsäala ihmiset olivat aikanaan todella närkästyneitä…”

    Joko taas palattiin menneisyyteen?

    ” hyökkäät kaksin käsin käytetyn ekologian kimppuun. Silloinhan pitäisi ennen muuta kovasti patistaa metsän kasvua tutkivia töihin, että saadaan oikeita lähtöarvoja. ”

    Minä en voi patistaa ketään mihinkään. Voin vain päättää, ketä uskon ja ketä en. Lisäksi näissä keskusteluissa voidaan ottaa kantaa siihen, mikä on väärien lähtöarvojen perusteella tehdyn tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys, kun vihreät saa siitä selkänojaa asioillensa.

    Edelleen hämmästelen sitä, miksi et ole kiinnostunut lähtöarvoista ja ohjaat keskustelunkin mielelläsi niistä pois.

    R.Ranta 8.9.2022, 23:22

    Koska Ollista on tullut helsinkiläinen?

    Olen pahoillani Gla, mutta en todellakaan jaa käsityksiäsi. On todella kova väite, että ei pyritäkään etsimään totuutta. Näkemykseni ja vähän kokemukseni on juuri päinvastainen. Paljon helpompia teitä olisi ollut kuljettavana, ellei voimakas ja vaikeuksia pelkäämätön  tahto olisi pakotanut etsimään totuutta.

    Me kaikki näemme maailman sellaisena mitä me tiedämme ja olemme kokeneet. Kukaan emme ole ulkopuolisista vaikutteista ja omaan napaan tuijottamisesta vapaita. Se joka väittää olevansa tässä suhteessa synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.

    Gla 9.9.2022, 06:09

    En tiedä Ollin kotikuntaa ja tiedät hyvin, ettei se ole kiinnostava asia. Helsingin yliopistosta puhutaan.

    Olet joskus peräänkuuluttanut, että täällä kirjoittajien pitäisi kertoa, kenen leipää syö. Jos joku kertoisi edustavansa Arvometsää, miten se vaikuttaisi mielestäsi kaverin mielipiteiden uskottavuuteen?

    Ei Arvometsän tavoitteisiin kuulu totuuden etsintä, vaan oman liiketoimintansa edistäminen. Miksi tämä voi olla epäselvää sinulle?

    A.Jalkanen 9.9.2022, 06:16

    Kannattaa lukaista Luontopaneelin sivustolta yhteenvedot (3 raporttia) jatkuvasta kasvatuksesta.

    Gla 9.9.2022, 07:11

    Luontopaneeli kirjoittaa samaa kuin Tahvosen esityksessa kerrotaan. Annetaan ymmärtää jatkuvan olevan kaikin tavoin parempi, mutta rivien väliin jätetään varaus päinvastaisesta tuloksesta. Tuo kruunataan maininnalla optimointimalleihin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

    Minulle tuo antaa viestin siitä, että halutaan suosia jk:ta, vaikkei siihen tutkimustiedosta perusteita löydy.

    A.Jalkanen 9.9.2022, 07:21

    Toisaalta: eikö kannatakin opportunistisesti hyödyntää uuden metsälain mahdollisuudet siellä missä edellytykset on?

    Gla 9.9.2022, 07:37

    Opportunismi määritellään Wikipediassa näin: ”kulloistakin tilannetta hyväksi käyttävää, vallitsevia oloja myötäilevää asennoitumista tai niiden hyväksikäyttöä moraalisista näkökohdista välittämättä.”

    Nyt puhutaan tutkimuksesta, jonka pitäisi olla riippumatonta ja jolla vaikutetaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

    Opportunistisesti ajateltuna metsälain mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Eri asia on se, kannattaako opportunismille antaa yhteiskunnassa sijaa.

     

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18