Puut ovat vielä pystyssä, joten tulehan Husq165 mittaamaan ja kairaamaan, jos et puunkasvatusta muuten ymmärrä.

Taimikko kannattaa piste, eli taimikohtaisesti käsityönä lannoittaa, takaa kovan kasvuun lähdön, nämä muut hajakylvöt kyllä kyseenalaisia?

Tahvonenhan osaa ja laskee tietysti ihan oikein ”isossa kuvassa” jatkuvien samanlaisten kiertoaikojen tuloksia mutta ei ne suoraan sovi yksityisten ruohonjuuritason mo:en kannattavuuslaskelmiin .      Lähteen ”teesit” taas poikkeaa myös siinä Tahvosen tarinoista , että Lähde ei kerro juuri mitään jk:n mahdollisista huonoista puolista, ei ainakaan mitään negatiivista .   Tahvonen muistaakseni kertoo niistäkin epävarmuustekijöistä  joita ilmenee  laskennan puolella. Niitä lienee vielä enemmän jk:n puolella koska pitkäaikaisia  kasvututkimuksia ei ole vielä olemassa riittävästi.

Pukkalan tarinoista en ymmärrä esim. väitettä miten jalostetut taimet lopettaisi paremman kasvunsa taimikkovaiheen jälkeen ( puulajille sopivilla kasvupaikoilla) . Ei voi pitää paikkaansa.     Onhan niitä lausuntoja arvostelleet esim. jotkut mh:t, kun ei mene luonnossa niinkuin jossain teoriassa.

Reima: ”Sinun Gla pitää kuunnella tuo Tahvosen esitys sieltä jatkuvan kasvatuksen seminaarista. Siinä käydään läpi kysymykseesi liittyviä ongelmia. Ei niitä lähtöarvoja hatusta voida vetää – tutkimusta on paljon tehty, mutta sen kohdenuminen ei ole tukenut kokonaisuuden ymmärtämistä.”

Mitään uutta siellä ei ole, joten ihan hyvin voit osallistua keskusteluun lähtöarvoista.

Videolla Olli myöntää, että ongelmana on soveltuvien mallien puute. Pukkalan malli suosii jatkuvapeitteistä (yllätys yllätys) enemmän kuin toinen hänen käyttämänsä norjalainen malli. Ylipäätään malleista puuttuu esim. korjuuvaurioiden vaikutus, samoin istutustaimien jalostuksella saatu parempi kasvu ja jatkuvapeitteisen vaatiman hoidon tarve. Mallien mukaan mänty ei uudistu alikasvoksena, silti koivu on kuuselle hyvä pari. Koska koivukaan ei uudistu, päättelen laskennassa käytettyjen kasvumallien ulottuvan vain siihen saakka, että koivuja ei ehditä hakata päältä pois, eikä tämän jälkeen tapahtuvaa kuusettumisen uudistumista ja alikasvoksen kasvun taantumista aiheuttava vaikutus näy malleissa. Käsitystä tukee myös maininta siitä, että Ollin käyttämissä jatkuvapeitteisissä malleissa lehtipuiden osuus on suurempi kuin jaksollisessa eli puuston on oltava peräisin avoimesta vaiheesta.

Samoin ympäristöarvoissa on kuusettumisen vaikutus sivuutettu, joten jatkuvasti peitteiselle on saatu parempi indeksi.

Olli sanoo, ettei hänellä taloustieteilijänä ole edellytyksiä ottaa kantaa mallien realistisuuteen, se on ekologien yms. metsänkasvatusasiantuntijoiden tehtävä. Juuri tätä olen toistuvasti pitänyt esillä, mutta se ei ole sinua jostain kumman syystä kiinnostanut.

Miten metsänomistaja hyötyy niinkin vaikeasti määriteltävästä asiasta kuin monitavoitteisuus?

Ilman muuta silloin kun omistaja näkee jk:n kannattavana, näin tehdään. Usein ei tehdä.