› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattamattomat harvennukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Kannattamattomat harvennukset

    Lähetetty: 14.12.2016, 15:32

    Merkitty: 

    Kun harvennuskuidun ja päätehakkuukuidun hinnanero on 5 – 10 euroa, kannattaa miettiä harvennuksen järkvyyttä taloudellisessa mielessäkin, puhumattakaan korjuuvaurioista. Tietysti harvennuksella saadaan ensiharvennusvaiheessa usein tulevaisuuden tukkisaanto turvattua.

    Harvennuksen mielekkyys tuleekin siitä että tukkipuuston kasvun lisä ylittää harvennuksessa puoli-ilmaiseksi poistettujen runkojen motit, sekä alentuneen kasvun kuviolla. Mikäli puustossa on todella vähän tukkiaihioita, ei harvennusta noiden hyväksi kannata tehdä. Esim. hirvitalousalueilla paljasjuuritaimilla perustettuja varttuneita hieskoivu-mänty sekametsä, missä tukkiaihioita on reilusti alle 100/ha ja maapohja kelpaisi kuusellekin kannattaa kasvattaa ilman harvennusta siten että osasta päävaltapuista tulee ehkä tukkia ja suurin osa poistetaan kuituna. Harvenuksen tuoma arvokasvunlisä ei kata heikompaa kuitupuun hintaa ja aiheutettua puuston kasvutappiota. Ja harvennus lisää myös kenttäkerroksen rehevöitymistä, mikä on haitaksi myöhemmässä uudistamisessa.

    Toinen asia on kakkosharvennukset, kun poistuma olisi lähinnä välipuita, ei kannata lähteä sörkkimään. Kuten yllä todettu, kenttäkerros siitä eniten kiittää, päävaltapuut eivät juuri kasvuaan enää paranna, vaikka ympäristöä siistisi. Ja se harvennuskuidun hintakin.. Eikä tuo ajokoneella ajelu kuvioiden läpi ole järkevää pienellä poistumalla ja onnettomalla havutuksella. 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 17.12.2016, 13:37

    Rauduskoivikkoa ei tuosta kannata vetää kerralla loppukasvatusasentoon, sillä sehän on vain 250-300 runkoa / ha.

    Kuusikosta ja männiköstä voit ottaa alle puolet pois. Sen jälkeen jäät kädet ristissä odottamaan, paljonko tuulet kaataa lisää.

    Minun mielestäni useampia harvennuksia kannattaa yleensä tehdä. Puunostajat tietysti puhuvat niitä vastaan, koska haluavat mieluummin päätehakkuita.

    pihkatappi 17.12.2016, 13:52

    Puheiden lisäksi harvennus puun ja päätehakkuu puun hinnan ero on huomattava. Tukilla usein 45 -> 55 ja kuidulla huimempi 14 -> 20. Tukkipuun määrän pitää lisääntyä jonkinverran että harvennus kannattaa, muuta järeyshinnoittelu ei useilla ostajilla ole. Mutta hyvissä puustoissa kannattaa kasvattaa maksimi määrä tukkeja, mikä tarkoittaa joskus kahta harvennusta ja ehkä joskus yläharvennusta toisessa harvennuksessa. Joskus näissäkin voi olla fiksumpi lannoittaa ja jättää 2-harvennus tekemättä.

    Näätä 17.12.2016, 18:46

    Yleisesti tulisi siirtyä yläharvennuksiin ainakin viimeisenä harvennuksina, mikä helpottaisi aloittajan esittämää harvennuksen kannattavuusongelmaa. Vieläkin tuntuu metsänomistajalla usein keskustelussa esiintyvän mottien optimointi eurojen sijasta.

    Jätkä 17.12.2016, 19:08

    Yläharvennus on taitolaji, jossa metsä pitäisi jäädä täyteen tuotantokuntoon. poistaa ei pitäisi oikeastaan muita kuin vähintään kahden tukin puita, ei yhtäkään yhdentukin, taikka hyvää kuitupuuta.

    Yläharvennus edellyttää, että metsää on hoidettu jo vuosikymmenien ajan ja sillä siirretään päätehakkuuta 10 – 15 vuotta.

    Kävimme vast` ikää Metsäkeskuksen yläharvennus – mallikohteella, jossa he myönsivät yhden selkeän virheen: Hakkuukoneen kuljettaja oli tumpelo koneenkäsittelijä. (Kolhittuja puita)

    Visakallo 17.12.2016, 19:13

    Ainahan joitakin suurimpiakin puita on harvennuksissa poistettu, mutta laajempi yläharventaminen on takuuvarma keino saada tuulenkaatoja ja sitä kautta myös hyönteistuhoja metsäänsä. Ei sitä voi kenellekään rehellisesti suositella.

    Jätkä 17.12.2016, 20:19

    Ei päävaltapuiden puuttuminen vaikuta tuulikaatojen määrään vähääkään, jos kohde on oikein valittu. Kohteet, jotka sisältyivät Metsäkeskuksen kierrokseen, olivat kylläkin männiköitä ja kovalla – jopa melko kivisellä maalla.

    Näätä 17.12.2016, 20:22

    Jätkän kirjoittamassa periaatteessa on pointtia. Yläharvennus kohdistetaan kaikkein isompiin runkoihin (vähintään kahden tukin puihin) sekä lisäksi poistetaan huonolaatuiset kuitupuut sekä kuitupuut joista ei tukkia tule (hieskoivu). Päätehakkuun siirtäminen 10-15 vuotta eteenpäin voidaan hyväksyä, koska harvennuksesta on saatu suurempi tulo, joka voidaan sijoittaa eteenpäin.

    Yläharvennuksessa jäävä puusto usein jää harvennussuositusten alarajoille, mikä toisaalta mahdollistaa paremmin luontaisen uusiutumisen alkamisen ennen päätehakkuuta, mikäli tällaista mahdollisuutta haluaa hyödyntää.

    Onko Visakallolla omakohtaisia kokemuksia yläharvennuksen jälkeisistä tuulituhoista vai mihin perustat väitteesi? Mikäli harvennuskohde sijaitsee aukon laidassa tai muuten tuulituhoille herkillä alueilla, on järkevää säilyttää reunametsässä sekapuusto.

     

    kuusessa ollaan 17.12.2016, 20:29

    Itsellä yläharvennusten tarkoitus ottaa ylisuuruutta lähestyviä runkoja pois. Eli lähtevät rungot ovat kolmen tukin runkoja, sekä huonolaatuisempia välikerroksen puita. Näin järeytymään jäävät vain laadukkaat rungot, samalla kun keskikoko hieman laskee, jää tulevaisuuden päätehakkuun ajankohdan valinnalle enemmän pelivaraa. Koska kyseessä ovat alaharvennetut kuviot, ei jatkuva kasvatus ole mitenkään mahdollista, siihen siirtyminen pitää hoitaa jo ensiharvennusvaiheessa.

    Visakallo 17.12.2016, 20:29

    Kokemuksia on. Männiköt toki pysyvät premmin pystyssä, mutta kuusikoissa jälki on pahaa.

    oksapuu 17.12.2016, 20:42

    Onko Näätä tehnyt omaan kuusikkoon yläharvennuksen?

    Minä olen. Oli senverran kallis kokeilu että ikinä, toistan ikinä, en enää tule kuusikkoa yläharventamaan 🙁

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4