Joo yks mikä on kanssa ni corporate debt eli koroilla on vaikutusta myös yhdysvaltalaisille yrityksille kun niilläkin on paljon velkaa. Esimerkiksi tätä mä at&t eellä on velkaa lähemmäksi 200 miljardia et tääkin vähän hirttää jos pitäs kovasti korkoja nostaa.
”Jenkkilän velka ongelmaan on sopiva fraasi.
Jos sinulla velkaa miljoona, sinulla on iso ongelma. Jos sinulla on velkaa 10 miljoonaa, pankilla on iso ongelma.”
-Kannattaa muistaa että joku lopulta maksaa aina. Velka on velkaa myös jenkille.
EU:n ja USA:n keskuspankit ovat, 2008 -lähtien elvyttäneet ns. epätavanomaisen korkopolitiikan keinoin. Vieläpä luovasti omia sääntöjään noudattaen.
Rumemmin ilmaisten keskuspankit ovat hoitaneet kroonista velkaantumisongelmaa rahaa painamalla. Tämä on tapahtunut valtionlainoja ostamalla itse luodulla bittirahalla. Mittakaava on ennennäkemätön. Tällä keinoin on saatu ajettua valtionlainojen keinotekoisesti markkinakorot alas. Puhutaan määrällisestä elvyttämisestä.
Tällainen toiminta sisältää riskejä, eikä toiminnan hinta ole toistaiseksi realisoitunut. (Vielä)…
Ongelmana on ettei valtioille tule välitöntä pakkoa saneerata nurkkiaan kuntoon. Etelä-Eurooppa ja Suomi ovat tästä hyviä esimerkkejä. Budjettiepätasapaino-ongelmien korjaamista siirretään aina seuraavalle hallitukselle.
Valtiot ajautuvat riippuvaisiksi keskuspankkien määrällisestä elvytyksestä kuten alkoholisti seuraavasta nousuhumalasta.
Kerran aloitettuna, toimintatapaa on vaikeaa katkaista ilman taloudessa tapahtuvaa väkivaltaista sopeutumista = taantuma/lama.
Markkinoiden ylilikvidiys ja keinotekoisen alhainen korkotaso eivät ole johtaneet tuotannollisiin investointeihin, vaan varallisuusarvojen nousuun.
Alhainen korko on velallisen etu, mutta vastaavasti tallettajalle tappio.
Tallettajia olemme sinä ja minä viimeistään eläkeyhtiöidemme kautta.
Näiden on pakko sijoittaa osa valtionlainoihin, eivätkä ne saa tästä korkotuottoa. Maksaja löytyy siis peilistä eläkevastuiden kasvavan vajeen kautta.
Myös ’pakko’ sijoittaa. Ennen erilaiset määräaikaistalletukset ja korkotuotteet yleensä olivat tuottavia suht turvallisia säästämismuotoja.
Nykyään on pakko ottaa osakeriskiä ja/tai kiinteistöriskiä. -ja riskit kasvavat hintatasojen nousun myötä. Korkea hankintahinta merkitsee huonoa tulevaisuuden tuottoa.
Maksajia yhä haetaan ja sijoittamisessa mielestäni kannattaa vähintään miettiä kysymystä.
Perassic ei ole tutustunut moderniin rahateoriaan, joka puhuttaa ainakin ekonomistipiireissä ja tulevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Modernin rahateorian mukaan valtion velka ei ole kuoleman synti ollenkaan Yhdysvaltain kaltaisessa taloudessa, jossa on oma valuutta ja keskuspankki voi aina painaa lisää rahaa korkomaksujen kattamiseksi. Ainoa rajoite on inflaatio, joka saattaa kiihtyä liikaa jos julkinen ja yksityinen sektori kuluttavat liikaa samaan aikaan.
Euroopassakin näyttäisi kannatus teorialle kasvavan, kun isot valtion investoinnit mm. ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitäisi rahoittaa.
Sinällään lienee kaikille selvää, ettei valtion velkoja koskaan makseta takaisin. Ne rahoitetaan uudelleen ja uudelleen rahoitusmarkkinoilta. Jotta valtio on rahoituskelpoinen kohtuullisella korolla (nykyisin miinuskorolla) tulee budjettialijäämien pysyä kohtuullisina.
Kotitalouksien ja yritysten velkaantumisessa on kysymys aivan eri asioista kuin valtion velassa. Maksukyvyttömyys tulee paljon nopeammin vastaan.
Mitä tulee Justeerin alkuperäiseen kysymyksen (7.1.2019) metsäosakkkeisiin sijoittamisesta niin siihen voi jo vastata runsaan puolen vuoden toteutuneen kehityksen jälkeen.
Kolmen metsäyhtiömme osakkeen nykyhinta on suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden alussa, joten emme taida olla vielä asiassa yhtään viisaampia.
Justeerin ja muidenkin kannattaisi etsiä osakesijoituskohteita myös Helsingin suhteellisen suppean pörssin ulkopuolelta. Helpointa on varmaan tutkailla ennen Amerikkaa tutumpia eurooppalaisia kasvuyrityksiä, jotka ovat yleensä kohtuuhintaisempia kuin amerikkalaiset. Pomminvarmoja kasvuyrityksiä löytyy ainakin joiltakin toimialoilta tilauskantoja tutkailemalla.
Yksi tällainen on esimerkiksi monille tuttu eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus, jolla on ennätyksellinen tilauskanta, mikä näkyy osakkeen hintakehityksessäkin. Puolessa vuodessa osake on noussut 50 prosenttia.
Mielenkiintoinen riskikohde on lääkeyhtiö Bayer, jonka osake on romahtanut todella halvaksi Monsanto-kaupan myötä, mutta liiketoiminnan ennusteet ovat edelleen hyvät ja voimakkaasti kasvavat. Täälläkin moni on todistanut glyfosaatin myrkyttömyyttä, joten siitä vaan sitten osakeostoksille Frankfurtin pörssiin.
Minun ei onneksi tarvitse olla mitenkään modernin rahateorian kannalla (teoria teorioiden joukossa).
Tuskin Robert Mugabe oli edes kuullut siitä, kun pystyi luomaan superinflaation, josta moderni rahateoria juuri varoittaa.
Moderni rahateoria on yksi jälkikeynesiläinen taloustieteen oppisuunta, josta Perassivitsinkin on syytä olla perillä varsinkin kun USAn talous on toiminut jo toistakymmentä vuotta lähes teorian mukaisesti.
Tottakai velan maksaa aina joku. Jollei muu, niin lainoittajat luottotappioina. Minä en usko, että USA tulee maksamaan velkojaan koskaan, kuten ei tehnyt Kreikkakaan. Osa veloista annettiin anteeksi ja Suomikin kuittasi kreikan lainoja.
Taloustieteisiin kannattaa suhtautaua varauksella, ei ole varsinaisesti faktoihin perustuvaa. Enemmän mielipiteitä; kun matemaattisia kaavoja ja lainalaisuuksia ei ole olemassakaan eikä koskaan tule.
Valtion velkaa ei ole vielä tähän mennessä tarvinnut maksaa takasin, eikä velattomia valtioita taida Norjaa lukuunottamatta Euroopassa olla yhtään. Euroalueen valtioiden velka on tuhansia miljardeja, kenelle se velka joskus maksettaisiin ja minkä takia. Keskuspankkilla on oikeus painaa uutta rahaa ei se tarvitse vanhoja rahoja takaisin ja sehän ostaa valtioiden lainapapereita markkinoilta pois eli velat vähenee, kyllä nuo velkapaperit päätyy silppuriin jossain vaiheessa. Aika turhaa puhetta, että lapsemme joskus joutuisivat maksamaan nykyisiä valtion velkoja. Kuka on joutunut maksamaan Suomen valtion 70-luvulla ottamia lainoja. Rahapolitiikka on nykyisin niin löysää ja rahaa ylimäärin markkinoilla, että valtiolle maksetaan siitä, että se ottaa rahaa lainaksi, koska instituutiot joutuvat maksamaan keskuspankille rahojen säilyttämisestä, tulee halvemmaksi antaa sitä valtiolle pienemmällä säilytysmaksulla.
Visakallo pohtii FSC-ketjussa olisiko aika myydä metsät. Olisi hyvä olla tiedossa joku vaihtoehtoinen sijoituskohde, ennen kuin alkaa laajemmassa mitassa tehdä exittiä metsätaloudesta. Nimimerkillä ”kokemusta on”: sijoitin itse vuokra-asuntoihin joiden vuokraus sujuikin ihan ok, eli sain hyviä vuokralaisia, mutta vanhoissa asunnoissa vuokrista suuri osa hupenee korjauksiin ja jos maksaa ylihintaa, joutuu ottamaan takkiin asuntoa myydessä. Pörssi muuten ihan ok, mutta ei ole pääomasuojattu ja sen näkymiä on vaikea ennustaa mm. kauppasotien uhkan väijyessä taustalla. Trump, Xi, Johnson, Putin haluavat kukin hämmentää tätä soppaa omalta osaltaan. Ulkomaan loma-asunnot ovat vakaissa maissa tuottoisia, jos hajauttaa niin, ettei ole liikaa pääomaa yhdessä maassa. Ilmastoriski: jos lentomatkailua rajoitetaan ilmastosyistä, saattaa matkailun kasvu hiipua ja lisäksi vaarana alueen muuttuminen kesäaikaan liian kuumaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.