Näissä kasvuyhtiöissä logiikka toimii niin, että ei ole kilpailua koska ne ostavat markkinoilta kaiken uuden teknologian tai kopioivat sen samantien. Amazonilla on p/e 100 ja silti se nousee vuodesta toiseen koska kasvua vaan tulee kun syödään pienemmät. Jos maksamisen muodot muuttuu myös kryptompaan suuntaan niin onneksi nämä hallitsijat omistaa patentit. Maltillista p/e lukua arvostavalle varmasti Sampo ja Nordea ovat oikeita osakkeita.
Yks kupla on mitä seuraan mielenkiinnolla on Netflix, jonka teknologiassa ei ole mitään ihmeellistä ja yritysarvo on jotain 150 miljardia kun elokuvayhtiöiden ja sisällöntuottajien arvot on korkeintaa muutama 10 miljardia. Disney tulee vetämään kaiken sisällön pois Netflixistä ja avaa oman suoratoistopalvelun. Disney omistaa mm. Starwarsin ja tämän Marvelin minkä tämä uusin elokuva on tuottanu pari miljardia. Disney omistaa viihteen. Siinä on myös maltillisempi p/e.
No näin. Mulla on at&t, jossa tuota viihde puolta ihan tarpeeksi ja osinko kasvaa vuosittain. Tosin mitään ihme nousua ei luvassa. Netflix lienee ihan huuhaata, mutta nämä aidot asiat, kuten Disney tai Warnermedia ovat järkeviä kohteita.
Nyt jos nordstream2 ei toteudu, kanadalainen Vermillon energy toimii öljyn ja kaasun poraajana euroopassakin ja hinnoiteltu siihen suuntaan että musiikki vaimenee nopeasti. Vet tarjoilee kuukausittaista osinkoa, joka tekee vuositasolla nyt reilun 11%. Eli perusbisnestä auringonlaskun alalta, mutta ehkä hinnoiteltu kohdilleen. En omista tuota juuri, mutta saatan taas hankkia.
Meillä taitaa kymmenen vuoden päästä kaupankäynti olla jo suurimmaksi osaksi kryptovaluutoissa. Muutenkin tämä nykyinen valuuttajärjestelmä saattaa olla tiensä päässä, sehän on valtavaa keskuspankkien keinottelua. Kukaan ei pysty kontroloimaan, mitä keskuspankit tekevät, nykysin ne painaa markkinoille valuuttaa enemmän kuin on tarvetta. Kruptovaluutat poistavat valuuttakeinottelun ja inflaation. Inflaatio on tulevaisuudessa katoavaa kansanperinnettä.
Japanissa on keskuspankki elvyttänyt ja käyttäny kaikkia mahdollisia keinoja talouteen. Japanissa on maailman nopeimmin vanhenevia väestöjä mikä ei luo ollenkaan talouskasvua. Talouskasvun perusajureitahan on väestönkasvu mitä Amerikassa onneksi vielä on. Japanissa varmaan porukka miettii, että olisipa joku deflatorinen valuutta minkä painosmäärä olisi rajattu mihin hedgetä jenit kun talouskasvun kaikki eväät on syöty.
2000- luvun alun teknokuplaa ei tule enää koska enää rahoitusta ei haeta heti liatautumalla pörssiin vaan yritykset viedään startupeina suoraan sijoittajille tai teknologiafirmoille, jotka ostavat parhaat päältä. Ei niitä enää tavalliset sijoittajat nää samalla tavalla. Ei tälläiset kuten Instagramit tai whatsappit, missä on järkeä, listaudu elä pörssiin vaan sulautuvat suoraan facebookiin. Näihin nouseviin teknofirmoihin sijoittaminen täytyy tehdä vain jättiläisten kautta, siinä tulee hajautusta myös moneen alaan. Ei facebookin käyttöä esimerkiksi lamassa lopeteta ja sen voi todeta esim. Facebook otti hittiä 2008. Ei lama ole se peikko näissä vaan sääntely. Sääntelyä pitää pelätä jatkuvasti.
No mää oo alaa opiskellut/harjotellu kolmekymmentä vuotta ja takkiinkin on tullut (talvivaara),mutta kyllä luotan metsä osakkeisiin ja pika voittoja etsiessäsi voit lotata.
Vaikka tuota Nordeaa haukutaan ja lytätään joka paikassa, niin hieman sitäkautta taas kiinnostus noussut. Tuppaa olemaan että ylilyönnit suuntaan jos toiseen mahdollistaa pientä lisätienestiä. Sampoa ostamalla tuo olisi tietysti hieman mukana, mutta molempi parempi. Jos vertaa vaikka Nokiaa ja Nordeaa, niin Nordea tekee muutaman miljardin tulosta ja Nokia muutaman sadan miljoonan. Kas kummaa Nokia on arvokkaampi yhtiö kuin Nordea. Tuo teknokuume ei ota laantuakseen.
Sinuhe Egyptiläisessä toistuu lause: -’Tieto ei tee ihmistä onnelliseksi.’
Mutta mikä on tietoa? Mikä puolestaan omaa ajattelun tulosta joka osoittautuu ajastaan joko oikeaan osuneeksi tai vääräksi?
Juhani Siltala -työelämäntutkija, on vuosia julkisesti murehtinut työelämän muutosta ja sen laadullista heikentymistä.
Arkikokemus itselläni ainakin osittain tukee tätä. Tunnen nykyään eläköitynyttä ikäluokkaa, joka 15 vuotiaana mentyään ’tehtaalle töihin’, eläköityi samasta talosta kaiverrettu kultakello kourassaan täysin palvelleena. Siinä on rakennettu omakotitalot ja kesämökit, kasvatettu lapset.
Tällaisen elämänpolun tarjoamia työtilaisuuksia ei enää vain laajalti ole kaltaisilleni keskinkertaisuuksille joita ihmiset enimmäkseen ovat.
Kelpo ihmisiä valtavasti joille elämä ei tarjoa kovin valoisaa tulevaisuudennäkymää. Itse pelkään 20 vuoden kuluttua saatettavan kaiholla taas muistella 2010 -lukua työntekijän nostalgisena kulta-aikana.
Suuret kehityslinjat Tekoäly, robotiikka ja kulutuskysynnän vaimeus trendinä jättävät enenevässä määrin ihmisiä tuotetun hyvän ulkopuolelle. Mitä yleensä seuraa tästä? Tyytyvätkö ihmiset rauhallisesti lähes annettuna saamaansa mopen osaan?
Tulevaisuuden suuret ongelmat ovat globaaleja. Jos suomalainen vastaa kymmentä ryssää, sarjatuotantorobotti kapasiteetiltaan saattaa vastata pataljoonaa kiinalaista tai intialaista.
Aasian nykyrynnistys perustuu halpatyövoimaan ja suuren nuoren väestöreservin kulutuskysyntäpotentiaaliin. Halpatyövoimastrategia kuitenkin ikään kuin tuomitsee pysymään halpamaana. Samat lännen nykyiset ongelmat lyövät vastaa jos palkkataso alkaa nousta yli kilpailijoiden. Jo nyt esim. Samsung keskittää tuotantoa Kiinasta Vietnamiin.
Tämä kaikki tapahtuu kysymättä haluammeko sitä vai emme.
Globalissa tulevaisuudessa kehittyy monopolistisia ekosysteemejä jotka imevät tuotetun lisäarvon. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin avain on kuka tai mitkä maat omistavat tulevaisuuden Facebookit, Applet ja Windowsit ja Androidit. Omistamisesta muodostuu yksilöiden ja valtioiden hyvinvoinnin ratkaiseva avain. Nykyiset kauppasodat peilautuvat juuri tähän kovaan peliin.
Suomen koko väestöltään vastaa tuskin yhtä keskisuurta suurkaupunkia maailmanmitassa. Fiksusti toimimalla meillä on tai tai olisi kokoamme vastaava osuus tulevaisuuden hyvinvoinnin tuovissa ekosysteemeissä saavutettavissa.
Strategisesti valtion ja kansalaisten tulisi pitää huolta että omistaaisimme Googlea, AliBabaa ja muita nyt tunnistettuja tulevaisuuden valtteja. Pienestä kotimarkkinastamme johtuen nämä tuskin ovat jatkossakaan suomalaislähtöisiä. On myös katastrofaalista että valtio myy omistamiaan yhtiöitä juokseviin kuluihinsa. Myös metsä ja metsäyhtiöt ovat sellaista jotka soisin säilyvän mahdollisimman suomalaisomisteisena. On opittava kansakuntana pitää taloudellisesti puoliaan ja olla terveen kunniahimoisia.
-ja lopuksi anteeksipyyntö niille jotka jaksoivat loppuun asti lukea ohi aiheen tekstiä. Kirjoittaminen on tapa jäsentää ajatuksiaan ja hellesään tuotosta.
Tiivistäen.- siis kannattaa ostaa suomaisia metsäyhtiöitä!
Kannattavuuden takuuksi metsäyhtiöillä on vankasti hinta hallinta raaka-aineen suhteen, vaikka tulokset nousseet hurjasti. Vertaa vaikka rautamalmiin, jonka hinta on lähes tuplaantunut vuodessa. Jos haluaa jännitystä, ostaa noita rautakaivos yhtiöitä tai teräsyhtiöitä, jotka jostain syystä kummatkin nyt näyttävät halvoilta. Toisaalta vakaampaa tuottoa saa vaikkapa kotimaisista metsäyhtiöistä, jotka eivät ole koskaan halpoja vaan edullisia.
Porilaiset vuokranantajat ja vuokralaiset ovat joutuneet pinteeseen, kun paikallinen vuokra-asuntoja välittänyt yhtiö on yllättäen lopettanut toimintansa.
Välittäjäyhtiö on myös pitänyt vuokranantajien puolesta huolta vuokratakuista, joiden epäillään nyt kadonneen. Vuokralaiset olivat tallettaneet rahansa välittäjän hallinnoimalle asiakasvaratilille. Epäselvää on, mihin rahat ovat nyt päätyneet.
Lehden haastattelemien vuokranantajien ja vuokralaisten mukaan tieto yhtiön toiminnan loppumisesta on tullut tietoon sosiaalisen median kautta. Yksi vuokranantaja kertoo lehdessä saaneensa firman toimistolta asuntonsa vara-avaimet takaisin, mutta takuuvuokramaksuja ei ole kuulunut.
SK:n mukaan yhtiö on kaupparekisteritietojen perusteella lopettanut toimintansa jo viime vuoden syyskuussa, mutta yhtiö on silti välittänyt asuntoja vuokralaisille vielä tämän vuoden keväälläkin.
Lain mukaan vuokranantaja on vastuussa vuokravakuuksien palauttamisesta vuokralaiselle, vaikka se olisi antanut vakuuksista huolehtimisen kolmannen osapuolen tehtäväksi.
Näin ollen vuokra-asujat saavat rahansa takaisin, mutta vuokranantajien pitää yrittää periä rahoja konkurssipesästä.
Lounais-Suomen poliisista vahvistettiin SK:lle, että tapauksesta on käynnissä poliisitutkinta. Satakunnan Kansa / IS
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.