› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 10 11 12 … 16 17 18

  • Kannattavuus

    Lähetetty: 24.8.2022, 08:34

    Merkitty: 

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.”

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kim1 7.9.2022, 13:59

    Anneli:Heh,voi sinnuu,oot kyllä nyt turhan diplomaattinen..jos metsä uudistetaan oikealla puulajilla,pois sulkien sorkkaeläin vauriot niin satavarmasti ei järkevällä katsantokannalla..,(  Etelä-Suomessa 50-60 vuotta)..:tarvitse tyytyä alhaisempaan tuottotasoon..p.s.mitä ne kalliit uudistamiskustannukset ovat..?..,mulla maanmuokkaus ja taimet 4200. €,kannoista ja hakkuutähteistä 8000€…,pääsin siis maannouseman vaivaamista kannoista eroon..,tiliä tekemällä..

    A.Jalkanen 7.9.2022, 14:00

    Tuota samaa Gla itsekin mietin, mutta onhan meitä metsänomistajia moneen lähtöön ja erilaisia. Osa on aidosti monitavoitteisia ja siihen joukkoon luen itsenikin vaikka on tullut rutkasti aukkoakin tehtyä. Jokin kunta tai seurakunta voi esimerkiksi painottaa vaikka virkistysarvoja.

    En tiedä Kim ketä tai mitä kohtaan olen turhan diplomaattinen. Ainakin kaikki jatkuvan kasvatuksen tutkijat ja markkinoijat tietävät että näen ja tuon julki myös menetelmän huonot puolet.

    Gla 7.9.2022, 14:22

    Jos monitavoitteisuutta pitäisi lisätä, se edellyttää yhteiskunnalta jonkinlaisia toimenpiteitä lisäämiseen. Koska metsälain muutos on jo mahdollisuutena käytetty eli vapaaehtoisesti ei muutos tapahdu, jäljelle jää asettaa lisää velvoitteita metsänhoitoon. Silloin oletettavasti joutuu mo vasten tahtoaan muuttamaan hoitomenetelmiään ja silloin todennäköisesti kannattavuus heikkenee. Sen joutuu eduskunta jollain tavalla metsänomistajille selittämään, jos tuohon mennään, kuten tietyt tahot kovasti lobbauksellaan yrittävät.

    Itsekin olen monitavoitteinen, mutta jatkuvasti peitteinen kasvatus ei tavoitteisiini kuulu. Luontoarvot sen sijaan kuuluvat.

    A.Jalkanen 7.9.2022, 14:40

    Itse soveltaisin väliaikaisesti jatkettua kasvatusta jos tilaisuus tarjoutuisi. Pysyvästi peitteisiä ovat lisäksi omat suojelukohteet ja rantavyöhykkeet.

    kim1 7.9.2022, 17:22

    Aitaaminen lisää monimuotoisuutta….mutten usko että yhteiskunta sitä alkaa tekemään,,,milläs puolella esim. Sorkkaeläimet silloin on ..?

    R.Ranta 8.9.2022, 10:37

    Näet Gla jostakin syystä painajaisia jatkuvasta kasvatuksesta, joka kysymys ei minua häiritse millään tavalla. Liioitelet tekijöitä yksioikoisen näkemyksesi tueksi. MIKSI moinen, kun kasvattaminen on meille vapaata – sinullekin. Käytä se energia metsiesi hoitoon, niin siitä on sinulle jotakin hyötyä. Omatoimisuus on huomattava tekijä kannattavuudessa.

    On erinomainen asia, että Tahvonen toi ekonomistisen ajattelun metsätalouteen. Järkevään taloudenpitoonhan metsätaloudessakin yleensä pyritään. Lopullista oikeaa vastausta emme tiedä ja kehittämisvaraa on tutkimuksessa on runsaasti. Sellaista tutkimusta, joka ottaa huomioon taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden eikä vain puuntuotannon maksimoinnin.

    Jos korko on korkea, keinollinen uudistaminen tulee vääjämättä kannattamattomaksi ja jäljelle jää luontainen uudistuminen. Metsät olisivat aikoja sitten hävinneet tältä pallolta, elleivät ne olisi luontaisesti uudistuneet.

    Gla 8.9.2022, 13:47

    ”Liioitelet tekijöitä yksioikoisen näkemyksesi tueksi. MIKSI moinen, kun kasvattaminen on meille vapaata – sinullekin.”

    Jotta tuohon voisi sanoa jotain, sinun pitäisi käsitellä konkreettisia puuston kasvua ja uudistumista koskevia kommenttejani. Sitä olen jo pitkään sinulta toivonut, toistaiseksi turhaan.

    Toki minä saan lain puitteissa metsiäni haluamallani tavalla kasvattaa, mutta huoleni koskee luontoväen ja ulkomaalaisten halua ohjata suomalaista metsänhoitoa. Kun helsinkiläinen yliopiston ekonomi julistaa Arvometsän markkinointimateriaalia, ollaan ihan oikeasti huolestuttavilla vesillä. Pihalla on, ellei tätä hahmota.

    ”Metsät olisivat aikoja sitten hävinneet tältä pallolta, elleivät ne olisi luontaisesti uudistuneet.”

    Jääkausikortti taas esiin talousmetsäkeskustelussa. Hoh hoijaa.

     

     

    Rukopiikki 8.9.2022, 15:51

    En minä sanoisi että hoh hoijaa. Metsät uudistuvat kyllä ajallaan teki mitä teki. Kun metsäpinta-alaa on valtavasti hakkuisiin nähden niinkuin esimerkiksi Venäjällä, niin ei ole edes mitään järkeä tehdä mitään uudistamistöitä. Hakkaa vain arvopuut pois ja jättää metsän luonnon haltuun. Muutaman sadan vuoden päästä on taas tukkia hakattavaksi. Tämä on oikeastaan hyvin luonnonmukaista metsätaloutta kun metsä saa kehittyä luontaisesti nuoresta vanhaksi. Sitä voisi sanoa oikein ekometsätaloudeksi.

    Visakallo 8.9.2022, 15:56

    R.Ranta: ”Jos korko on korkea, keinollinen uudistaminen tulee vääjäämättä kannattamattomaksi ja jäljelle jää luontainen uudistuminen. ”

    Nyt vedettiin vähän mutkia suoriksi. Kerropas R.R. miten uudistat luontaisesti nämä rehevämmät OMT ja MT maapohjat?

    Rukopiikki 8.9.2022, 16:04

    Kyllä niihin rehevillekin pohjille lehtipuurääseikkö tulee ja lopulta ne muuttuvat vähitellen kuusikoksi. 200-vuotta ja siinä on sankka kuusikko.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 179)
1 2 3 … 10 11 12 … 16 17 18