Keskustelut Metsänhoito Kannattamattomat harvennukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
  • Kannattamattomat harvennukset

    Merkitty: 

    Kun harvennuskuidun ja päätehakkuukuidun hinnanero on 5 – 10 euroa, kannattaa miettiä harvennuksen järkvyyttä taloudellisessa mielessäkin, puhumattakaan korjuuvaurioista. Tietysti harvennuksella saadaan ensiharvennusvaiheessa usein tulevaisuuden tukkisaanto turvattua.

    Harvennuksen mielekkyys tuleekin siitä että tukkipuuston kasvun lisä ylittää harvennuksessa puoli-ilmaiseksi poistettujen runkojen motit, sekä alentuneen kasvun kuviolla. Mikäli puustossa on todella vähän tukkiaihioita, ei harvennusta noiden hyväksi kannata tehdä. Esim. hirvitalousalueilla paljasjuuritaimilla perustettuja varttuneita hieskoivu-mänty sekametsä, missä tukkiaihioita on reilusti alle 100/ha ja maapohja kelpaisi kuusellekin kannattaa kasvattaa ilman harvennusta siten että osasta päävaltapuista tulee ehkä tukkia ja suurin osa poistetaan kuituna. Harvenuksen tuoma arvokasvunlisä ei kata heikompaa kuitupuun hintaa ja aiheutettua puuston kasvutappiota. Ja harvennus lisää myös kenttäkerroksen rehevöitymistä, mikä on haitaksi myöhemmässä uudistamisessa.

    Toinen asia on kakkosharvennukset, kun poistuma olisi lähinnä välipuita, ei kannata lähteä sörkkimään. Kuten yllä todettu, kenttäkerros siitä eniten kiittää, päävaltapuut eivät juuri kasvuaan enää paranna, vaikka ympäristöä siistisi. Ja se harvennuskuidun hintakin.. Eikä tuo ajokoneella ajelu kuvioiden läpi ole järkevää pienellä poistumalla ja onnettomalla havutuksella. 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.

  • pihkatappi

    Mutta kun ostopalstalla on kuvioita, joissa on muutama sata lähinnä mutkaisia mäntyjä ja hieskoivuja 1000 kpl/ha, tai sitä harsittua kusikkoa, joissa lahoja ja latvattomia seassa. Näistä voi jossain tapauksissa tehdä tukkipuillakin tilin kasvattamalla, mutta mitkä asiat vaikuttaa milloin harventaa vielä, milloin uudistaa heti vai kannattaako kasvattaa vaikka 15 vuotta ilman harvennusta.

    pihkatappi

    Metlan Motti-ohjelma ei taivu jostain syystä (tai sitten en osaa käyttää) tällaisten tapausten kasvatusmallien vertailuun. Otaksun että puolet porukasta vetää kuviot heti aukeaksi ja istuttavat ja toinen puoli joko kasvattaa jonkin aikaa tai harventaa ja kasvattaa jonkin aikaa. Mutta millä perusteella mihinkin ratkaisuun päädytään, lasketaan asiaa karvalakin alla, vaiko oikein paperilla, miten kasvatusmallin valinta suoritetaan.

    Mutta ilmeisesti on tärkeämpi keskustella aiheista: istutetaan 1800 – 2000 tainta, varhaisperaataan ja tehdään taimikonhoito, jonka jälkeen ensiharvennetaan reilusti, niin siinä sitä on tukkimetsä jälkipolville. Tuohan ei vaadi ammattitaitoa paljoakaan, jargonia pitäisi olla jo kaikista tyhmimmällekin selviö.

    Puuki

    Paperilla pyörittelen nummeroita avuksi päätöksiin, jos on tarpeen .                           Ei ole Motti-ohjelmaa edes käytössä.

    Korpituvan Taneli

    Kyllähän metsään tilaa pitää tehdä. Ensiharvennus vain yksinkertaisesti pitää tehdä, jos ei muuten niin sitten sillä Metsänvartijan markkinoimalla ”maahanmättö” systeemillä.

    Noista harsintakuvioista on kokemuksia vuosikymmenien varrelta. Pahimmat panin heti nurin, mutta loppujen kanssa olin turhankin hentomielinen. Jos on muuta metsää tukena niin yksittaisen ostopalstan voi kyllä vaikka kerralla parturoida ja lähteä uudesta liikkeelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi

    Ei ensiharvennus ole aina järkevää, jos ei ole tukkia tulossa harvennuksenkaan avulla juuri nimeksikään, ensiharvennuksessa kuidun hinta on umpi surkea, päätehakkuussa kuitenkin noin 50% parempi (14 eur ~ 20 eur). Tietysti jos nuoressa metsässä on yli 2000 runkoa, niin voi olla että kannattaa sittenkin harventaa vaikka maahan, mutta jos puuston keskijäreys kasvaa yli 100 litran, niin kuidun taksa on päätehakkuussa ainakin Pohjois-Suomessa jopa yli 20 euroa ja harvennuksessa noin 14 euroa.

    oksapuu

    Kannattamaton harvennus…

    Kokeilin 60v. kuusikossa yläharvennusta. Tuli tuulenkaatoja, tuli kirjanpainaja, tuli aukko, tulipa poltettua rahaa turhanpäiväiseen leikkimiseen 🙂

    Ps. Lapissa on varmaan reilusti kuiduttavaa teollisuutta. Ensiharvennus-männystä tosiaan saa 14€ kun täällä Etelässä 12€ tekee tiukkaa…

    Metsuri motokuski

    Eikös nuo ensiharvennukset ja kakkos harvennuksetkin tuo edes jonlaista tuloa ettei pelkää menoa joten kaiketi se jotenkin kannattaa. Minusta harventamaton päätehakkuuta odottava metsä ei tuo juuri minkäänlaisia tuloja.

    pihkatappi

    Esimerkiksi huonolaatuinen hieskoivikko turvemaalla kuusikon naapurissa kannattaa moninpaikoin hakata suoraan verhopuutoksi (100 kpl/ha).  Rehevimmillä kivennäismailla huonolaatuisen puuston kasvattaminen harvennuksen avulla voi olla kannattamattomampi, kuin avohakkuu ja viljely. Kakkosharvennus ei lisää päävaltapuiden kasvua paljoa, vaikka välistä poistetaan HALVALLA kuitupuut ja pienet tukit. Tuossa muutamia esimerkkejä, jolloin ainakin joutuu miettimään, onko selkeästi hlvemman harvennuspuun myynti järkevää. Tokihan aikaitetut tulot harvennuksessa ovat merkittävä etu ja korkokannasta riippuen voi olla useinmiten perusteltua pienentää puutopääomaa vaikka vähän halvemmallakin, mutta jo kasvatetaan kuitenkin vain lyhyen aikaa kohti päätehakkuuta, harvennuss on kannattamaton.

    Puuki

    ” 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.”

    Männyllä itseharvenemisraja on 1000 kpl/ha tiheydessä jo n. 22 cm läpimitasta alkaen, joten  männiköitä (eikä rauduskoivikoita) ei kannata kasvattaa liian tiheässä senkään takia. Kuuset kasvaa paremmin suht.tiheässäkin asennossa.

     

     

     

    A.Jalkanen

    Jos aloittaa tiheydestä 1000 kpl/ha niin miten paljon pitää ainoassa harvennuksessa poistaa eri puulajeja, että kaikki mahtuvat sopuisasti kasvamaan tukiksi?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)